Laura Eilola on tarkastellut väitöskirjassaan vuorovaikutustilanteita, joihin aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat suomen kielen opiskelijat toistuvasti osallistuvat ja joissa olennaisia ovat tietyt sosiaaliset toiminnot, kuten sanojen selittäminen ja erilaiset pyynnöt. Nämä sosiaaliset toiminnot ovat myös kielenoppimisen kannalta keskeisiä. Väitöskirjan aineisto tulee luokkahuoneen lisäksi erilaisista asiointitilanteista.
Eilola osoittaa tutkimuksessaan, millä tavoin opiskelijat käyttävät kielen lisäksi kehoaan ja erilaisia esineitä sosiaalisten toimintojen ilmaisemiseen.
– Kielenoppija saattaa luokassa selittää esimerkiksi sanaa vesipullo tekemällä juomista kuvailevan eleen, pyytää kahvilassa pullaa osoittamalla sitä etusormella ja kohdistamalla siihen katseensa vitriinin läpi tai jäätelökioskilla asioidessaan hyödyntää älypuhelintaan sanakirjana. Nämä ovat luovia ja taitavia keinoja ilmaista ja oppia asioita, Eilola kuvailee.
Kielenoppimista asiointitilanteissa toiminnan kautta
Luokkahuoneen lisäksi kieltä opitaan myös luokan ulkopuolella. Eilolan tutkimus valottaa niitä mahdollisuuksia, joita asiointitilanteet tarjoavat kielenoppimiselle. Kieltä paremmin osaava vuorovaikutuskumppani voi tukea vuorovaikutustilanteen etenemistä tavalla, joka luo vähemmän osaavalle mahdollisuuksia oppia kieltä.
– Tämä voi tapahtua vaikkapa kielentämällä suomea vähemmän osaavan vuorovaikutuskumppanin toimintaa. Asiakas voi ilmaista toiveensa saada kahvinsa torilla mukaan osoittamalla myyjän selän takana olevia pahvikuppeja. Myyjä voi puolestaan toiveen toteuttamisen lisäksi opettaa hänelle suomea sanomalla ilmauksen: ”Aa, haluat siis kahvin mukaan. Mä pistän mukaan tästä.”, kuvailee Eilola.
Kotoutumiskoulutusta on supistettu ja suuntaus vaikuttaa jatkuvan. Siksi myös aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen kehittämisen paine kasvaa. Eilola suosittaa, että koulutuksen vähäisiä resursseja suunnattaisiin tukemaan oppimaan oppimisen taitojen kehitystä. Näin oppijoita kannustetaan toimimaan aktiivisesti kielenoppimisen edistämiseksi myös luokan ulkopuolella.
– Toisaalta tutkimukseni myös osoittaa, että luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat aikuiset voivat olla esimerkiksi varsin taitavia älypuhelinten käyttäjiä, joten heidän opiskelutaitojaan ja osaamistaan ei pidä myöskään aliarvioida, Eilola muistuttaa.
Eilola ehdottaa, että eleitä ja toiminnallisuutta tulisi systemaattisesti hyödyntää luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevien aikuisten kielikoulutuksessa ja niiden merkitys tulisi huomioida myös heidän kielitaitonsa arvioinnissa.
Väitöstilaisuus lauantaina 1. huhtikuuta 2023
FM Laura Eilola suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Aikuisten luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevien suomenopiskelijoiden vuorovaikutuskompetenssi ja sen kehittyminen luokkahuoneen ja arjen vuorovaikutustilanteissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa lauantaina 1. huhtikuuta Päätalon salissa D11. Vastaväittäjinä toimii dosentti, yliopistonlehtori Lari Kotilainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Niina Lilja Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Väitöskirja on syntynyt Emil Aaltosen Säätiön rahoittamassa Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa -hankkeessa. Eilola oli väitöskirjansa tiimoilta kevään 2019 tutkimusvaihdossa Havaijin yliopistossa toisen kielen käytön ja oppimisen tutkimuksen laitoksella.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Eila Kananen