Hyppää pääsisältöön

Katariina Kärkelä: Tolkienin fantasiamaailmassa myös tiedon on lupa olla yliluonnollista

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaEtäyhteys
3.6.2022 12.00–16.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Katariina Kärkelä. Taustalla kirjoja hyllyssä.
FM Katariina Kärkelän väitöskirja tarkastelee englantilaisen filologin J.R.R. Tolkienin fantasiamaailmaa episteemisenä järjestelmänä ja kysyy, millaisia yliluonnollisia tiedonmuodostuksen prosesseja fantasian lainalaisuudet mahdollistavat. Tutkimus esittää, että fantasialla on kyky venyttää tiedon käsitteen käyttöalaa ja ulottaa se alueille, jotka normaalisti jäävät tiedon piirin ulkopuolelle: fantasian maailmassa myös tieto voi olla yliluonnollista.

Kaunokirjallisuuden historia on usein myös filosofian historiaa ja päinvastoin. Filosofisen akateemisen tradition rinnalla kulkee epämuodollisempi ajattelun perinne, jota tieteellisen kirjoittamisen ja argumentaation vaatimukset eivät sido. Tähän perinteeseen osallistuu kaunokirjallisuus, joka uskaltautuu haastamaan filosofian esittämiä lainalaisuuksia ja laajentamaan keskustelua alueille, joille filosofinen käsitteenkäyttö ei välttämättä yllä.

Samanlaisella kokeilevalla sallivuudella kirjallisuus, etenkin fantasiakirjallisuus, suhtautuu myös tiedon ja ymmärryksen rajoihin.  Omilla, kaunokirjallisilla tavoillaan fantasian maailmat käsittelevät tietämisen avaruutta ja kysymyksiä siitä, mistä voidaan oikeutetusti puhua tietona. Samalla ne kyseenalaistavat modernin tiedonfilosofian käsitteistön riittävyyden yliluonnollisen maailman kontekstissa ja kutsuvat rinnalleen filosofian historiasta itselleen läheisempää sukua olevat ajattelijat. Näistä monen fantasiakirjailijan vierellä kulkee Platon, jonka vaikutukset useissa genren merkkiteoksissa ovat sekä kaunokirjalliset että filosofiset.

Katariina Kärkelän väitöstutkimus osoittaa, miten Tolkienin fantasiamaailma luo tiedonfilosofisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa antiikin ja keskiajan käsitykset tiedosta kietoutuvat fantasian lupaukseen yliluonnollisesta.

– Yhteydet Platonin ja Tolkienin välillä ovat sekä kaunokirjallisia, filosofisia että sisällöllisiä, Kärkelä toteaa ja lisää, että aiemmassa Tolkien-tutkimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota Platonin ja Tolkienin tapoihin käsitellä myyttejä.

– Platonia seuraava filosofinen traditio sekä metafyysisine että episteemisine periaatteineen kaikuu syvällä Tolkienin fantasiamaailman rakenteissa ja luo perustan sille, miten tiedon ja totuuden kysymyksiä fantasian maailmassa käsitellään.

J.R.R Tolkienin erityisesti romaanista Taru sormusten herrasta tuttu hobittien, haltioiden ja lohikäärmeiden kansoittama fantasiamaailma rikkoo reaalimaailman lainalaisuuksia ja tekee sen niin ehyesti, että uskomattomasta tulee uskottavaa. Näkyviä muotoja saavan taikuuden taustalla toimivat myös huomaamattomammat, hienovaraisemmat prosessit, jotka ulottavat yliluonnollisuuden totuuden ja tietämisen kysymyksiin saakka.

Fantasiamaailman tiedonmuodostuksen tavat eroavat reaalimaailman asettamista oikeutuksen ja käsitteenkäytön kriteereistä ja tarjoavat tilalle omanlaisensa ehdot sille, mitä voidaan pitää uskottavana tai perusteltuna. Jossakin vaiheessa järjen, havaintojen ja mielikuvituksen yhteistoiminnasta rakentuvaa tiedonmuodostusprosessia saavutaan pisteeseen, jossa aktuaalisen maailman modaaliset periaatteet eivät enää päde, vaan on alettava puhua yliluonnollisesta tiedosta.

– Hypoteesi yliluonnollisesta tiedosta nousee tarpeesta puhua tietämisen kysymyksistä kontekstissa, jossa tiedon käsitteen soveltaminen käy vaikeaksi, Kärkelä sanoo.

– Fantasia sallii reaalimaailman lainalaisuuksien rikkomisen ja mahdottoman tekemisen mahdolliseksi muttei oikeuta ylimalkaiseen tai ympäripyöreään käsitteenkäyttöön. Analyysi edellyttää tasapainoilua filosofisen teorian vaatimusten ja fantasiagenren erityispiirteiden välillä.

Kärkelän mukaan erityisesti antiikin ja keskiajan ajatteluperinne ja kirjallisuus ovat tässä suureksi avuksi. 

– Esimerkiksi keskiaikainen näkykirjallisuustraditio, jonka piirteitä Tolkienin tuotannossa on huomattavasti, perustuu pitkälti järjen ja jumalallisen ilmoituksen synteesiin sekä maallisen ja taivaallisen vuorovaikutukseen.

Filosofian maisteri Katariina Kärkelän kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Supernatural Knowledge. Literary and Philosophical Approaches to Epistemology in J.R.R. Tolkien’s Legendarium tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.6.2022 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Kuisma Korhonen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari Kivistö yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2387-5

Kuva: L. Kärkelä