Suomessa on surmattu 58 alle 15-vuotiasta lasta vuosina 2009–2022 eli keskimäärin 4 lasta vuosittain. Vain neljän lapsen kohdalla surmaajana oli joku muu kuin perheenjäsen. Samalla ajanjaksolla aikuisista surmattiin 257, kun tekijä oli uhrin puoliso, entinen puoliso, seurustelukumppani tai entinen seurustelukumppani. Suomessa tapahtuu eniten parisuhdesurmia koko Pohjoismaissa. Lähisuhdeväkivalta oli yksi perheen sisäisten henkirikosten taustatekijä. Suomessa lähisuhdeväkivalta on yleistä ja se on lisääntynyt.
– Perheen sisäiset henkirikokset aiheuttavat kärsimystä läheisille, mutta myös koko yhteiskunnassa. Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen lasten suojelemiseksi ja Istanbulin sopimukseen lähisuhdeväkivallan estämiseksi. Tarvitsemme yhteiskunnassa toimia lähisuhdeväkivallan ja lasten kaltoinkohtelun estämiseksi, jotka pahimmillaan voivat johtaa perheen sisäisiin henkirikoksiin, Marianne Ellilä toteaa.
Aiempaa tutkimusta äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien ja uhrien läheisten näkökulmasta ei ole tehty Suomessa. Myös tekijöiden mielentilatutkimusten aineistot antoivat syvällistä tietoa laadullisella tutkimusotteella.
Perheen sisäisten henkirikosten taustatekijät ja ennaltaehkäisy
Ellilän tutkimuksen mukaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä olivat tekijöiden lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtunut kaltoinkohtelu, mielenterveydenhäiriöt, päihteiden käyttäminen ja niihin liittyvät sairaudet sekä aikuisten välinen lähisuhdeväkivalta. Taustalla oli myös lasten kaltoinkohtelua, vaikeutunutta erotilannetta ja sosioekonomisia ongelmia perheessä. Lisäksi taustalla oli tunteiden ja ajattelun vaikeuksia sekä avun järjestämisen vaikeutta. Perheen sisäisten henkirikosten kannalta kaikkein keskeisintä on avun oikea-aikainen saaminen, lasten suojeleminen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy.
– Ammattilaisia tulee kouluttaa tunnistamaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja puuttumaan ammatillisesti niihin. On tärkeää lisätä ammattilaisten poikkihallinnollista yhteistyötä sekä varmistaa tiedon siirron välittyminen viranomaisten välillä perheiden auttamiseksi. Perheitä täytyy auttaa kokonaisvaltaisesti ja katkaista ylisukupolvinen huono-osaisuuden kierre. Olisi tärkeää, että ammattilaiset eivät vaihtuisi ja Suomessa tulisi myös harkita perhelääkärimallia, jotta luottamuksellinen suhde asiakkaaseen voi syntyä, Ellilä toteaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. joulukuuta
TtM Marianne Ellilän terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Suomalaisten perheen sisäisten henkirikosten taustatekijät ja ennaltaehkäisy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 12.12.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen auditoriossa F 115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Lauri Kuosmanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta.