Kylät yli kuntarajojen: ”TAMK tulee näkymään kylissä vahvasti”

Se, mitä maaseudulla tapahtuu, on koko Suomen kannalta elintärkeää, vaikka väestö onkin keskittynyt kaupunkeihin. Kylät yli kuntarajojen -hankkeessa pyritään turvaamaan ja kehittämään maaseudun palveluja ja taloutta monikanavaisesti kyläläisten sekä alueellisten ja maakunnallisten kumppanien kanssa. Hankkeessa tehdään pilotteja ja toimintamalleja, joita voidaan monistaa toisiin kyliin.

Monen kylän vahvuutena ovat toimeliaat ja sitoutuneet ihmiset, joilla kehittämisintoa riittää. Kylätalot ovat merkityksellisiä yhteisöllisyyden ja turvallisuudenkin kannalta, pelkästään Pirkanmaalla on yli 300 käytössä olevaa kylätaloa. Kyliin tarvitaan kuitenkin lisää palveluja ja yrittäjyyttä sekä uudenlaista yhdessä tekemistä.

– Yhdistämme pienten kylien pienet voimat, sanoo hanketta johtava Ikaalisten Kehitys Oy:n projektipäällikkö Päivi Kalliokoski.

TAMKin liiketalous- ja mediaosaamista tarvitaan

– Yksistään Ikaalisissa on ainakin 12 elinvoimaista kylää. Hienoa, että TAMK ja Ikaalisten kaupunki ovat tässä mukana. TAMK tuleekin näkymään kylissä vahvasti. Ikaalisten kaupunginjohtaja Eeva Viitanen osallistuu aktiivisesti, mikä osoittaa kaupungin sitoutumista, Kalliokoski toteaa.

Hän arvostaa TAMKista löytyvää liiketalous- ja mediaosaamista. 

– Kyseessä on vaikea asia, joten tarvitsemme oikeita asiantuntijoita ja innovatiivista TKI-toimintaa. Hienoa, että opiskelijatkin ovat tässä mukana.  

Lehtorit Vesa Vuorinen ja Mari Stenvall ovat yhtä mieltä siitä, että uusia reseptejä pitää keksiä. Haja-asutusalueiden palveluiden ja väestön väheneminen sekä kylien autioituminen ovat huolenaihe Suomessa ja myös maailmalla. 

Paikallisenergia valjastetaan löytämään kestäviä ratkaisuja kylien veto- ja pitovoimaan

Kylien voimavarojen, ideoiden ja kokemuksien jakaminen on välttämätöntä, sillä yhteisöllisyys vahvistuu yhdessä tekemällä. Kalliokoski korostaa, että ruohonjuuritasolta lähtevä kehittäminen ja paikallisen energian valjastaminen ovat keskeisiä keinoja kylien elinvoimaisuuden parantamiseksi. 

– Tutkimme kylien välistä yhteistyötä ja pyrimme tekemään niistä vahvempia. Kuntarajat ylittävä yhteistyö voi auttaa pieniä kyliä yhdistämään voimansa, parantamaan elinvoimaisuuttaan ja erottautumaankin, Vuorinen sanoo.

Stenvall täydentää, että vauhtia voidaan saada liiketoiminnasta ja verkostoyhteistyöstä. Viereisten kylien ei kannata tehdä samoja asioita erikseen. 

–  Maaseutua kehitetään kovin kyläkohtaisesti ja tuetaan yksittäisen kylän identiteetin rakentamista, kun pitäisi ajatella resurssilähtöisesti. Helposti on niin, että kylät kilpailevat keskenään hankkeista, investoinneista ja ihmisistä. Kuntatasolla on kuitenkin helpompi perustella yhteishankintoja, Stenvall toteaa. 

Kuntastrategioista puuttuu usein kylästrategia, joka huomioisi kylien tarpeet. Ikaalinen on piristävä poikkeus, sillä siellä tuodaan kylien ääni kunnan strategiaan helpottamaan kylien kehittämistä. 

Hanke on osa laajempaa "Älykkäät kylät" -ohjelmaa, joka sisältää useita rahoitettuja hankkeita. Älykkäässä kylässä on kykyä oppia uutta, soveltaa opittua sekä luoda innovatiivisia kylätoimintamalleja. Niillä turvataan ja kehitetään maaseudun palveluja sekä uudistetaan ja monipuolistetaan maaseutualueiden taloutta. 

Pilottikokeiluissa kylät kutsutaan yhteistyöhön

EU:n maaseuturahoitusta saavassa hankkeessa tehdään useita pilottikokeiluja, ja osa näistä tullaan toteuttamaan yli kuntarajojen uudelleen toisessa kunnassa. Samalla tutkitaan sitä, kuinka helppoa on siirtää hyväksi havaittuja käytänteitä. 

