Excelistä automaatioon: helppokäyttöinen ratkaisu vaativaan rakennesuunnitteluun

Yliopiston spinoff-yritys Sorvimo Optimointipalvelut syntyi syksyllä 2016 kolmen innokkaan tutkijan, nykyisten professori Sami Pajusen, apulaisprofessori Kristo Melan ja emeritusprofessori Markku Heinisuon yhteistyöstä. Ohjelmistoyrityksen juuret ovat silloisen Tampereen teknillisen yliopiston vahvassa lujuuslaskennan ja rakennesuunnittelun tutkimusosaamisessa. 

Yrityksen syntymisen mahdollisti Tekesin (nyk. Business Finland) vuonna 2015 myöntämä rahoitus tutkijoiden hankkeelle, jossa kehitettiin rakenteiden optimointiosaamisen kaupallistamista. Uniikki lii­kei­dea on alusta asti ponnistanut tek­ni­sen suun­nit­te­lun au­to­ma­ti­soin­nista ja te­hos­ta­mi­sesta, ja kilpailuetu pohjautunut kor­keaan teo­reet­tiseen osaa­mi­seen yhdistettynä ra­ken­tei­den mi­toit­ta­mi­sen ja oh­jel­moin­nin kykyihin. 

Vuosikymmenen aikana yritys on kasvanut tasaisesti ja löytänyt paikkansa oman alansa huippuosaajana. Pajusen mielestä harvinaisten yksisarvisten lisäksi on hienoa, että rahoitusta saavat myös Sorvimon kaltaiset, pitkässä juoksussa toimivat ja kannattavat yritykset.

–  Kasvu ja jatkuvuus on uskoakseni hyvä signaali siitä, että rahoitus on ollut oikein kohdennettu, Pajunen toteaa.

Taustalla vuosikymmenten kokeellinen ja teoreettinen tutkimustyö 

Konkari Markku Heinisuon kymmenien vuosien kokemus teräsrakennesuunnittelun kokeellisesta ja teoreettisesta tutkimuksesta mahdollisti tietopohjan, jonka päälle yritys saattoi kasvaa.

– Meitä oli kaksi nuorta innokasta visionääriä ja yksi konkari, jonka pohjatyön ansiosta hanskasimme asioita, joita kukaan muu ei osannut, Pajunen sanoo. 

Ensimmäinen ajatus yrityksestä alkoi itää vuonna 2010, kun silloisella teknillisen mekaniikan laitoksella käynnistettiin optimointiin liittyvä tutkimus. Sen myötä polkaistiin käyntiin useita yhteistyöhankkeita yritysten kanssa. Konkreettisia ensiaskeleita liiketoiminnan tiellä olivat Sorvimon ensimmäisen toimitusjohtajan Petri Laakkosen ja nykyisen toimitusjohtajan Lassi-Pekka Taskisen diplomityöt. Ne ohjasi nykyisin yliopistolla rakennustekniikan yksikön päällikkönä toimiva Pajunen, joka toimii myös yrityksen teknisenä asiantuntijana ja hallituksen jäsenenä. 

Pajusen ja Taskisen mukaan yritysyhteistyössä huomattiin, että tarjousvaiheeseen tarvittaisiin nopeampia, tarkempia ja tehokkaampia työkaluja. Kentällä oli automatisoinnin kohdalla aukko, jota tutkijat lähtivät paikkaamaan.

Tutkimusryhmä päätyi hakemaan Tekesiltä rahoitusta ja sai sitä vuosille 2015–16. Sorvimo aloitti toimintansa kuukausi hankkeen päättymisestä. 

Jo alkuvaiheessa yritys huomasi, että kunnianhimoiset akateemiset ideat eivät sellaisenaan vastanneetkaan teollisuuden tarpeisiin. Yritys teki nopean korjausliikkeen ja on siitä lähtien panostanut perustyökalujen tekemiseen. Tekoälyn myötä alkuperäinen idea kokonaisten suunnitteluprosessien optimoinnista on nyt noussut uudelleen pohdintaan ja kehityshankkeeksi asti. 

Pajusen mielestä yliopistolla tehtävä tutkimus on niin mielenkiintoista, ettei hänellä ole suunnitelmissa kasvattaa rooliaan yrityksessä. 

– Mutta miksipä en perustaisi uutta spinoffia! Yliopiston tarkoitushan on jalkauttaa ratkaisuja maailmalle, ja siinä tutkimuksen muuttaminen liiketoiminnaksi on hyvä keino, hän pohtii. 

Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Tarkempaa ja nopeampaa suunnittelua

Toimitusjohtaja Taskisen mukaan tärkein hyöty asiakkaalle on se, että suunnittelu tarkentuu, tehostuu ja nopeutuu. Digitaaliset työkalut myös helpottavat tuotteenhallintaa, kun laskentadata voidaan integroida muihin asiakkaan järjestelmiin. 

Sorvimon ratkaisuja hyödyntävät muun muassa merkittävät rakennusteollisuuden tuotevalmistajat kuten Ruukki ja SSAB sekä ratkaisutoimittajat kuten Nordec. Yksittäisiä käyttäjiä on tuhansia.

– Teemme asiakkaille työkaluja, joilla he pystyvät parantamaan omaa suunnitteluaan tai tarjouslaskentaansa ja siten esimerkiksi säästää materiaaleja. Tyypillisesti korvaamme vanhan olemassa olevan työpöytäohjelman tai Excel-virityksen modernilla nettipohjaisella pilvipalvelulla, kertoo Taskinen.

Taskinen ei tunnista varsinaisia kilpailijoita Suomessa – ellei sellaiseksi lasketa Excel-ohjelmistoa. Tarkoituksena onkin tavoittaa ne yritykset, jotka yhä luottavat suunnittelussa manuaalisiin taulukoihin. 

– Paikallisten Excel-ratkaisujen korvaamisessa on valtava potentiaali, hän naurahtaa. 

Toistaiseksi töitä on riittänyt kotimaassa ja vain pieni osa toiminnasta menee vientiin. Toimintaa ohjaavat Eurokoodit mahdollistavat sen, että kehitettyä ratkaisua on helppo tarjota myös eurooppalaisyrityksille. Yritys etsii ak­tii­vi­ses­ti uusia lii­ke­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia omien las­ken­ta­sof­tien, las­ken­ta­pal­ve­lui­den sekä di­gi­taa­li­sen kou­lu­tuk­sen aloil­ta. 

Avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti Sorvimokaan ei ole kätkenyt kynttiläänsä vakan alle, vaan on jakanut osan kehittämistään laskennan työkaluista vapaaseen käyttöön. 

– Avoimia työkalujamme voivat käyttää esimerkiksi opiskelijat harjoitustöissään. Käyttäjiä on sekä yliopiston omissa että ammattikorkeakoulun opiskelijoissa. Olemme saaneet työkaluista paljon hyvää palautetta heiltä, iloitsee Taskinen. 

Lisätiedot 

Sami Pajunen
040 849 0571
sami.pajunen [at] tuni.fi

Lassi-Pekka Taskinen
lassi-pekka.taskinen [at] sorvimo.com