Hyppää pääsisältöön

Hanna Aula: Rintasyövän liitännäishoitojen aiheuttamia sydänmuutoksia voidaan havaita verestä mitattavien merkkiaineiden avulla

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaArvo Ylpön katu 34, Tampere
Arvo-rakennuksen auditorio F114 ja etäyhteys
25.9.2020 9.00–13.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Hanna Aula
Varhaisvaiheen rintasyövän ennuste on erinomainen varhaisen tunnistamisen ja kehittyneiden hoitojen ansiosta. Uusimisriskin pienentämiseksi annetut liitännäishoidot, syöpälääke- ja sädehoidot, lisäävät kuitenkin rintasyöpäpotilaan riskiä sairastua ja kuolla sydänsairauksiin seuraavien vuosikymmenten aikana. Lääketieteen lisensiaatti, syöpätautien erikoislääkäri Hanna Aula havaitsi väitöstutkimuksessaan näiden liitännäishoitojen aiheuttavan sydänmuutoksia ultraäänitutkimuksella todettuna ja verenkierrosta havaittavilla merkkiaineilla mitattuna. Muutoksia havaittiin sekä hoitojen aikana että vielä kolmen vuoden seurannan kuluessa.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja yli 90 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Leikkauksen lisäksi valtaosa saa syövän uusimisriskin pienentämiseksi liitännäissäde- ja/tai lääkehoitoja. Tälläkin hetkellä elossa on yli 50 000 rintasyövän sairastanutta naista, jotka ovat altistuneet näille sydänsairauksia ja -kuolleisuutta lisääville hoidoille.

Varhain todettuna hoitojen aiheuttamien sydämen toiminnan muutosten eteneminen pysyväksi sydänvaurioksi on usein estettävissä oikeanlaisella hoidolla. Tämän vuoksi kansainväliset hoitosuositukset suosittelevat sydämen toiminnan seuraamista syöpähoitojen aikana ja niiden jälkeen sydänlihasvauriota osoittavalla troponiini-merkkiaineella ja/tai sydämen ultraäänitutkimuksella.

Tällä hetkellä etenkin sädehoidon jälkeisen seurannan osalta tutkimustieto ja suositukset ovat puutteellisia. Koska ultraääniseuranta on työlästä ja vaatii paljon resursseja, merkkiainemittauksilla pyritään tunnistamaan ne potilaat, joille ultraääniseuranta on välttämätöntä.

Väitöstutkimukseen osallistui 116 naista, jotka kaikki saivat rintasyöpäleikkauksen jälkeistä sädehoitoa vuosina 2011–2013. Osa potilaista sai myös solunsalpaajahoitoja ja hormonaalisia hoitoja. Sydämen ultraäänitutkimus ja verinäytteistä mitattavat merkkiainemääritykset tehtiin ennen hoitoja ja hoitojen jälkeen sekä kolmen vuoden seuranta-ajan kuluttua.

Sydämen pumpputoiminnan heikkenemistä havaittiin sekä sädehoidon aikana että kolmen vuoden seurannassa. Erityisesti heikkenemistä havaittiin potilailla, joiden merkkiaine TGF-β1 oli koholla jo ennen hoitoja.

– Merkkiaineen koholla olo saattaisi olla keino tulevaisuudessa tunnistaa ne potilaat, joiden sydämen sädeannosta tulisi erityismenetelmiä käyttäen pienentää entisestään ja jotka tarvitsevat tarkempaa yksilöllistä sydänseurantaa, Aula kertoo.

– Toisaalta sädehoidon nykymenetelmiä käyttämällä sydämen saama sädeannos jää varsin pieneksi ja pystytään määrittämään hyvin tarkkaan. Esimerkkinä tällaisesta menetelmästä on hengityspidätystekniikka, jonka otimme käyttöön tutkimusaineiston keruun lopulla sydämen sädeannoksen pienentämiseksi, Aula jatkaa.

Merkkiaineissa havaittiin seurannassa myös muutoksia. TGF-β1-merkkiaineen pitoisuuden lasku ja ST2-merkkiaineen pitoisuuden nousu olivat yhteydessä sydämen pumpputoiminnan heikkenemiseen sädehoidon ja seurannan aikana. Myös syöpälääkehoidot vaikuttivat sydämen ultraääni- ja merkkiainelöydöksiin viitaten niiden haitallisiin sydänvaikutuksiin.

– Hormoniriippuvaisen rintasyövän uusimisen estoon käytettävien aromataasiestäjä-lääkkeiden käyttäjillä havaittiin enemmän sydämen pumpputoiminnan heikkenemistä, kun taas solunsalpaajahoitoa saaneilla potilailla verinäytteestä mitatun homoarginiinin pitoisuus laski. Kansainvälisissä tutkimuksissa on aiemmin havaittu, että matalat homoarginiinipitoisuudet ovat yhteydessä korkeampaan sydänsairastuvuuteen, Aula toteaa.

– Havaitsemamme merkittävätkään muutokset sydämen ultraäänilöydöksissä ja merkkiaineissa eivät kuitenkaan edusta varsinaisia sydänsairauksia vaan mahdollisesti suurempaa riskiä sairastua niihin. Tarvitaan vielä vuosien seurantaa mahdollisten hoitojen aiheuttamien sydänsairauksien toteamiseksi, Aula tarkentaa.  

LL Hanna Aula on kotoisin Muuramesta ja on valmistunut Tampereen yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 2007 ja syöpätautien erikoislääkäriksi 2014. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan syöpätautien klinikassa sädehoitolääkärinä.
 
Lääketieteen lisensiaatti Hanna Aulan syöpätautien alaan kuuluva väitöskirja Cancer Treatment-Induced Cardiotoxicity in Early Breast Cancer – Changes in biomarkers and echocardiography tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25.9.2020 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 Kaupin kampuksella, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Johanna Mattson Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen.

Koronavirustilanteen takia väitöstä voi seurata myös etänä Panopton tai Zoomin kautta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1512-2

Kuva: Niilo Aula