Informaatiovaikuttaminen tarkoittaa haitallista vaikuttamista, jonka tarkoitus on vaikuttaa kohteensa mielipideympäristöön ja tätä kautta päätöksentekoon. Informaatiovaikuttamiskampanjoihin sisältyy esimerkiksi harhaanjohtavien tai virheellisten tietojen (disinformaation) levittämistä.
Vaikka Katalonian itsenäisyysliikkeen toiminta on ollut pääosin rauhanomaista ja vähintään pintapuolisesti demokratiaan sitoutunutta, Katalonian itsenäisyysliike on sortunut käyttämään informaatiovaikuttamisen keinoja pyrkiessään irrottamaan Katalonian alueen Espanjasta. Myös Venäjän valtio on tukenut Katalonian itsenäisyyspyrkimyksiä oman vaikuttamisensa keinoin ilmeisenä tarkoituksenaan Euroopan yhtenäisyyden ja Espanjan heikentäminen.
Katalonian itsenäisyysliike on pyrkinyt systemaattisesti kansainvälistämään Espanjan valtion ja itsenäisyyden vastustajien kanssa käymänsä konfliktin ja siirtämään ratkaisun pois Espanjan sisältä ulkomaisen kansaislaismielipiteen ja kansainvälisten tai eurooppalaisten instituutioiden ratkaistavaksi. Myös Suomalainen journalistinen media ja kansalaisyhteiskunta voivat toimia yhtenä areenana tässä kamppailussa ”sydänten ja mielten” hallinnasta.
"Katalonian itsenäisyysliikkeen vaikuttaminen kohdistuu luonnollisesti katalonialaisiin, mutta tutkimuksen kannalta merkittävämpää on vaikuttaminen, joka kohdistuu muiden maiden (esimerkiksi Suomen) julkiseen mielipiteeseen ja tätä kautta poliittisiin päätöksiin. Katalonian itsenäisyysliike pyrkii aktiivisesti ja järjestelmällisesti vaikuttamaan esimerkiksi Suomen ja muiden Euroopan maiden mielipideilmastoon (muun ohessa median välityksellä) ja muuttamaan tätä mielipideilmastoa suopeammaksi itsenäisyysliikkeen tavoitteille", Karel Kekkonen toteaa väitöstutkimuksessaan.
Journalistista itseymmärrystä ohjaavat arvot kuten kriittisyys, tasapuolisuus ja sitoutuminen demokratiaan. Informaatiovaikuttaminen on kuitenkin jo lähtökohtaisesti demokratialle, demokraattiselle viestinnälle ja oikeusvaltiollisille arvoille haitallista. Kekkosen väitöstutkimuksen mukaan tästä nouseekin ristiriita tilanteessa, jossa suomalainen journalistinen media on osin puutteellisen kriittisesti toistanut Katalonian itsenäisyysliikkeen informaatiovaikuttamiseen kytkeytyvää viestintää.
Väitöstutkimuksen perusteella suomalaisen journalistisen median kuvaus on seurannut Katalonian itsenäisyysliikkeen viestintää kansainvälisesti verrattuna osin poikkeuksellisella tavalla. Vastaavasti suomalaisen median välittämä kuva Espanjasta ja Espanjan valtion toiminnasta on ollut kansainvälisesti vertaillen huomattavan kriittinen.
"Katalonian itsenäisyyspyrkimysten kontekstissa informaatiovaikuttamisen tai disinformatiivisen viestinnän leviämisestä voi pahimmillaan syntyä harhakuva, jonka valossa Espanja voidaan nähdä sortavana, autoritaarisena ja francolaisena eikä – kuten Espanja todellisuudessa on – toimivana demokratiana ja oikeusvaltiona, joka on kuitenkin epäonnistunut niin kansainvälisessä informaatiokamppailussa kuin myös sisäisen yhtenäisyyden ja yhteisymmärryksen säilyttämisessä", tutkimuksessa todetaan.
Syitä suomalalaisen journalistisen median asemoitumiselle voidaan tutkimukseen mukaan löytää esimerkiksi Suomen omasta historiasta ja tästä luoduista ajatuksellisista yhteyksistä Katalonian tilanteeseen sekä osin Espanjaa koskevista historiallisista kriittisistä kertomuksista, jotka juontavat Espanjan siirtomaavallan aikaan.
Väitöstilaisuus perjantaina 23. toukokuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Karel Kekkosen politiikan tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Kaiutin vai suodatin? Suomalainen media, Katalonian itsenäisyysliike ja informaatiovaikuttaminen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 23.5.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on Tampereen yliopiston Pinni B -rakennuksen B1096 -sali (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tapio Raunio johtamisen ja talouden tiedekunnasta.