Akuutti haimatulehdus on yleinen sairaus. Suurin osa potilaista paranee täysin, mutta haimatulehdusten uusiutumat saattavat johtaa kroonisen tautimuodon kehittymiseen. Krooninen haimatulehdus on yhteydessä huonompaan elämänlaatuun, lisääntyneeseen sairastavuuteen ja suurempiin hoitokustannuksiin. Siksi olisi hyödyllistä tunnistaa potilaat, joilla on suurin riski taudin uusimiseen ja kroonistumiseen.
Vuonna 2020 haimasyöpä oli neljänneksi yleisin syöpäkuoleman syy Euroopassa. Tauti on varhaisvaiheessa usein oireeton ja sen ennuste on edelleen huono. Pahanlaatuinen muutos pitäisi pystyä diagnosoimaan aina, mutta epäselvän haimamassan selvittely voi olla haastavaa. Toisaalta haimakirurgiaan liittyvä komplikaatioriski on suuri, joten vääriä positiivia löydöksiä ei saisi tulla.
Haima on monitahoinen elin, ja sen sairauksien monimuotoisuus aiheuttaa haasteita kliinikolle. Diagnostisille lisätyökaluille onkin haimasairauksissa selkeä tarve. Väitöstutkimuksessaan Anu Aronen selvitti, voisiko suPAR-merkkiaine toimia ennustetekijänä ja diagnostisena apuna erilaisissa haimasairauksissa.
SuPAR (soluble urokinase plasminogen activator receptor) on proteiini, jota tuottavat elimistön puolustus- eli immuunijärjestelmän solut. SuPAR voidaan mitata laskimoverestä, ja sen pitoisuus on verrannollinen elimistön puolustusjärjestelmän aktiivisuuteen. SuPAR-proteiinin on todettu olevan koholla monissa elimistön tulehduksellisissa tautitiloissa sekä monissa syövissä.
– Yleisesti ottaen suPAR:in kohonneet pitoisuudet ovat yhteydessä taudin vakavuuteen tai huonompaan ennusteeseen, Anu Aronen sanoo.
Aronen havaitsi tutkimuksessaan, että plasman suPAR eli P-suPAR on koholla haimasyövässä, mutta ei kroonisessa haimatulehduksessa. Näin ollen P-suPAR:ia voitaisiin käyttää diagnostisena lisätyökaluna hyvänlaatuisen ja pahanlaatuisen haimakasvaimen selvittelyssä.
– Ensimmäisen akuutin alkoholiperäisen haimatulehduksen jälkeen mitatut kohonneet P-suPAR-pitoisuudet ennustivat korkeampaa kuolleisuutta kymmenen vuoden aikana. Tämä potilasryhmä on iso, ja olisikin tärkeää suunnata tukitoimet kohdennetusti näihin riskipotilaisiin.
Tutkimuksessa ei kyetty ennustamaan akuutin haimatulehduksen uusiutumista tai kroonisen haimatulehduksen kehittymistä P-suPAR:n avulla.
Anu Aronen työskentelee vatsaelinkirurgina TAYS:ssa, ja on tehnyt tutkimustyönsä Tampereen Haimaryhmässä.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. lokakuuta
LL Anu Arosen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Plasma Urokinase Plasminogen Activator Receptor (P-suPAR) in Pancreatic diseases tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 13.10.2023 klo 12 alkaen Finn-Medi 5 auditoriossa (Biokatu 12, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Pauli Puolakkainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Laukkarinen Tampereen yliopistosta.
Tutustu väitöskirjaan verkossa.
Kuva: Päivi Pappinen