Hyppää pääsisältöön

Jaanika Kingumets: Paratiisista toivottomuuden kaupungiksi – venäjänkielisten kokemuksia Viron Narvasta

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaKalevantie 5,
Linna-rakennus, luentosali K 103 ja etäyhteys
25.3.2022 10.00–14.00
Kielienglanti
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Jaanika Kingumets
Viron ja Venäjän rajakaupungin Narvan venäjänkielisen väestön suhdetta Viron valtioon kuvaillaan usein vaikeaksi. Jaanika Kingumetsin etnografinen tutkimus valaisee venäjänkielisten omia näkemyksiä tilanteestaan nyky-Virossa hyödyntäen kodin, toivon ja valtion käsitteitä. Väitöskirjassa tarkastellaan, kuinka neuvostoperintö, nationalistinen politiikka ja uusliberaalin kapitalismin paikalliset ilmenemismuodot tuottavat kokemuksia eriarvoisuudesta ja toivottomuudesta.

Vaikka koti usein ymmärretään tuttuuden, yksityisyyden ja turvallisuuden tyyssijaksi, lähemmässä tarkastelussa se osoittautuu ristiriitaiseksi aktiivisen rakentamisen kohteeksi, johon myös yhteiskunnalliset rakenteet heijastuvat. Etenkin kansainvälisen muuttoliikkeen ja liikkuvuuden yhteydessä koti on pikemmin poliittinen kuin henkilökohtainen asia.

Kingumets teki pitkäaikaisen etnografisen tutkimuksen Viron koillisosassa sijaitsevassa Narvan kaupungissa vuosina 2010–2011 sekä lyhyen seurantajakson vuonna 2018. Narva tunnetaan tekstiiliteollisuudesta ja kansainvälisestä rajaliikenteestä Venäjän kanssa. Nyky-Narvan väestö muodostuu etupäässä toisen maailmansodan jälkeen Narvaan muuttaneista muualla entisen Neuvostoliiton alueella syntyneistä ihmisistä ja heidän jälkeläisistään. Ensimmäisen polven muuttajia Narvassa seuraa jo useampi siellä syntynyt sukupolvi, mutta silti kaupungin väestöstä 96 prosenttia on yhä venäjänkielisiä ja vain puolet ovat Viron kansalaisia. Kingumetsin tutkimus pyrkii ymmärtämään, kuinka venäjänkielisten narvalaisten suhde kaupunkiin kotina muotoutui neuvostoaikana ja muuttui dramaattisesi Viron itsenäistyttyä.

– Muistellessaan henkilökohtaisia tarinoitaan Narvaan muuttamisesta, ihmiset totesivat kirjaimellisesti, että kaupunki muistutti sinne saapuessa paratiisia. Silti sitä Narvaa, johon törmäsin tehdessäni kenttätyötäni, kuvailtiin usein rappeutumisen ja toivottomuuden paikaksi. Halusin ymmärtää, mikä tarkalleen sai venäjänkieliset näkemään kotikaupunkinsa näin vastakohtaisilla tavoilla, Kingumets sanoo.

– Ajattelin, että jos haluan läpäistä tämän Narvassa kohtaamani voimakkaan negatiivisen tunnelman, minun pitäisi tutkia kotia mahdollisuuksien tilana, hän lisää.
Tutkimuksella on useita tärkeitä empiirisiä ja teoreettisia tuloksia. Se antaa venäjänkieliselle väestölle äänen, joka on ollut heikko Neuvostoliiton jälkeisessä Virossa. Se yhdistää kodin, toivon ja valtion teoreettiset kehykset ja osoittaa, kuinka kotiin ja kuulumiseen liittyvät kamppailut käydään näiden käsitteiden risteyksessä.

Tältä pohjalta Kingumets väittää, että sosialistisen ja jälkisosialistisen subjektiivisuuden tarkastelulla on edelleen merkitystä nyky-yhteiskunnan ymmärtämisen kannalta.

Jaanika Kingumets on syntynyt Virossa, hänellä on sosiologian kandidaatin tutkinto Tarton yliopistosta ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Tampereen yliopistosta. Hän työskentelee tällä hetkellä muotoiluantropologina start-up -yrityksessä.

YTM Jaanika Kingumetsan sosiaaliantropologian alan väitöskirja From Paradise to the Town of no Hope: Home-making Practises among Soviet-era Russian-speakers in Narva, Estonia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopoiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.3.2022 klo 12 Linna-rakennuksen luentosalissa K 103 (Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii professori Stefaan Jansen Sarajevon yliopistosta Bosnia Hertsegovinasta. Kustoksena toimii professori Laura Huttunen Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös Zoom -etäyhteyden kautta.
https://tuni.zoom.us/j/66855111300

Meeting ID: 668 5511 1300

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2264-9

Kuva: Jonne Renvall