Hyppää pääsisältöön

Näkemykset hyvästä alkoholikasvatuksesta ovat ristiriitaisia

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaÅkerlundinkatu 5, Tampere
Virta-rakennuksen auditorio 109
19.6.2019 9.00–13.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Jenni Helenius
Vanhemmat antavat lapsilleen esimerkin siitä, miten alkoholia käytetään. He usein myös pyrkivät ohjaamaan perheensä nuorten alkoholiasenteiden muodostumista. Nämä asiat tulevat näkyviksi paitsi kodin ja ystävien arjessa ja juhlassa, myös siinä, miten alkoholikasvatuksesta puhutaan.

Alkoholikasvatuksesta puhuttaessa vanhempiin kohdistetaan ristiriitaisia odotuksia siitä, kuinka heidän pitäisi toimia. Millaisia odotuksia vanhempiin kohdistuu muiden vanhempien, asiantuntijoiden ja verkkokeskustelijoiden tahoilta? Entä millaisia päämääriä vanhemmilla itsellään on? Kasvatustieteen maisteri Jenni Helenius selvitti asiaa väitöstutkimuksessaan analysoimalla puhetavoissa esiintyviä vastakkainasetteluja. Kävi ilmi, että kohtuukäytön opettaminen esiintyi kaikissa tarkastelluissa aineistoissa normin asemassa ja alkoholikasvatuksen päämääränä. Vanhemmat kertoivat pyrkivänsä opettamaan nuorille alkoholin kohtuukäyttöä, mutta näkemykset hyvistä keinoista vaihtelivat.

- Vanhempien oma elämänkokemus heijastuu puheessa kasvatuskeinoista. Osa vanhemmista esimerkiksi perehdyttää nuoriaan viineihin. Osa ei tarjoa alkoholia alaikäisille ikärajojen vuoksi, tai koska on huolissaan perimän vaikutuksista riippuvuuden syntymiseen, Helenius kertoo.

Tutkimukseen osallistui 81 vanhempaa, joilla oli 13–19-vuotiaita lapsia (28 haastattelua ja 53 kirjallista vastausta verkkolomakkeella). Lisäksi haastateltiin 7 alkoholiaiheisten vanhempainiltojen kouluttajaa sekä analysoitiin 67 Alkon Lasten seurassa -ohjelman asiantuntijablogia ja 555 kommenttia ko. Facebook-ryhmässä ajalta 31.10.2012–31.12.2013. Tuloksista on julkaistu neljä artikkelia (2013, 2015, 2017 ja 2017), joiden yhteenveto esitetään väitöskirjassa.

- Alkoholista keskustelemista nuoren kanssa pidettiin tärkeänä. Hyvään vanhemmuuteen liitettiin usein eräänlaisen keskitien etsiminen ehdottomien sääntöjen ja sallivuuden välillä. Vanhemmat puhuivat myös vastuullisuudesta ja rakkaudesta lapseen, Helenius sanoo.

Vanhemmat korostivat omaa harkintaa, vaikka esimerkiksi lapsen kavereiden vanhemmat toimisivat toisin. Hankalampaa on, jos esimerkiksi nuoren vanhemmat ovat keskenään eri mieltä nuorten alkoholikokeiluista.

Ristiriitaiset näkemykset hyvästä vanhemmuudesta näkyvät myös analysoiduissa verkkokeskusteluissa. Yksi vastakkainasetteluista oli se, pitäisikö lasta suojella aikuisten alkoholinkäytöltä vai totuttaa häntä siihen. Keskustelijoista osa vaati vanhempia antamaan vastuullisen esimerkin kohtuukäytöstä ja toisaalta osan mielestä on tabun ylläpitämistä, jos vanhemman runsasta alkoholinkäyttöä salataan lapsilta. Suurin osa kuitenkin piti tärkeänä, että lapsia suojattaisiin aikuisten runsaalta alkoholinkäytöltä.  

Asiantuntijat puolestaan velvoittavat vanhempia huolenpitoon lapsesta ja lapsen näkökulman huomioimiseen. Blogeissaan asiantuntijat painottavat tutkimustietoon perustuvaa varovaisuutta alkoholinkäytössä lasten seurassa.

- Tutkimukseni osoittaa, että kulttuurissamme esiintyvät käsitykset hyvästä vanhemmuudesta alkoholikasvatuksessa ovat moninaisia ja usein ristiriitaisiakin. Ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan herättämään vuoropuhelua tutkimustiedon ja ihmisten arkikokemusten välillä, Helenius summaa.

Helenius asuu Hämeenlinnassa ja työskentelee Helsingissä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa nuorisotyön päällikkönä.

KM Jenni Heleniuksen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Alkoholikasvatus ja hyvä vanhemmuus. Vanhempien, verkkokeskustelijoiden ja asiantuntijoiden näkökulmia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa keskiviikkona 19.6.2019 klo 12.00 alkavassa tilaisuudessa Tampereen yliopiston Virta-rakennuksen auditoriossa 109, Åkerlundinkatu 5. Vastaväittäjänä toimii professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena on dosentti Jari Eskola Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1110-0

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 11.6.2019

Kuva: Paula Aalto