Uusitalo tarkastelee väitöskirjassaan siirtomaayhteiskunnan muotoutumista espanjalaisten ja alkuperäiskansojen välisen vuorovaikutuksen seurauksena Popayánin kuvernöörikunnassa vuosina 1540–1615. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota alkuperäiskansojen toimijuuteen osana prosessia.
– Alkuperäiskansat kehittivät moninaisia strategioita vastauksena kolonialismin asettamiin haasteisiin. Heidän toimintaansa ei kuitenkaan pidä nähdä pelkkänä reagoimisena valloittajien toimiin. He olivat itsenäisiä toimijoita, jotka pyrkivät ajamaan etujaan tilanteessa, jossa heidän vapautensa oli rajoitettua, Uusitalo toteaa.
Kolonialismin vaikutukset olivat monille alkuperäiskansoille tuhoisia. Joillekin se merkitsi pahasti heikentyneitä elinolosuhteita sekä oman kulttuurin osittaista menetystä, ja osa yhteisöistä tuhoutui kokonaan.
Espanjalaiset eivät kuitenkaan kyenneet muokkaamaan siirtomaitaan mielensä mukaisiksi vaan siirtomaayhteiskunta muotoutui jatkuvassa vuorovaikutuksessa eri väestöryhmien välillä, vaikka valtasuhteet olivatkin epäsymmetrisiä. Espanjalaisten valta ei myöskään ollut missään vaiheessa kiistaton vaan monin paikoin hyvin hauras. Osa kansoista säilytti itsenäisyyden pitkälle 1600-luvulle ja pidempäänkin.
– Kolonialismin aiheuttamat ulkoiset paineet pakottivat Popayánin alkuperäiskansojen yhteisöt sopeutumaan uuteen tilanteeseen, mutta sopeutumisen muodot riippuivat myös yhteisöjen omista tarpeista. Toisaalta myös espanjalaiset joutuivat sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Väestöryhmien vuorovaikutuksessa syntyi uusia kulttuurin muotoja ja vanhat saivat uusia merkityksiä, Uusitalo kertoo.
Popayán oli Espanjan siirtomaaimperiumin rajaseutua, ja tutkimus tuokin uuttaa tietoa espanjalaisen kolonialismin luonteesta keskusalueiden, kuten Perun ja Meksikon, ulkopuolella. Paikallinen dynamiikka vaikutti vahvasti yhteiskunnan kehitykseen. Näin ollen työ täydentää kuvaa kolonialismin prosesseista keskittyen tutkimuksessa vähemmän huomiota saaneeseen alueeseen.
– Väitöskirjani auttaa ymmärtämään paremmin moninaista ja jatkuvasti muuttuvaa espanjalaisamerikkalaisten siirtomaayhteiskuntien todellisuutta, jota muovasivat niin kolonisoitujen kuin kolonialistienkin toimijuus, Uusitalo toteaa.
Siirtomaa-aikaisen Popayánin kuvernöörikunnan alue on nykyäänkin Kolumbian etnisesti moninaisimpia alueita, jossa alkuperäiskansat sekä siirtomaa-aikana tuotujen orjien jälkeläiset ovat vahvasti läsnä. Heidän yhteisönsä ovat usein marginalisoituja ja maan yhä jatkuvat konfliktit aiheuttavat niille suuria ongelmia.
– Yhteisöillä on kuitenkin myös pitkä selviytymisen ja vastarinnan traditio, joka tarjoaa inspiraatiota myös tämän päivän kamppailuissa, Lauri Uusitalo päättää.
Filosofian maisteri Lauri Uusitalon historian alaan kuuluva väitöskirja A Colonial Frontier: Interethnic Interaction, Indigenous Agency, and the Formation of Colonial Society in the Gobernación of Popayán, 1540–1615 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.5.2021 kello 17 alkaen Linna-rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii professori Kris Lane (Tulane University, USA). Kustoksena toimii professori Christian Krötzl yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1947-2
Kuva: Pia Koivunen