Ratkaisijat tarttuu ajan isoihin kysymyksiin – Matti Apunen ja tutkijat keskustelevat teknologian ja yhteiskunnan ajankohtaisista haasteista ja tutkimuksesta
Keskustelujen teemat ulottuvat mikrosiruteknologian geopoliittisista ulottuvuuksista tekoälyn fyysiseen kehollistumiseen ja sähkömarkkinoiden epävakauteen. Ohjelmasarjassa tarkastellaan myös muun muassa datalähtöisen journalismin vaikutuksia mediakenttään, kielen roolia monikielisillä työpaikoilla sekä kyberturvallisuuden haasteita kvanttilaskennan aikakaudella. Mukana ovat asiantuntijat Pekka Isotalus, Joni Kämäräinen, Laura Ahva, Markku-Juhani Saarinen, Ari Kulmala, Niina Lilja, Pekka Abrahamsson, Pertti Järventausta ja Samuli Nordberg.
Miksi politiikka henkilöityy, Pekka Isotalus?
Politiikka on viestintää, jossa päättäjät luovat ja välittävät tavoitteita ja mielikuvia ja miekkailevat vastustajiensa kanssa. He ovat saaneet sosiaalisesta mediasta voimakkaan työkalun, mutta kuinka poliitikon puheet somessa eroavat vanhasta mediasta?
Ratkaisijat-videocastissa viestinnän professori Pekka Isotalus kertoo, onko asiakysymyksille enää tilaa, kun rakennetaan henkilöbrändejä vai meneekö poliittinen viestintä yhä enemmän päälle huutamiseksi ja nokitteluksi. Miten päättäjät luovat mielikuvaa itsestään ja mitä itse politiikkaan vaikuttaa se, että poliitikot ovat näkyvillä ympäri vuorokauden.
Milloin tekoäly saa ruumiin, Joni Kämäräinen?
Tekoäly tuli ryminällä, mutta mikä on sen seuraava kehitysloikka? Signaalinkäsittelyn professori Joni Kämäräinen Tampereen yliopistosta analysoi maailmaa, jossa tekoäly leviää kulovalkeana. Hän sanoo, että ”tekoäly on päässyt nopeasti melko pitkälle, mutta kahvikuppia se ei osaa vielä siirtää”. Onko seuraava vaihe siis se, että tekoäly saa jalat ja lähtee liikkeelle?
Ratkaisijat-sarjan haastattelussa pohditaan, miten Suomi pysyy mukana tekoälyn laukassa ja mikä voisi olla Suomen ja Tampereen kilpailuetu. Joni Kämäräinen sanoo pelkäävänsä, että ”Suomenkin investoinnit tekoälyyn osoittautuvat turhiksi”.
Onko yleisödata median apuri vai kuski, Laura Ahva?
Tiedotusvälineillä on käytössään nopeita työkaluja, jotka kertovat miten lukijat liikkuvat ja mitä otsikoita he klikkaavat. Uutistyössä otsikoiden vetovoimaa testataan ja muutetaan koko ajan. Miten tämä kaikki vaikuttaa journalismin sisältöihin ja ihmisten mediasuhteeseen?
Ratkaisijat-videocast pohtii apulaisprofessori Laura Ahvan kanssa, onko sisällön virittäminen datan avulla normaalia tuotekehitystä vai peli, jossa vedetäänkö kuluttajaa nenästä – ja miten kuluttajat siihen vastaavat. Ratkaisijat paljastaa, miten digitaalinen syötti rakennetaan vie katsojat iltapäivälehden ”aamurynnäkköön”, joka käynnistää päivän uutisvirran.
Murtaako kvantti kaikki koodit, Markku-Juhani Saarinen?
Kyberturvallisuus on päättymätöntä kilpajuoksua turvan luojien ja murtajien välillä. Tulevaisuudessa kvanttitietokone merkitsee jättiläismäistä teholoikkaa, mutta onko maailma sen mukana rajalla, jossa tähänastinen salaaminen menettää tehonsa silmänräpäyksessä?
Tulevaisuuden turvallisuutensa varmistamisessa Suomi ei ole ollut mallioppilas, sanoo Ratkaisijat-videohaastattelun vieras, työelämäprofessori Markku-Juhani Saarinen. Hän on yksi Suomen harvalukuisista kryptologeista, joka yrittää pysyä hakkereiden edellä ja kouluttaa Suomeen uusia salausteknologian asiantuntijoita.
Miten puhutaan raksaa, Niina Lilja?
