Kostea ikärappeuma, glaukooma ja kaihi ovat merkittäviä näkökykyä heikentäviä silmäsairauksia iäkkäillä. Väestön vanhetessa ja terveydenhuollon resurssien niukentuessa on tarve etsiä kustannusvaikuttavia ja turvallisia hoitoja näihin sairauksiin.
Terveydenhuollossa annettavan hoidon teho on perinteisesti osoitettu satunnaistetuilla kontrolloiduilla tutkimuksilla, joissa hoitoa saava ryhmä on tarkkaan valittu ja hoito annetaan tarkasti määritellyissä olosuhteissa. Tämä poikkeaa merkittävästi arkielämän todellisista olosuhteista.
Pekko Hujanen tarkasteli väitöskirjassaan Tays Silmäkeskuksen hoitotuloksia kostean ikärappeuman, glaukooman ja kaihin osalta vuosilta 2008–2020. Pitkä seuranta-aika mahdollisti jopa kymmenen vuoden yhtäjaksoisen hoidon vaikutuksien selvittämisen. Kontrolloiduissa tutkimuksissa seuranta-aika on tyypillisesti korkeintaan kaksi vuotta.
– Kontrolloituihin tutkimuksiin verrattuna potilaat ovat arkielämässä vanhempia, ja heillä on muita hoitotuloksiin vaikuttavia sairauksia. Tosiasia on myös, että hoitoa ja hoidon seurantaa ei voida terveydenhuollon tiukoilla resursseilla järjestää kuten alkuperäisissä kliinisissä tutkimuksissa. On tärkeä tutkia, mikä on annetun hoidon vaikuttavuus suomalaisessa populaatiossa ja terveydenhuoltojärjestelmässä, Hujanen kertoo.
Hujasen tutkimuksessa selvisi, että silmänpohjan ikärappeumaan annettava pistoshoito säilytti potilaiden näkökyvyn myös yli viiden vuoden seuranta-ajalla ja hoitotulokset vertautuivat kansainvälisiin arkielämän tuloksiin. Sen sijaan lyhyen aikavälin tulokset jäivät odotetusti jälkeen kontrolloiduista tutkimuksista.
– Esimerkiksi kostean ikärappeuman pistoshoito on alkuperäisissä kontrolloidussa tutkimuksissa toteutettu kerran kuukaudessa kahden vuoden ajan. Tutkimukseni todisti, että vakaa näöntarkkuus voidaan saavuttaa vähemmällä hoitomäärällä ja resursseilla. Kun näitä tuloksia vertaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti muiden silmäyksikköjen hoitotuloksiin, voidaan hahmottaa, millainen hoito on optimaalisinta tulokset ja käytetyt resurssit huomioiden, Hujanen toteaa.
Potilaille annetusta hoidosta kerääntyy tietoa sairaskertomuksiin ja Kelan rekistereihin. Tämä data yhdistettynä hoidon kustannustietoihin antaa arvokasta tietoa annettujen hoitojen kustannusvaikuttavuudesta.
– Kustannusvaikuttavuuden tutkiminen on seuraava luonnollinen askel arkivaikuttavuuden tutkimisen jälkeen. Hoitotyöstä kerääntyvän datan hyötykäyttö kustannustehokkuuden arviointiin on mahdollinen avain nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän kustannuspaineiden helpottamiseksi, Hujanen pohtii.
Pekko Hujanen työskentelee silmätautien erikoislääkärinä yksityissektorilla Tampereella ja Hämeenlinnassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 21. helmikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Pekko Hujasen silmätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Real-World Evidence in Ophthalmology: Neovascular Age-Related Macular Degeneration, Glaucoma and Cataract tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.2.2025 klo 12 Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen auditoriossa F025 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Eija Vesti Turun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Hannele Uusitalo-Järvinen Tampereen yliopistosta.