LL Kirsi Kakon väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin psykoosilääkehoidon turvallisuutta sekä aloitus- ja seurantakäytäntöjä alle 13-vuotiailla lapsilla. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lastenpsykiatrian vastuualueella kaksivaiheisena vuosien 2013–2019 aikana. Tutkimuksen jälkimmäisessä vaiheessa tutkimuspotilaiden lääkehoidon seurannassa käytettiin yhtenäistä seurantaohjelmaa.
Tutkimuksessa todettiin, että psykoosilääkkeiden käyttöaiheet olivat lapsilla moninaisia. Useimmiten käyttö liittyi vakavan aggressiivisuuden tai tunne- ja käytössäätelyn häiriöiden hoitoon. Lääkehoidon tarve oli usein pitkäkestoinen.
Painonnousu ja kolesteroli- ja sokeriaineenvaihdunnan epäedulliset muutokset olivat tutkimuspotilailla varsin yleisiä ja olivat havaittavissa pian lääkehoidon aloituksen jälkeen. Lapsilla käytetyt viitearvot eivät kuitenkaan välttämättä ylittyneet seurannan aikana, mikä vaikeutti haittavaikutusten varhaista havaitsemista. Tutkimuspotilailla todettiin myös jonkin verran lieviä neurologisia haittavaikutuksia.
— Oikea-aikainen psykoosilääkehoito voi muun psykiatrisen hoidon ohessa edistää lapsen toipumista, mutta lääkehoidon mahdollisesti aiheuttamat haitalliset suuntaukset tulisi havaita varhain, jotta ylipainon tai tyypin 2 diabeteksen kehittyminen niille alttiilla lapsilla voitaisiin ehkäistä. Myös neurologisten haittojen havaitsemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, Kakko toteaa.
Haittojen ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen edellyttävät huolellisia ja johdonmukaisia lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytäntöjä.
— Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa todettiin, että lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytännöt olivat epäyhtenäisiä, mutta käyttöön otettu seurantaohjelma yhtenäisti niitä ja paransi lääkehoidon turvallisuutta. Tutkimuspotilaiden kasvua ja laboratorioarvoja seurattiin useammin ja muutosten havaitsemisen kannalta tärkeät toistetut mittaukset lisääntyivät, Kakko kertoo.
Jotta käytännöt juurtuisivat pysyväksi kliiniseksi toimintatavaksi, työtä on kuitenkin vielä edessä.
— Vaikka seurantaohjelma toimikin tutkimuksen aikana hyvin, kliinisessä työssä lääkehoidon käytännöissä on vielä vaihtelevuutta. Lasten psykoosilääkehoidon yhtenäisiä aloituskäytäntöjä ja seurantaa tulisikin aktiivisesti edistää niissä organisaatioissa, joihin lasten vakavien psykiatristen häiriöiden hoito keskittyy, Kakko jatkaa.
Kirsi Kakko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2002 ja lastenpsykiatrian erikoislääkäriksi 2013. Hän toimii vt. apulaisylilääkärinä Tays lastenpsykiatrian vastuualueella ja kliinisenä opettajana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
LL Kirsi Kakon lastenpsykiatrian erikoisalaan kuuluva väitöskirja Second-generation Antipsychotic Medications in Child Psychiatric Patients: Prescribing and Monitoring practices tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.12.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Eeva Aronen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kaija Puura Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Uusimman koronalinjauksen mukaan kaikkien yliopistoyhteisön ulkopuolisten tulee esittää väitöstilaisuuteen saapuessaan koronapassi ja henkilöllisyystodistus. Yliopiston henkilökunnan on esitettävä henkilökortti ja opiskelijoiden opiskelijakortti.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä tästä linkistä.
Väitöskirjaan voi tutustua myös osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2211-3
Kuva: Mirjami Liimatainen