Kuva: Aki Ilola

Kylien edustajat ja hanketoimijat ovat jo muun muassa ideoineet sitä, miten kylien tapahtumat saadaan houkutteleviksi ja laajemmin näkyville.

– Olemme huomanneet, että jos on jokin tapahtuma, puurojuhla, lavatanssit, kyläkahvila tai vaikka kirppis, siitä tiedotetaan suppeasti vain suljetulla Facebook-sivulla. Ulkopaikkakuntalaisetkin voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan. Tätäkin voisimme pilotoida ja tutkia, Vuorinen innostuu. 

Kalliokoski on samaa mieltä. 

– Kylämatkailu on tätä päivää ja se on myös ekologista. Kylät kutsuvat piipahtamaan tai vaikka pidemmäksikin aikaa, ja se luo myös liiketoimintaa. Paikallistaloutta elävöittämään voitaisiin yhdessä ideoida esimerkiksi sitä, mitä käyttöä tyhjille kiinteistöille keksittäisiin. 

Lähtökohdat ovat liiketoiminnalliset

Vuorinen tunnustaa lähteneensä hankkeeseen myynti- ja markkinointilippalakki päässä. Nyt näkökulma on laajentunut, mutta hän näkee silti yksittäisen kylän ja kyläyhdistyksen pienyrityksenä, joka haluaa kasvaa ja kehittyä, ja jota hanketoimijat voivat auttaa. 

– Mietin, miten yritys haluaisi erottautua markkinoilla ja millaisia asukkaita tavoitella. TAMKin vahvuus on se, että me näemme koko Pirkanmaan, ja meitä kiinnostaa hyödyn jalkauttaminen laajalle alueelle. Lisäarvomme on sekin, että olemme mukana kansainvälisissä hankkeissa ja verkostoissa, ja voimme tuoda maailmalta toimivia käytänteitä. 

Niin liiketoiminnan lehtori kuin Stenvall onkin, hän sanoo, että kaiken ei tarvitse tuottaa rahaa. Eurot on toki hyvä pitää mielessä, mutta yhteisellä tekemisellä on muutakin arvoa. 

Kalliokoski pitää kylien vertaamista pienyrityksiin hyvänä. 

– Nykypäivän kyläläisellä pitää olla vähintään kolme ammattia elannon saamiseksi. Jos ollaan liian kyläkeskeisiä, ei välttämättä nähdä kaikkia kestävän kasvun mahdollisuuksia laajentaa omaa liiketoimintaa. 

Monipaikkaisuus, etätyö ja online-opiskelu ovat lisänneet mökkien käyttöä. Mökkikausi on pidentynyt, ja ihmiset saattavat harkita pysyvää muuttoa maaseudulle.

– Asukasmäärä nousee mökkikaudella, mutta porukkaa voisi saada enemmänkin. Haluamme ratkoa myös sitä, miten piipahtajat ja kausiasukkaat integroidaan kylän toimintaan, Stenvall sanoo.

Pitkän aikavälin tavoitteena on saada kylät maailmankartalle

Hanke päättyy heinäkuussa 2027. Hanketoimijat visioivat, että hankkeen onnistumisen myötä kylät olisivat löytäneet toisensa uudella tavalla ja että yhteistyö olisi lisääntynyt, mikä toisi mukanaan uutta liiketoimintaa ja elinvoimaa kylille. Älykäät toimintamallit olisivat levinneet yli kuntarajojen. 

– Ikaalinen tunnettaisiin kylien kaupunkina, jossa kylät toimivat yhteistyössä ja tuottavat houkuttelevia tapahtumia ja palveluita, Kalliokoski visioi. 

Vanhan mainoslauseen mukaan maaseutua ei voi tuoda vaan se pitää itse kokea. Kylissä on jo nyt monenlaisia elämyksiä, ne pitää vain löytää. Vuorinen innostuu jo suunnittelemaan Tour d’Ikaalinen -tyyppistä tapahtumaa, jonka kylät olisivat rakentaneet yhdessä. 

– Kaikenlaisia keinoja voidaan ketterästi kokeilla ja pilotoida. Haluamme mahdollisimman monta kylää ja kyläläistä tähän mukaan yli koko Pirkanmaan – ja sitä myöten kylät maailmankartalle!

Lisätiedot:

Päivi Kalliokoski
Projektipäällikkö 
Ikaalisten Kehitys, Kylät yli kuntarajojen- hanke
paivi.kalliokoski [at] ikaalinen.fi, 044 7306 455

Vesa Vuorinen
Lehtori | Liiketalous ja media
Tampereen ammattikorkeakoulu
vesa.vuorinen [at] tuni.fi