Väitös

Keliaakikot voivat hyvin seurannassa ja siitä huolimatta

Henna Pekki
Suomessa aikuiskeliaakikoilta on otettu seurantakoepala vuoden päästä diagnoosista paranemisen varmistamiseksi, vaikkakaan asiaa ei ole juuri tutkittu. Seurantakoepalan tuloksella ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkitystä myöhemmän hyvinvoinnin kannalta. Myöskään muulla seurannalla ei näyttänyt olevan juurikaan vaikutusta keliaakikoiden hyvinvointiin pitkällä aikavälillä, suurimman osan voidessa hyvin.

Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan LL Henna Pekki tutki keliakiaan sairastuneiden potilaiden seurannan toteutumista vuoden kuluttua diagnoosista ja toisaalta pitkällä aikavälillä. Tutkimus käsitteli seurannan tuloksia ja näiden vaikutusta potilaiden myöhempään hyvinvointiin.

Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa, joista toinen oli 276 potilaan aineisto Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays) ja toinen kansallinen yli tuhannen keliakiaa sairastavan aikuisen ja lapsen aineisto, josta tutkimukseen otettiin aikuisväestö.

Tutkimuksen perusteella vuoden kohdalla kolmannes potilaista on saavuttanut suolinukan täydellisen parantumisen. Hankalampi tauti alkuvaiheessa ennusti vaillinaista paranemista. Toisaalta myös ne, joiden parantuminen on vielä kesken ovat yhtä vähäoireisia ja hyvävointisia tässä vaiheessa. Yhdelläkään aineiston potilaalla ei ollut keliakian hankalaa, refraktaaria tautimuotoa, jolla usein perustellaan seurantakoepalojen tarpeellisuutta. Pitkänkään aikavälin seurannassa seurantakoepalan löydös ei ennustanut kuolleisuutta tai syöpäsairastavuutta.

Suurimmalta osalta aikuiskeliaakikkoja on otettu seurantakoepala, mutta sen jälkeen vain harvalle on järjestetty säännöllistä seurantaa. Siitä huolimatta potilaat pitävät kiinni gluteenittomasta ruokavaliosta hyvin, eikä seurannalla näytä olevan vaikutusta potilaiden suolisto-oireisiin eikä elämälaatuun. Toisaalta suurin osa keliaakikoista kuitenkin toivoisi seurantaa perusterveydenhuollossa.

Väitöskirjan tulosten perusteella keliakian seurannan tulisi olla aiempaa yksilöllistä, eikä kaikilta aikuispotilailta tarvitsisi ottaa seurantakoepalaa, vaan seurantaa voitaisiin tältä osin keventää. Toisaalta osa potilaista voisi hyötyä nykyistä järjestelmällisemmästä pitkäaikaisseurannasta, mutta näiden yksilöiden löytäminen vaatii lisää tutkimuksia.

LL Henna Pekki on kotoisin Tampereelta ja valmistunut Tampereen yliopistosta vuonna 2018. Tällä hetkellä hän työskentelee Pihlajalinnassa yleislääkärinä.

Lääketieteen lisensiaatti Henna Pekin gastroenterologian alaan kuuluva väitöskirja Predictors and Consequences of Histological and Clinical Follow-Up in Celiac Disease (Histologista ja kliinistä seurantaa ennustavat tekijät ja seurannan vaikutus keliakiassa) tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29.11.2019 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 Kaupin kampuksella, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjinä toimii dosentti Perttu Arkkila Helsingin yliopistosta. Kustoksena on sisätautiopin professori Katri Kaukinen Tampereen yliopiston lääketieteen ja bioteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1294-7

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 21.11.2019