Hyppää pääsisältöön

Kirsi Ahonen: Oppia aikuisille modernisoituvissa kaupunkiyhteiskunnissa

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaKanslerinrinne 1, Tampere
Pinni B, luentosali 1096
1.4.2022 12.00–16.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Kirsi Ahonen.
Aikuiskoulutus tavoittaa nykyään huomattavan osan Pohjoismaiden väestöstä ja on koulutuspolitiikan keskeinen osa-alue. Aikuiskasvatuksen instituutioiden muotoutuminen alkoi kuitenkin 1800-luvulla yksityisen aloitteellisuuden pohjalta ja paikallisen rahoituksen turvin. Filosofian maisteri Kirsi Ahosen väitöstutkimus valottaa myös modernisaation erilaisia ilmentymiä, jotka vauhdittivat kehitystä Ruotsissa ja Suomessa, sekä uusien instituutioiden vaikutuksia opin saannin mahdollisuuksiin ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kirsi Ahonen keskittyi tutkimuksessaan paikallistasolle. Se mahdollisti koulutusinnovaatioiden synty- ja vakiintumisprosessien asettamisen konkreettiseen yhteiskunnalliseen kehykseen. Kohteena oli kolme vapaan sivistystyön instituutiota 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle: Göteborgin ja Tampereen työväenopistot sekä Göteborgissa järjestetyt akateemiset yleisöluennot.

– Tutkitut prosessit ulottuvat aloitteentekijöiden ideoista aina sivistyslaitosten luonteeseen, asemaan paikkakunnalla ja opiskelijakunnan koostumukseen. Tällaista ruohonjuuritason aatehistoriaa ja aloitteiden tuloksia yhdistävää tutkimusta aikuiskasvatuksesta ei ole juuri tehty, Ahonen kertoo.

Aikuiskasvatuksen uranuurtajat pyrkivät vastaamaan kotikaupunkiensa sivistys- ja koulutustarpeisiin. Hankkeita yhdisti tiedon merkityksen kasvu. Tutkimus osoitti, että aloitteentekijöiden tavoitteena oli myös edistää omia aatteellisia tai poliittisia intressejään sivistystyön avulla. Kimmokkeina olivat kansalaisten muuttuva rooli, ajankohtaiset kysymykset naisten ja työläisten oikeuksista tai uskonnonvapauden tavoittelu.

Uudet instituutiot toivat sivistystyön piiriin ryhmiä, joiden opintiellä oli esteitä ajan koulutusjärjestelmässä. Työväenopistojen iltaopinnot alkeiskursseineen ja yleissivistävine luentoineen mahdollistivat työssäkäyville nuorille ja aikuisille perustaitojen tai lisäopin hankkimisen.

– Työväestölle suunnatun opetuksen kykyä saavuttaa kohderyhmänsä on joskus epäilty, mutta Göteborgin ja Tampereen työväenopistot onnistuivat tässä. Tampereella opiskelijat eivät myöskään olleet pelkästään paremmassa asemassa olevia käsityöläisiä ja ammattitaitoisia työläisiä, Ahonen toteaa.

Akateemiset luennot Göteborgissa puolestaan raottivat tieteellisen opetuksen ovia niille, joilta tiukat sisäänpääsyvaatimukset estivät yliopisto-opinnot.

– Nämä luennot ovat esimerkki siitä, että aikuiskasvatusta ei suunnattu pelkästään oppimattomalle kansalle vaan myös kouluja käyneelle keskiluokalle.

Naiset olivat tärkeä kohderyhmä, ja he myös osallistuivat näihin vapaan sivistystyön opintoihin.

Tampereella työväenopisto pystyi edistämään aktiivista kansalaisuutta. Huomattava osa kaupungin luottamustehtävissä 1920-luvun alussa ja 1930-luvun lopussa toimineista oli opiskellut työväenopistossa. Opisto loi edellytyksiä kansalaistoiminnassa tärkeiden tieto- ja taitoresurssien sekä sosiaalisten resurssien muodostumiselle. Edellisiä karttui luennoista ja käytännöllisestä opetuksesta. Jälkimmäisiä puolestaan kehittyi suunniteltujen, opiskelijoiden aktiivisuutta korostaneiden opetusjärjestelyjen avulla sekä opiskelun ja opistolaisten seuraelämän sivutuotteena.

Filosofian maisteri Kirsi Ahosen historian alaan kuuluva väitöskirja Sharing the Treasure of Knowledge. Nineteenth-Century Nordic Adult Education Initiatives and Their Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 1.4.2022 klo 12 alkaen Pinni B -rakennuksen salissa 1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jan Löfström Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Mervi Kaarninen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2322-6

Kuva: Rasa Slivinskaite