Valimotyöntekijät altistuvat työssään erilaisille pölyille, kaasuille, huuruille ja höyryille, joilla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia. Kirsi Koskela tarkasteli väitöstutkimuksessaan pölyaltistumisen yhteyttä valimotyöntekijöiden hengityselinoireisiin ja -sairauksiin, keuhkojen toimintakoetuloksiin sekä uloshengitysilman ja veriplasman tulehduksen merkkiaineisiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikaisesti epäorgaaniselle pölylle altistuneilla valimotyöntekijöillä esiintyi useammin yskää, hengityksen vinkunaa, kroonista keuhkoputkitulehdusta ja kroonista nuhaa sekä alentunutta keuhkojen toimintaa verrattuna altistumattomiin verrokkeihin. Tulokset viittaavat siihen, että keuhkoahtaumatauti ja krooninen keuhkoputkitulehdus saattavat olla alidiagnosoituja, sillä lääkäreiden tekemiä sairausdiagnooseja oli huomattavasti vähemmän kuin mitä hengityselinoirekysely ja keuhkojen toimintakokeet olisivat antaneet odottaa.
– Alidiagnostiikkaa voidaan todennäköisesti vähentää hengityselinoirekyselyiden aktiivisemman käytön avulla. Ne ovat hyödyllisiä oireisten työntekijöiden tunnistamisessa ja mahdollistavat jatkotutkimusten käynnistymisen oikea-aikaisesti. Tiiviimmän terveydenseurannan vaikuttavuutta nykyiseen käytäntöön verrattuna on kuitenkin tärkeää arvioida jatkossa, Koskela arvioi.
Koskela tutki myös pitkäaikaisen epäorgaaniselle pölylle altistumisen vaikutusta uloshengitysilmassa ja plasmassa esiintyvien tulehduksen merkkiaineiden tasoihin. Tulokset osoittivat, että pölyaltistuminen saattaa aiheuttaa elimistössä tulehdusreaktion jo ennen kliinisen sairauden ilmenemistä.
Uloshengitysilmasta mitattu keuhkorakkulatason typpioksidipitoisuus ja plasman adipsiini osoittautuivat lupaaviksi tulehduksen merkkiaineiksi, kun arvioitiin pölyaltistumisen vaikutuksia. Näiden tulehduksen merkkiaineiden tasot olivat yhteydessä sekä pölyaltistumiseen että keuhkojen toimintakoetuloksiin.
– Pölyaltistumisen ja tulehduksen merkkiaineiden välisestä yhteydestä tarvitaan kuitenkin vielä jatkotutkimuksia, ennen kuin näitä merkkiaineita voidaan hyödyntää yksilötasolla, Koskela toteaa.
Väitöstutkimuksen löydökset korostavat, että työperäisen pölyaltistumisen vähentäminen on tärkeää niin valimotyössä kuin muillakin aloilla. Kun pölyaltistumista ehkäistään työoloja kehittämällä, tuetaan samalla työntekijöiden terveyttä ja työkykyä.
Kirsi Koskela työskentelee ylilääkärinä Työterveyslaitoksella. Hän vastaa työlääketieteen poliklinikan toiminnasta Tampereella ja toimii Työperäisten sairauksien rekisterin vastuulääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. syyskuuta
LL Kirsi Koskelan lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Respiratory Morbidity, Pulmonary Function and Inflammatory Markers in Foundry Workers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 5.9.2025 klo 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Ari Kaukiainen Helsingin ja Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Riitta Sauni Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.