Digitaaliset alustat, jotka yhdistävät erilaisia käyttäjäryhmiä ja mahdollistavat niiden välisen vuorovaikutuksen ja transaktiot, ovat muuttaneet yritysten arvonluontitapoja ja vaikuttaneet merkittävästi monien alojen toimintaan. Kaisu Sahamiehen väitöskirja osoittaa, että alustalogiikkaa hyödynnetään myös julkisella sektorilla, erityisesti paikallistasolla. Näitä alustoja, joita Sahamies kutsuu hallinta-alustoiksi, käytetään muun muassa kuntalaisten osallistamiseen, paikallisyhteisöjen resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja innovaatioiden edistämiseen.
Alustojen avulla asukkaita voidaan muun muassa kannustaa ideoimaan ratkaisuja paikallisiin haasteisiin, tekemään ehdotuksia asuinalueidensa kehittämiseen tai osallistumaan kunnan päätöksentekoon. Erityisesti karttapohjaisilla sovelluksissa kuntalaisilta voidaan kerätä tietoa erilaisiin tarpeisiin, ja he voivat raportoida ongelmista lähiympäristössään. Hallinta-alustoja voidaan hyödyntää myös erilaisten hyödykkeiden vaihdantaan tai esimerkiksi vapaaehtoistyön koordinointiin. Lisäksi ne voivat myös tuoda yhteen yrityksiä ja asiakkaita julkisten palvelujen kannalta tärkeiden tuotteiden kehittämiseksi.
– Hallinta-alustat voivat auttaa kuntia edistämään yhteisöllisyyttä, hyödyntämään olemassa olevia resursseja tehokkaammin ja saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita. Ne tarjoavat uusia keinoja tuottaa arvoa yhteistyössä kuntalaisten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, Sahamies kertoo.
Hallinta-alustat heijastavat yhteiskunnallisten arvojen muutosta
Tutkimus tuo esiin myös haasteita hallinta-alustojen käytössä. Tehokas hyödyntäminen edellyttää kunnilta uudenlaisia valmiuksia, kuten alustalogiikan ymmärtämistä ja kykyä toimia joustavasti digitaalisissa ekosysteemeissä.
Sahamies korostaa, että alustat heijastavat yhteiskunnallisten arvojen muutosta. Osallisuuden välineellistyminen – eli se, että kansalaisten osallistumista ei nähdä itseisarvona, vaan ensisijaisesti välineenä hallinnollisten tai poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi – voi heikentää inklusiivisuuden ja demokraattisen päätöksenteon periaatteita. Tämä kehitys voi johtaa siihen, että osallistumiskanavia suunnitellaan ensisijaisesti ongelmanratkaisun näkökulmasta sen sijaan, että ne tukisivat aitoa kansalaisvaikuttamista ja deliberatiivista demokratiaa. Samalla muutos siirtää vastuuta yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnista julkiselta sektorilta paikallisyhteisöille.
– Vaikka alustat voivat vahvistaa kuntalaisten toimijuutta, on tärkeää varmistaa, että kaikkien ääni tulee kuulluksi ja että julkiset arvot, kuten tasa-arvo ja demokraattisuus, säilyvät keskiössä, Sahamies toteaa.
Sahamiehen mukaan hallinta-alustat voivat toimia positiivisen yhteiskunnallisen muutoksen katalysaattoreina, jos niiden mahdollisuudet ja riskit tunnistetaan ja otetaan huomioon päätöksenteossa.
Väitöstilaisuus 14. maaliskuuta
Hallintotieteiden maisteri Kaisu Sahamiehen hallintotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Local Platform Governance - Redefining Roles, Relations, and Responsibilities of the Key Actors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 14.3.2025 kello 12 Tampereen yliopiston keskustakampuksella, Pinni B-rakennuksen salissa 1100. (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Randma-Liiv Tallinnan teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimii professori Arto Haveri johtamisen ja talouden tiedekunnasta.