Terveydenhuollon palveluita tuotetaan aiempaa laajemmissa monialaisissa asiantuntijatiimeissä, mikä edellyttää toimijoilta asiantuntijaorganisaation johtamiskykyä resurssien hallintataitojen lisäksi. Johtamiskäytännöt heijastuvat terveydenhuollon organisaatioiden suorituskykyyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoimaan. Johtamisen eettiset näkökohdat sekä johtajan ja esihenkilön arvot ja asenteet heijastuvat organisaation toimintaan.
– Johtajalta odotetaan myös herkkyyttä edistää tiiminsä ja työyhteisönsä työhyvinvointia ja psykologista turvallisuutta. Selkeästi tarvitaan paitsi uudenlaisia työskentelytaitoja, myös vahvaa, monipuolista johtamisosaamista, Heli Parviainen toteaa.
Suomessa lääkärien ja hammaslääkärien lakisääteinen perus- ja erikoistumiskoulutus järjestetään yliopistoissa. Vuosittain valmistuu noin 700 erikoislääkäriä ja 30 erikoishammaslääkäriä. Vuoden 2009 erikoislääkärikoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa korostetaan erikoistuvien lääkärien johtamisosaamisen tärkeyttä kliinisen asiantuntijuuden ohella. Pakollisten johtamisopintojen laajuutta lisättiin merkittävässä määrin. Kaikkien erikoisalojen erikoistuvat suorittavat vähintään 10 opintopisteen (op) laajuiset johtamisopinnot.
Parviaisen väitöstutkimuksen mukaan erikoistuvat lääkärit ovat tyytyväisiä uudistettuihin johtamisopintoihinsa. He saavuttavat osana erikoistumisopintojaan esihenkilön johtamistaidot mm. henkilöstöjohtamisen, vuorovaikutuksen ja viestinnän, terveystalouden, juridiikan ja palvelujärjestelmän toiminnan osalta. Lisäksi johtamisopinnot ovat ainoa erikoistuvien opintokokonaisuus, jossa kaikkien erikoisalojen lääkärit ja hammaslääkärit opiskelevat samoissa opetusryhmissä.
– Erikoistuvat pitävät opintoihinsa sisältyviä johtamisopintoja välttämättöminä ja tarkoituksenmukaisina. Johtamisosaamisen perustiedot ja -taidot madaltavat työelämässä kynnystä ryhtyä johtamistehtäviin, Parviainen kertoo.
Lääkäriprofessiossa on koettu vaikeaksi yhdistää johtajanrooli kliiniseen asiantuntijuuteen. Parviainen ajattelee, että erikoistuvien johtamiskoulutus voisi edistää molempien roolien omaksumista. Tulevat erikoislääkärit arvostavat hyviä johtamistaitoja ja haluavat parantaa omaa osaamistaan näissä taidoissa kliinisen asiantuntemuksensa ohella.
Erikoistuvat pitävät tärkeänä terveydenhuollon johtamisen kehittämistä. Nuoret lääkärit suhtautuvat kriittisesti huonoon ja puutteelliseen johtamiseen.
– Erikoistuvien johtamiskoulutuksella näyttäisi olevan terveydenhuollon johtamiskulttuuria uudistava merkitys. Monet erikoistuvista ovatkin kertoneet olevansa kiinnostuneita toimimaan tulevaisuudessa myös johtajina. Vaikka kaikki lääkärit eivät toimisikaan johtajina, myös hyvät työyhteisötaidot ovat tärkeitä toimittaessa monialaisissa asiantuntijatiimeissä, Parviainen summaa.
Onnistuneesta johtamisopintojen uudistamisesta huolimatta erikoistuvat kaipaavat lisää opintoja muun muassa henkilöstöjohtamisesta ja talousteemoista. Opintokokonaisuuden jatkuva kehittäminen nopeasti kehittyvä terveydenhuollon toiminta- ja työympäristö huomioiden on sen vuoksi ensiarvoisen tärkeää.
Kasvatustieteen lisensiaatti Heli Parviainen on toiminut erikoistuvien lääkärien ja hammaslääkärien johtamisopintojen yliopisto-opetajana 2008–2023 Tampereen yliopistossa. Rantasalmella syntynyt Parviainen asuu nykyisin Pälkäneellä.
Väitöstilaisuus perjantaina 29. elokuuta
Kasvatustieteen lisensiaatin Heli Parviaisen terveydenhuollon johtamisen alaan kuuluva väitöskirja Erikoistuvien lääkärien johtamisopinnot osana terveydenhuollon johtamisen kehittämistä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 29.8.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F114 Kaupin kampuksella (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Lauri Kokkinen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.