Sädehoidossa tuhotaan syöpäsoluja korkeaenergisellä ionisoivalla säteilyllä. Sädehoidon suunnittelu perustuu yleensä hoitoasennossa otettuun tietokonetomografiakuvaan. Hoito annetaan useimmiten päivittäisinä annoksina usean viikon aikana. On tärkeää, että potilas on hoitokertojen aikana tarkalleen samassa asennossa kuin suunnittelukuvassa, koska muuten hoitokohteen säteilyannos voi jäädä vajaaksi tai tervekudokset voivat saada suunniteltua suurempia annoksia.
Annele Heikkilä tarkasteli väitöstutkimuksessaan rotaatiovirheiden eli potilaan asennon kiertojen ja kallistusten vaikutusta annostukseen ulkoisessa sädehoidossa. Lisäksi hän kehitti tekniikoita asetteluvirheiden ja niiden annosvaikutusten vähentämiseen. Tutkimus keskittyi rotaatiovirheiden korjaamiseen rinnan ja lantion alueen sädehoidoissa sekä kohdistuspisteiden välisten asetteluvirheiden korjaamiseen kraniospinaalisädehoidossa.
– Vasemmanpuoleisen rintasyövän sädehoidossa jopa yhden asteen kierrolla potilaan asennossa voi olla kliinisesti merkittävä vaikutus sydämen ja sepelvaltimoiden sädeannokseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sydämen ja sepelvaltimoiden korkeat säteilyannokset kasvattavat sepelvaltimotaudin ja sydäntapahtumien riskiä. Siksi pientenkin rotaatiovirheiden korjaaminen on tärkeää, Heikkilä kertoo.
Kraniospinaalisädehoidossa säteilytetään aivot ja selkäydin. Koska hoidettava kohde on laaja, tarvitaan kaksi tai kolme sädehoitosuunnitelmaa. Suunnitelmien saumaus on toteutettava huolellisesti, jotta niiden välille ei jäisi annosvajetta. Suunnitelmat eivät myöskään saa mennä päällekkäin, koska se aiheuttaa haitallisen korkeita säteilyannoksia saumakohtaan. Kun otetaan huomioon potilaan asennon päivittäinen vaihtelu, suunnitelmien kohdistaminen ja asetteluvirheiden korjaaminen on monimutkaista.
– Ihmisen selkäranka lyhenee päivän aikana keskimäärin 0,5–2 cm, koska painovoima puristaa selkärangan välilevyjä kasaan. Aikaisemmin tätä ilmiötä ei ole otettu huomioon kraniospinaalisädehoidoissa. Tutkimuksessani kuitenkin havaittiin, että selkärangan lyheneminen vaikuttaa asettelutarkkuuteen, joten sädehoitokerrat kannattaisi aikatauluttaa samaan kellonaikaan kuin hoidon suunnittelukuvaus, Heikkilä kertoo.
Väitöstutkimuksen kysymykset saivat alkunsa käytännön työssä heränneistä kehitysehdotuksista ja ongelmista Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Keski-Suomen Sairaala Novan sädehoitoklinikoilla. Tutkimustulosten perusteella muodostettiin suosituksia asetteluvirheiden korjaamisesta ja minimoimisesta. Tulokset edistävät ja sujuvoittavat sädehoidon täsmällistä toteuttamista.
Heikkilä on kotoisin Hattulasta. Hän työskentelee erikoistuvana fyysikkona Seinäjoen keskussairaalassa ja saa väitöskirjan valmistumisen myötä myös sairaalafyysikon ammattipätevyyden.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. lokakuuta
Filosofian maisteri Annele Heikkilän biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Rotational and inter-isocentre setup errors in external beam radiotherapy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.10.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Marcel van Herk Manchesterin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Michiel Postema Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.