Rasvakudoksen kantasolut ovat monikykyisiä kantasoluja, joiden määrää on helppo lisätä laboratoriossa soluhoitoja varten. Filosofian maisteri Miia Juntunen havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan, että rasvakudoksen kantasolut vähensivät hermosolujen solukuolemaa ja lisäsivät niiden jakaantumista aivohalvauksen soluviljelymallissa.
Väitöskirjassa tutkittiin myös kantasoluterapian ja kuntoutuksen yhteisvaikutusta rotan palautumiseen aivohalvauksesta. Kuntoutus toteutettiin virikeympäristön avulla.
– Aivohalvauksen eläinmallissa rasvakudoksen kantasolut ja kuntoutus lisäsivät rottien raajojen käyttöä sensomotorisissa testeissä kohtalaisesti. Käyttäytymistestien mukaan yhdistelmäterapia vielä tehosti aivohalvauksesta palautumista, Juntunen kertoo.
Tutkimuksessa selvitettiin myös yhdistelmäterapian vaikutusmekanismeja, mutta havaittu palautuminen ei johtunut testatuista mekanismeista. Lisäksi kliinisten kokeiden tulokset, joissa rasvakudoksen kantasoluterapian tehokkuutta olisi testattu, puuttuvat vielä. Juntusen mukaan aihetta onkin syytä tutkia lisää, jotta soluterapian tehokkuus ja vaikutusmekanismit saadaan selville.
Luovuttajan paino näkyy kantasolujen ominaisuuksissa
Juntunen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan myös luovuttajan painon vaikutusta rasvakudoksen kantasolujen ominaisuuksiin. Tutkimusaineistona käytettiin eripainoisilta identtisiltä kaksospareilta eristettyjä rasvakudoksen kantasoluja. Tutkimuksessa luovuttajan paino vaikutti joihinkin kantasolujen ominaisuuksiin: luovuttajan korkeampi paino esimerkiksi lisäsi rasvaerilaistumista ja vähensi rasvakudoksen kantasolujen kykyä lisätä verisuonitusta.
– Kantasolujen luovuttajan piirteillä, kuten iällä, sukupuolella ja painoindeksillä, on tutkitusti vaikutusta rasvakudoksen kantasolujen ominaisuuksiin. Ne voivat puolestaan vaikuttaa kantasoluterapioiden tehokkuuteen. Tutkimukseni perusteella solujen luovuttajan paino tulisikin huomioida kantasoluhoitoja suunniteltaessa, Juntunen toteaa.
Rasvakudoksen kantasoluja lisätään laboratoriossa ennen kantasoluhoitoja. Tähän käytetään yleisesti eläinperäisiä ainesosia, joita ei kuitenkaan suositella potilaskäyttöön. Juntunen kehitti tutkimuksessaan eläinperäisistä aineista ja seerumeista vapaat kasvatusolosuhteet rasvakudoksen kantasolujen kasvatukseen soluviljelmissä. Tulosten mukaan kantasolut säilyttivät ominaisuutensa, ja ne jakaantuivat seerumi- ja eläinvapaissa kasvatusolosuhteissa jopa tehokkaammin kuin perinteisissä seerumia sisältävissä olosuhteissa.
Miia Juntunen on kotoisin Pieksämäeltä. Hän jatkaa väitöksen jälkeen tutkijana Tampereen yliopiston Aikuisen kantasolujen tutkimusryhmässä.
Filosofian maisteri Miia Juntusen solu- ja kudosteknologian alaan kuuluva väitöskirja Development of adipose-derived stromal/stem cell–based therapies: Effects of donor weight and culture conditions on cell characteristics and testing the efficacy in stroke models tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 19.8.2022 klo 12.00 keskustakampuksella, Päätalon luentosalissa D11 (Kalevankatu 4, 33100 Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Terhi Heino Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Susanna Miettinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2519-0.