Tilaisuutta voi seurata myös Youtubessa.
Tiedolla johtamisen ratkaisut, kuten raportointi ja data-analytiikka, ovat yleistyneet. Tiedolla johtaminen ulottuu johdon raportoinnista monenlaisiin työtehtäviin. Raportoinnissa kehittyneet teknologiat mahdollistavat niiden käytön esimerkiksi mobiililaitteilla.
Kehitysprosessi tiedolla johtamisen ratkaisuissa ei kuitenkaan ole muuttunut perinteisestä projektimallista, jossa alussa määritellään haluttu ratkaisu, joka toteutetaan peräkkäisissä työvaiheissa.
Ohjelmistokehityksessä uusia versioita ohjelmistosta julkaistaan usein, mutta niissä toimivat käytännöt eivät ole aiemmin olleet käytössä tietovarastoinnissa. Väitöskirjassaan Puonti keskittyi lyhentämään aikaa, joka tarvitaan tiedolla johtamisen ratkaisujen käyttöönottoon.
Tutkimuksessa selvitettiin toteutustyön automatisointia sekä sovellettiin jatkuvan käyttöönoton käytäntöjä tiedolla johtamisen ratkaisuihin.
– Väitökseni on hyvin käytännönläheinen. Tutkimuksessa ratkaisimme käytännön ongelmia teollisuudessa ja hyödynsimme ratkaisujen arviointiin tieteellistä tarkastelua, Puonti kuvailee.
Väitöskirja hyödyntää Design Science Research -menetelmää. Menetelmässä arvioidaan seitsemän periaatteen avulla, miten hyvin tutkimusongelma, ratkaisu ja ratkaisun toimivuus toteutuvat käytännössä.
Automatisointi säästää aikaa ja lisää tyytyväisyyttä
Puonnin tutkimuksessa kehitettiin arkkitehtuuri, joka mahdollistaa jatkuvan käyttöönoton hyödyntämisen tiedolla johtamisen ratkaisuissa. Tiedolla johtamisen ratkaisun keskeinen osa on koota eri järjestelmien data yhteen keskitettyyn paikkaan, tietovarastoon.
– Tietovaraston toteutus oli selkeästi prosessin työläin vaihe toteuttaa. Tutkimuksen aikana toteutimme työkalun tietovaraston toteutustyön automatisointiin. Sillä oli valtava merkitys. Saavutimme tilanteen, jossa kehittäjä teki tunnissa saman, mihin aiemmin meni kokonainen työpäivä, Puonti kiteyttää.
Pelkkä automatisointi ei kuitenkaan lyhennä käyttöönottoa kuukausista päiviin. Muutoksessa on oltava mukana koko organisaatio, joka käyttää tiedolla johtamisen ratkaisua. Kehitysprosessi on erilainen, kun asioita otetaan käyttöön jatkuvasti.
Aiemmin riitti, että projektin lopussa asiakas otti vastaan projektin ja teki hyväksyntätestauksen. Uudessa tavassa testaaminen on tuotava mukaan yhtenä kehitystyön vaiheena. Testaamalla varmistetaan, että käyttöönotettavat ratkaisut ovat toimivia.
– Oli mahtava nähdä miten paljon tyytyväisempiä raporttien käyttäjät ja niiden kehittäjät olivat. Jatkuva käyttöönotto poistaa stressaavat käyttökatkot. Raporttien käyttäjien ei tarvitse odottaa kuukausia, vaan heille voidaan kertoa tarkasti, milloin he saavat raportit käyttöön, Puonti listaa tutkimuksen saavutuksia.
Tutkimustyön tulokset hyödyttävät kaikkia tiedolla johtamisen kehitykseen osallistuvia. Raporttien käyttäjät saavat lyhyessä ajassa tarvitsemansa ominaisuudet käyttöön ja kehittäjät saavat heti kehitystyön jälkeen palautetta raporttien käyttäjiltä.
Tutkimustyössä myös havaittiin, että menetelmä tuottaa laadukkaampaa lopputulosta, kuten virheettömämpiä datan latauksia. Tiedolla johtamisen organisaatiot hyötyvät tutkimuksessa esitellystä toimintatavasta, sillä toteutettua ratkaisua on helpompi ylläpitää.
Mikko Puonti työskentelee Solitalla modernien analytiikkaratkaisujen parissa.
Diplomi-insinööri Mikko Puonnin tietotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Continuous Delivery in Data Warehousing tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 9.12.2022 kello 12 Rakennustalon auditoriossa RG202, Korkeakoulunkatu 5. Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Abrahamsson Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannu-Matti Järvinen informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Tutustu väitöskirjaan verkossa.
Seuraa tilaisuutta etänä.
Voit seurata väitöstä myös Youtubessa.
Kuva: Essi Peltonen