Aktiinikeratoosien määrä lisääntyy jatkuvasti väestön ikääntymisen ja ihon aurinkoaltistuksen myötä, mikä lisää riskiä myös pahanlaatuisen okasolusyövän kehittymiseen. Päivänvalo-valoaktivaatiohoidolla voidaan hoitaa laajoja ihoalueita ja useita aktiinikeratooseja kerralla, mutta ilman merkittävää valotuksenaikaista kipua potilaille.
Väitöskirjan ensimmäisessä tutkimuksessa verrattiin kahta eri valoherkistäjävoidetta toisiinsa laajassa 69 potilaan aineistossa. Uudempi voide aminolevulinaatti-nanoemulsio oli tehokkaampi kuin aiemmin laajasti käytetty metyyliaminolevulinaatti parantaen lähes 80 prosenttia aktiinikeratooseista vuoden seurannassa. Molemmat hoidot olivat lähes kivuttomia eikä kosmeettisessa lopputuloksessa ollut eroa.
— Aminolevulinaatti-nanoemulsio oli myös kustannustehokkaampi, mikä voi johtaa kustannussäästöihin päivänvalohoidossa, tutkija kertoo.
Väitöskirjan toisessa pilottitutkimuksessa Räsänen tutki laseravusteisen valoaktivaatiohoidon tehoa lentigo malignan hoidossa. Lentigo maligna on hitaasti kasvava melanooman esiastemuutos, joka voi lopulta kehittyä pahanlaatuiseksi melanoomaksi. Lentigo maligna hoidetaan normaalisti leikkaamalla, mutta aina leikkaus ei välttämättä onnistu, koska potilaat ovat iäkkäitä, muutokset ovat kookkaita ja sijaitsevat usein esteettisesti haastavalla kasvojen alueella.
—Tässä väitöskirjassa tutkittiin valoaktivaatiohoitoa lentigo malignan hoidossa ensimmäistä kertaa etenevässä tutkimusasetelmassa, Räsänen kertoo.
Valoaktivaatiohoito paransi 70 prosenttia eli seitsemän kymmenestä hoidetusta muutoksesta. Paraneminen varmistettiin histopatologisesti eli tutkimalla leikatut kasvaimet mikroskoopin alla.
— Tulos on siinä määrin lupaava, että valoaktivaatiohoitoa voi mielestäni pitää yhtenä vaihtoehtona lentigo malignan hoidossa silloin, kun leikkaus ei tule kyseeseen, tutkija kertoo.
Väitöskirjan kolmannessa pilottitutkimuksessa Räsänen tutki hyperspektrikuvantamista ja keinoälyä ihokasvainten tunnistamisessa.
Hyperspektrikuvantaminen on uusi lupaava tutkimusmenetelmä, jota tutkitaan ihokasvainten diagnostiikassa. Tavallinen kamera kuvaa kolme valon aallonpituutta, punaisen, vihreän ja sinisen, mutta hyperspektrikamera kuvaa useita kymmeniä valon aallonpituuksia yhtä aikaa ja siten auttaa havaitsemaan sellaisiakin kasvaimen ominaisuuksia mitä paljaalla silmällä ei näe.
Väitöstutkimuksessa kuvattiin hyperspektrikameralla 26 pigmentoitunutta ihokasvainta, jotka sitten leikattiin iholta histopatologista diagnoosia varten. Kasvainten tunnistamiseen hyperspektrikuvista käytettiin syväoppivaa hermoverkkoa eli keinoälyä, joka erotti melanosyyttikasvaimet pigmentoituneista tyvisolusyövistä 100 prosentin herkkyydellä ja 90 prosentin tarkkuudella.
— Tutkimus osoitti, että syväoppiva hermoverkko pystyy erottamaan erityyppisiä ihokasvaimia hyperspektrikuvista suurella tarkkuudella, mutta tulosten varmistamiseksi tarvitaan vielä laajempia lisätutkimuksia, Räsänen kertoo.
Janne Räsänen työskentelee ihotautien ja allergologian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan ihotautiklinikassa.
Lääketieteen lisensiaatti Janne Räsäsen iho- ja sukupuolitautiopin alaan kuuluva väitöskirja Novel Methods for the Treatment and Diagnosis of Skin Cancers and their Precursors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.9.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Veli-Matti Kähäri Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Teea Salmi lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2050-8
Kuva: Maaria Nikunen