Rengastamisen motiiveista ja kokemuksista on hyvin vähän aiempaa tutkimustietoa.
Kukkamäki toteutti monimenetelmäisen tutkimuksen keräämällä aineistoa rengastajista ensin kyselylomakkeen ja sitten haastattelujen avulla. Haastattelut tehtiin rengastajien valitsemissa, heille tärkeissä toimintaympäristöissä kuten lintuasemalla, meren rannalla, talvisessa metsässä tai haastateltavan kotona.
Haastatteluista välittyi runsaasti positiivisia tunnekokemuksia sekä merkityksen ja tyytyväisyyden tuntemuksia luonnosta ja rengastusretkistä. Tilastollisessa aineistossa monipuolinen aktiivinen luontotoiminta, (luontoliikunta, marjastus, retkeily ym. yksin tai läheisten kanssa) oli yhteydessä elämäntyytyväisyyteen, positiivisiin tunteisiin ja koettuun terveyteen. Monipuolisen aktiivisen luontotoiminnan yhteys elämäntyytyväisyyteen välittyi osin luonnossa koetun elpymisen kautta.
Alkuperäisen ja koskemattoman luonnon arvostaminen ja luonnossa tunnelmointi olivat puolestaan hieman yllättävästikin yhteydessä negatiivisten tunteiden yleisyyteen.
– Negatiivisten tunteiden kokemisen ja luontotunnelmoinnin yhteys voi kertoa siitä, että luonto koetaan tärkeänä voimien kokoamisen paikkana silloin, kun mielessä on negatiivista kuormaa, Kukkamäki toteaa.
– Toisaalta myös herkkyys aistia luonnon tunnelmaa voi altistaa negatiivisille tunteille etenkin silloin, kun luonnossa kulkijalla on osaamista huomata rakkaiksi tulleiden luontopaikkojen ja lintulajien hädänalainen tila.
Luonnon elvyttävät ominaisuudet, etenkin luonnosta ja linnuista lumoutumisen kokemukset, tulivat aineistossa monin tavoin esille. Rengastustoimet kuvautuivat fyysisesti väsyttävinä, jännittävinä ja toisinaan jopa vaarallisina. Oman taidokkuuden mittaaminen haastavissa tilanteissa tuotti rengastajille toistuvia, koukuttavia virtauskokemuksia. Oma tärkeä myönteinen roolinsa oli myös ryhmän sosiaalisilla suhteilla sekä sillä, että rengastaja koki kuuluvansa yhteisöön.
Tutkimuksen tulokset heijastavat hyvinvoinnin käsitteen moniulotteisuutta ja vapaa-ajan toimintojen merkitystä myönteisten kokemusten mahdollistajina. Rengastukseen liitettiin haastatteluissa runsaasti positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia. Haastateltavat kokivat vaikeaksi kuvitella elämää ilman rengastusta. Perheen hyvinvointi, terveys ja työ määrittivät kuitenkin elämäntaparengastajillakin pitkälti sitä, kuinka hyväksi tai huonoksi kulunut vuosi arvioitiin.
– Vapaa-ajan merkitys elämäntyytyväisyydelle näyttäytyy tämän tutkimuksen pohjalta yhtenä pienenä osana isossa hyvinvoinnin palapelissä, Kukkamäki sanoo.
PsL Mari Kukkamäen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Luontotoiminnan hyvinvointivaikutukset lintujen rengastajilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.6.2022 klo 12 alkaen (Linna-rakennuksen sali K103, Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Silvonen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalevi Korpela yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2383-7
Kuva: Rainer Mäkelä