Rakennustyömaat ovat yksi työelämän monikielisimmistä paikoista. Miten työntekijät tulevat ymmärretyiksi ja miten kielten sekamelska vaikuttaa työn tuloksiin ja turvallisuuteen? Onko kielten paljous jo tuottavuusongelma ja kuplautuuko rakentajien joukko, kun kaikille yhteistä kieltä ei ole.
Asiantuntijaviestinnän professori Niina Liljan ryhmä jalkautui rakennustyömaille tutkimaan, miten kieli jakaa ja yhdistää ihmisiä. Ratkaisijat-videocastissa tulkitaan rakentajien maailmaa ja pohditaan, luoko kielen tulkinnan valta uusia valtasuhteita.
Mihin mikrosiru menee, Ari Kulmala?
Mikrosiru on tietokoneen ydin. Eurooppa on havahtunut huomaamaan, että sirujen saatavuus ei ehkä olekaan itsestäänselvyys. Samaan aikaan tekoälyn murros on asettanut uusia vaatimuksia piiriteknologialle ja suurille yrityksille omat, räätälöidyt sirut ovat merkittävä kilpailutekijä.
Tampereen SOC-klusterissa kehitetään uuden sukupolven teknologiaa. Sen lupaava virstranpylväs on Headsail-järjestelmäpiiri, jossa on 330 miljoonan transistoria ja tekoälykiihdytin. Ratkaisijat-videosarjassa Tampereen yliopiston työelämäprofessori Ari Kulmala avaa näköalan tietokoneiden tulevaisuuteen ja kertoo, miten pysymme mukana huipputeknologian kilpailussa.
(tulossa)
Miten biteille annetaan sielu, Samuli Nordberg?
Teatterin lavalla esiintyvät rinnakkain ihmiset ja digitaaliset hahmot, avatarit. Mutta miten avatareille luodaan sielu – ja miten ne muokkaavat näyttelijöiden tulevaisuutta ja miten asia huomioidaan näyttelijäkoulutuksessa?
Ratkaisijat-videocastin uudessa jaksossa näyttelijänkoulutuksen yliopistonlehtori Samuli Nordberg kertoo minkälaisia tarinoita avatarien, koneihmisten ja virtuaalisten maailmojen kanssa työskentely avaa taiteilijoille. Missä kohdassa näyttelijän ja teknologian suhde muuttuu joksikin sellaiseksi, jota kumpikaan ei pysty olemaan yksinään? Vai olemmeko jo kyborgeja, joita teknologia käyttää?
Kuka kesyttäisi sähkön hinnan, Pertti Järventausta?
Sähkön hinta on muuttunut vuoristoradaksi, jonka huiput nostavat kuluttajien hiukset pystyyn. Mutta miksi sähkön hinta heittelee nykyisin niin rajusti ja pitääkö meidän vain hyväksyä asia vai voiko sille tehdä jotain?
Sähkötekniikan professori Pertti Järventaustalla on vuoristoradan tasoittamiseksi ehdotus, jonka nimi on storage order. Mihin se perustuu ja mitä esteitä on sen tiellä? Ratkaisijat-sarjan keskustelussa Järventausta valottaa myös sitä, mitkä ovat yhteiskunnan pullonkaulat, jos maailman sähköistyminen jatkuu nykyisellä tahdilla.
Miten yritys pääsee mukaan tekoälyn junaan, Pekka Abrahamsson?
Kuluttajat ovat päässeet käsiksi suurten kielimallien hyötyihin, mutta PK-yrityksistä luovaa tekoälyä käyttää vain häviävä vähemmistö. Nyt yritykset ja yhteisöt kipuilevat, miten siitä voisi mitata syvempiä hyötyjä. Mutta mitkä asiat tekoälyssä ovat katteetonta intoa ja vastaavasti, missä kohdassa emme ymmärrä sen tehoa?
Vastauksia näihin kysymyksiin hakee Tampereella GPT Lab, jota johtaa ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson. Ratkaisijat-videocastissa hän esittelee tekoälyn automatisoiman sanomalehden toimituksen ja ehdottaa yrityksille ”tekoälytutkijan adoptoimista”.
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta
- ITC on Tampereen yliopiston suurin tiedekunta, henkilöstön määrä noin 850
- Toimimme Tampereella Keskustakampuksella ja Hervannan kampuksella, sekä Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa.
- Tiedekunnassamme on noin 7000 tutkinto-opiskelijaa.
- Tiedekuntamme koostuu neljästä yksiköstä: sähkötekniikka, tietotekniikka, viestintätieteet sekä kielet
- Meillä on 12 tutkimuskeskusta
- Verkkosivut https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/informaatioteknologian-ja-viestinnan-tiedekunta
