Ajassa | Tiedote | Tutkimus

Huoli omaishoitajista kasvaa – uusi tutkimus tarjoaa mahdollisuuden heidän tilanteensa parantamiseen

Julkaistu 12.3.2025

Tampereen yliopisto

Kaksi henkilöä ulkoilee yhdessä syksyisellä ilmalla.

Kuva: Gerontologian tutkimuskeskus GEREC

Väestön nopean ikääntymisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien vähentymisen myötä omaishoidon merkitys kasvaa. Nykyisten arvioiden mukaan Suomessa yli miljoona henkilöä auttaa läheistään selviytymään arjessa. Omaishoitajista valtaosa on naisia, monet ovat iäkkäitä ja omaishoidon yleisin syy on hoidettavan läheisen muistisairaus.

Mediassa on viime aikoina nostettu esiin huolestuttavia havaintoja omaishoitajien tilanteesta. Uutisoinnissa on korostunut omaishoidon ympärivuorokautinen, vaativa ja sitova luonne, joka usein heikentää omaishoitajana toimivan henkilön omaa jaksamista, terveyttä ja hyvinvointia. Median haastattelemat omaishoitajat ovat kertoneet omaishoidon kuormittavan sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja lisäävän yksinäisyyttä, minkä lisäksi riittämättömyyden tunne ja huoli hoidettavasta läheisestä ovat jatkuvasti läsnä. Aikaa huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista ei useinkaan ole.

Tietoa omaishoitajien tämänhetkisestä tilanteesta tarjoaa Muistiliiton äskettäin julkaisema valtakunnallinen Muistibarometri, johon vastasi 1440 muistisairaan henkilön läheistä.

– Muistibarometrin mukaan läheiset kokevat väsymystä, uupumusta, ahdistuneisuutta ja kuormitusta arjessaan. Suurin osa esimerkiksi muistisairaan läheisistä oli kokenut viimeisen kuukauden aikana alakuloa ja apeutta. Myös läheisten huoli oman terveytensä riittävyydestä omaishoitajana toimimiseen ilmeni vastauksissa, Tampereen yliopiston gerontologian professori ja Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jenni Kulmala toteaa.

– Barometrin tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että lisää tutkimustietoa omaishoitajien terveyden edistämisen mahdollisuuksista tarvitaan, Kulmala toteaa.

Uudella kyselytutkimuksella kartoitetaan yli 65-vuotiaiden omaishoitajien tilannetta

Suomessa suuri osa omaishoitajista on iäkkäitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan toukokuussa 2024 hyvinvointialueen kanssa omaishoitosopimuksen solmineista omaishoitajista noin puolet oli iältään vähintään 65-vuotiaita.

Suomalainen laajaa huomiota saanut FINGER-tutkimus on osoittanut, että monipuolinen elintapaohjaus on erittäin tehokas keino ehkäistä ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn heikentymistä, sairauksien ilmaantumista ja terveyspalvelujen käyttöä. Kuitenkin omaishoitajien haastava elämäntilanne saattaa tehdä ikääntyneille suunnattuihin elintapaohjelmiin osallistumisen mahdottomaksi. Tämän vuoksi omaishoitajat tarvitsevat heille kohdennettua ohjausta ja tukea terveyden ylläpitämiseen. Tutkimustieto heille sopivista elintapaohjelmista kuitenkin toistaiseksi puuttuu.

– Omaishoitajat ovat erityisessä riskiryhmässä terveyden heikentymiselle. Vain hyvinvoiva omaishoitaja jaksaa toimia tehtävässään ja siksi heidän terveytensä edistämiseen tähtääviin toimiin tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, professori Jenni Kulmala toteaa.

Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) keräävät parhaillaan tietoa yli 65-vuotiaiden omaishoitajien terveydestä, elintavoista, hyvinvoinnista ja jaksamisesta sähköisen kyselyn avulla. Kysely on tarkoitettu yli 65-vuotiaille henkilöille, jotka kokevat olevansa vastuussa läheisestä henkilöstään. Vastausten perusteella omaishoitajille suunnitellaan heidän tarpeisiinsa vastaava FINGER-elintapaohjelma ja annetaan suosituksia omaishoitajien hyvinvoinnin tukemiseksi.

– Toivomme, että mahdollisimman moni yli 65-vuotias omaishoitaja vastaisi kyselyymme. Vain tieteellisen tutkimuksen kautta saamme luotettavaa tietoa heidän terveydestään ja voimme sen perusteella laatia suosituksia heidän hyvinvointinsa edistämiseksi, Kulmala sanoo.

Sähköiseen kyselyyn vastaaminen vie noin 30 minuuttia ja kyselyyn voi vastata verkko-osoitteessa tutkimustie.fi/omaishoitajat. Vaihtoehtoisesti kyselyyn voi vastata puhelimitse soittamalla numeroon 050 476 0363 maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 9–15. Kyselyyn on mahdollista vastata 31.3.2025 asti.