Hyppää pääsisältöön

Furiinin pitoisuus on koholla primaarissa Sjögrenin syndroomassa ja nivelreumassa

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaArvo Ylpön katu 34, Tampere
Arvo-rakennuksen luentosali A210+A211
17.1.2020 10.00–14.00
Kielienglanti
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Tohtori
Immuunivälitteiset sairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma, joiden taustalla olevan immuunijärjestelmän toimintahäiriön syytä ei tiedetä. Täsmähoitojen kehittäminen ja erityisesti sairauksien alkuvaiheen diagnostiikka on osoittautunut haastavaksi. Aikaisempien tutkimusten perusteella furiini-entsyymi on tärkeä immuunijärjestelmän toiminnan säätelijä ja siten uusi mielenkiintoinen kohde immuunivälitteisten sairauksien tutkimukselle.

Lääketieteen kandidaatti Noora Ranta havaitsi väitöstutkimuksessaan, että furiinin geeninluenta ja tuotanto ovat lisääntyneet aktiivisessa reumataudissa, tarkemmin primaarissa Sjögrenin syndroomassa ja nivelreumassa. Tulosten perusteella furiinin toiminnalla saattaa olla osuus näiden immuunivälitteisten sairauksien patogeneesissä ja taudin kehittymisessä. Sairauksien patomekanismien tarkempi ymmärtäminen voi aukaista uusia mahdollisuuksia biomarkkerien ja lääkehoidon kehittämiselle tulevaisuudessa.

- Optimaalisinta olisi tunnistaa ja hoitaa potilaat ennen palautumattomien kudosvaurioiden muodostumista erityisesti, kun tällä hetkellä ei ole käytössä juurikaan vaurioita korjaavia lääkehoitoja. Lisäksi hoidon teho on usein sitä parempi mitä varhaisemmassa vaiheessa lääkitys aloitetaan, Noora Ranta kertoo.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella furiinin toiminnalla saattaa olla vaikutusta edellä mainittujen sairauksien taudinkuvaan, joskin sen merkitys näyttäytyi varsin ristiriitaisena. Furiini vaikutti toimivan potentiaalisena kudosvaurioilta suojaavana tekijänä primaarissa Sjögrenin syndroomassa, kun taas tulehduksellisessa nivelreumassa se liittyi vaikeampaan taudinkuvaan.

- Koska furiini säätelee sekä tulehdusta kiihdyttäviä että hillitseviä tekijöitä, sen vaikutukset immuunijärjestelmän toiminnan säätelyssä ovat laaja-alaiset. Tulosten perusteella furiini saattaa toimia tautispesifisesti, jolloin lopullinen vaikutus olisi riippuvainen sairauden taustalla olevista immuunijärjestelmän toimintahäiriön mekanismeista, Noora Ranta kertoo.

Jatkotutkimukset ovat kuitenkin välttämättömiä furiinin perimmäisen toiminnan ja sen kliinisen merkityksen ymmärtämiseksi.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää furiinimittausten kliinistä relevanssia erilaisissa immuunivälitteisissä sairauksissa. Osatöissä keskityttiin furiinin tutkimiseen akuutissa infektiossa ja verenmyrkytyksen erotusdiagnostiikassa, primaarissa Sjögrenin syndroomassa ja nivelreumassa. Furiinia mitattiin plasmasta ELISA-menetelmällä, minkä lisäksi furiinin mRNA:ta mitattiin veren ja nivelnesteen valkosoluista kvantitatiivisella reaaliaikaisella PCR-menetelmällä. Potilastiedot kerättiin haastatteluista ja potilastietojärjestelmästä. Tapaus-verrokkitutkimusten kontrolliryhmänä käytettiin SPR-veripalvelun verenluovutusnäytteitä.

Noora Ranta on kotoisin Tampereelta ja viimeistelee tällä hetkellä lääketieteen lisensiaatin tutkintoaan Tampereen yliopistossa.

Lääketieteen kandidaatti Noora Rannan kliinisen mikrobiologian alaan kuuluva väitöskirja Proprotein convertase enzyme Furin as a biomarker for immune-mediated diseases tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.1.2020 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen luentosalissa A210+A211, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Kunihiro Yamaoka Kitasato´n yliopistosta (Japani). Kustoksena toimii professori Marko Pesu.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1398-2