Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa ja aiheuttaa toiseksi
eniten syöpäkuolemia. Kehittyneen seulonnan ja parantuneiden hoitomenetelmien myötä suolistosyöpään sairastuneiden ennuste on parantunut, mutta leikkaushoito on edelleen ainoa parantava hoitomuoto.
Sairauden uusimisriskiarvion perusteella osa potilaista ohjataan saamaan leikkauksen jälkeen vielä liitännäisyöpälääkehoitoa, osa ohjataan suoraan seurantaan. Potilaita seurataan käyttäen paksusuolen tähystystä, tietokonetomografiakuvantamista ja verestä mitattavaa CEA-merkkiainetta.
Suolistosyöpä kuitenkin uusiutuu noin 25 prosentilla niistä potilaista, joilla taudin arvioitiin alun perin olevan paikallinen. Tämä osoittaa, että nykyisillä seurantamenetelmillä ei kyetä tunnistamaan mahdollista jäännöstautia leikkauksen jälkeen, eikä kaikkia niitä potilaita, joilla sairauden uusimisriski jää edelleen koholle liitännäissyöpälääkehoidon päätyttyäkin. Toisaalta ei tunnisteta myöskään niitä potilaita, joilla taudin uusiutuminen on epätodennäköistä.
Merkkiaineiden yhdistelmä kertoo taudin uusiutumisesta
Kaisa Lehtomäen väitöstutkimuksessa todettiin, että yhdistelemällä useampia veren merkkiaineita CEA-merkkiaineen oheen, voitiin havaita sairauden uusiutuma jo selvästi ennen kuvantamista. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että liitännäissyöpälääkehoidon jälkeinen koholla oleva interleukiini-6-pitoisuus auttaa tunnistamaan potilaita, joilla taudin uusiutumisriski on kohonnut. Tämä koskee etenkin potilaita, joilla CEA-arvo oli normaali.
Tutkimus myös osoitti, että ohimenevä CEA-pitoisuuden nousu liitännäishoidon aikana ei ole merkki huonontuneesta, vaan ennemminkin paremmasta ennusteesta.
— Nämä uudet löydökset auttavat meitä syöpää hoitavia lääkäreitä suunnittelemaan kunkin potilaan seurannan yksilöllisemmin. Löydökset auttavat tunnistamaan niitä potilaita, joiden sairauden uusimisriski on koholla ja toisaalta niitä, joiden riski taudin uusiutumiselle on pieni, Kaisa Lehtomäki kertoo.
Yhdessä osatyössä tutkittiin myös kiertävän kasvain-DNA:n soveltuvuutta havaitsemaan suolistosyövän jäännöstautia potilaiden verestä.
— Kiertävä kasvain-DNA on uskomattoman innostava ja innovatiivinen tapa tutkia syövän uusiutumisriskiä. Siinä tunnistetaan potilaan verestä DNA:ta, joka ei ole peräisin potilaan omista soluista vaan viittaa siihen, että elimistöön on jäänyt yksittäisiä syöpäsoluja, vaikka kuvantamistutkimuksissa ei vielä todetakaan epäilyttäviä muutoksia, Lehtomäki kuvailee.
Menetelmää käytetään jo laajasti syöpätutkimuksessa, mutta toistaiseksi menetelmän haastavuuden ja korkeiden kustannusten vuoksi se ei ole vielä potilaskäytössä. Lehtomäki kuitenkin uskoo, että menetelmä saadaan rutiinikäyttöön lähivuosina.
Kaisa Lehtomäki työskentelee syöpälääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sekä kliinisenä opettajana ja tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 20. tammikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Kaisa Lehtomäen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Päätöksenteko parantavalla tavoitteella hoidetun suolistosyövän hoidossa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.1.2022 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Jukka-Pekka Mecklin Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Tampereen yliopistosta.
Tutustu väitöskirjaan
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Aki Tulikari