Väitös

Kokonaisvaltainen luontokokemus tukee hyvinvointia

Kirsi Salonen
Luonnosta on mahdollista saada elpymisen lisäksi esimerkiksi tervehtymisen kokemuksia ja tukea psyykkiseen prosessointiin. Psykologian maisteri Kirsi Salosen väitöskirjatutkimuksen mukaan luontoympäristön mahdollisuudet tukea hyvinvointia ovat luultua kokonaisvaltaisemmat.

Luonnon hyvinvointivaikutukset herättävät nykyään laajaa kiinnostusta. Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tähän mennessä selitetty pääasiassa elpymisellä. Kirsi Salonen tarkastelee väitöskirjassaan kokemuksia luonnossa mahdollisimman laajasti; mitä henkilö havaitsee tai tunnistaa itsessään luontoympäristössä sekä omaehtoisissa että ohjatuissa luontokokemuksissa.

Tutkimuksessa tuli ilmi, että henkilöt havaitsevat itsessään joko elpymisen (elpyjät), tervehtymisen (tervehtyjät) tai ristiriitaisia (ristiriitaiset) koettuja vaikutuksia. Elpyminen havaitaan myönteisinä tunteina kuten rauhoittumisena tai virkistymisenä, kun taas tervehtymisessä tunnistetaan elpymisen lisäksi tuntemuksia paranemisesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Ristiriitaisuudessa tunnistetaan myönteisten lisäksi kielteisiä tunteita, kuten inhotusta tai pelkoa.

- Elpyjien, tervehtyjien ja ristiriitaisten välillä on siis laadullinen ero koettujen vaikutusten suhteen, ja tämä tulos tukee myös ajatusta arvioida uudelleen luontokokemusten sisältöulottuvuuksia: kun luonnossa voidaan kokea myös muutakin kuin elpymisen koettuja vaikutuksia, niin silloin kokemuksen sisältökin on todennäköisesti elpymistä laajempi, Salonen toteaa.

Salonen kehitti väitöskirjatutkimuksessaan elpymistä laajemman kokonaisvaltaisen luontokokemuksen määritelmän, johon sisältyy kolme myönteistä puolta: luontoyhteys (mm. kokemus siitä, että itse on luontoa), hyväksyvä läsnäolo (mm. itsensä hyväksyminen), tilantuntu (mm. kokemus tilasta) sekä yksi kielteinen puoli: umpikuja (mm. kiireen tuntua). Kokonaisvaltainen luontokokemus on yhteydessä hyvinvointiin esimerkiksi siten, että henkilöt, jotka kokevat vahvaa luontoyhteyttä ja hyväksyvää läsnäoloa luonnossa, kokevat luonnossa myös tervehtymistä.

- Käsillä olevassa tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa yhdistetty luontokokemuksen kokonaisvaltaisia näkemyksiä erityisesti psykologian, arkkitehtuurin ja maantieteen aloilta samaan teoreettiseen eko- ja ympäristöpsykologiseen näkemykseen, jolloin niitä päästiin tarkastelemaan empiirisesti yhtenä kokonaisuutena, Salonen kuvailee.

Ohjatuilla luontokokemuksilla eli luontointerventioilla (käytössä Green Care -toiminnassa) on merkitystä luontokokemuksen kokonaisvaltaisuuteen ja koettuihin vaikutuksiin. Ohjauksella voidaan vaikuttaa vähintäänkin siihen, että luontoon mennään vuodenajasta riippumatta. Tällöin myös ristiriitaisesti luontoa kokevat saavat mahdollisuuden luonnon hyvinvointivaikutuksiin. Tämän lisäksi ohjauksen avulla muun muassa luontokokemukseen liittyvä kielteisyys vähenee sekä koettujen vaikutusten tiedostaminen ja mahdollisuudet hyödyntää luontoa psyykkisessä prosessoinnissa lisääntyvät.

Kirsi Salonen asuu Vesilahdella ja on valmistunut psykologian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1997. Hän työskentelee psykoterapeuttina Psykologipalvelut Hyvän MielenTila -yrityksessään ja projektitutkijana Tampereen yliopistossa.

Psykologian maisteri Kirsi Salosen eko- ja ympäristöpsykologian alaan kuuluva väitöskirja Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa lauantaina 13.6.2020 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Holma Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalevi Korpela Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Koronavirustilanteen takia Tampereen yliopiston väitöstilaisuuksia ei järjestetä yleisötilaisuuksina, mutta väitöstä voi seurata etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1563-4

Kuva: Kirsi Salonen