Lapsen aseman oikeuksien vahvistuminen ja niitä koskevat sopimukset tarkoittavat, että eri toimijat joutuvat huomioimaan lapset ja heidän oikeutensa . Samaan aikaan on kiinnitetty huomiota aseellisten konfliktien kasvavaan vaikutukseen siviiliväestöön ja lapsiin. Lapset ja aseelliset konfliktit ovat olleet YK:n turvallisuusneuvoston asialistalla 1990-luvulta lähtien. Samaan aikaan kriisinhallintaoperaatioiden toimintaympäristö on muuttunut kompleksisemmaksi ja tullut lähelle siviiliväestöä, eli myös lasten tavanomaisia arkiympäristöjä. Tämä tarkoittaa, että rauhanturvaajat yhä todennäköisemmin kohtaavat työssään lapsia ja heidän oikeuksiinsa liittyviä kysymyksiä.
YTM Anna-Riitta Salomäen tutkimuksen mukaan lasten ja heidän oikeuksiensa huomiointia määrittivät erilaiset tekijät, kuten operaatiokonteksti tai erilaiset lapsuuskäsitykset.
– Lapsia huomioitiin muun muassa erilaisten keholliseen vuorovaikutukseen tai sotilasvarustukseen liittyvien ohjeistusten kautta. Samalla lapsiin ja lasten oikeuksiin liittyi ristiriitaisia elementtejä. Työn kerrottiin kohdistuvan muualle, mutta lapsia kuitenkin kohdattiin koko ajan. Lasten oikeuksia havaittiin usein tilanteissa, joihin liittyi vakavia lapsen oikeuksien rikkomuksia tai niiden lapsiryhmien kohdalla, joiden oikeudet eivät toteutuneet. Lapsen oikeuksien yhdistäminen arkiseen työhön, esimerkiksi raportointiin, oli vähemmän selkeää, Salomäki kertoo.
Lapsia kohdattaessa kohdataan myös lapsiin liittyvät kulttuuriset käsitykset, kuten lasten näkeminen suojeltavina. Lasten kohtaamisiin liittyi ristiriitatilanteita, joihin liittyviä eettisiä jännitteitä eivät konkreettiset käskyt tai ohjeet täysin ratkaisseet. Eettisesti erittäin kuormittavia olivat tilanteet, joissa lasta ei voitu suojella erilaisten reunaehtojen takia.
Lapsen oikeuksia koskevan keskustelun erityispiirre on Salomäen mukaan se, että yhä uudet lapsiryhmät ja kysymykset tulevat näkyväksi. Aseellisia konflikteja kohdanneet lapset ovat yksi tällainen ryhmä. Samalla tämä tarkoittaa, että toimijoilta vaaditaan monenlaista tietoa ja taitoa, jotta lasten oikeudet tulevat huomioiduksi niissä käytännöissä, joissa oikeuksia toteutetaan. Samalla tarvitaan ymmärrystä siitä, mitä oikeuksien huomiointi ja niiden pohjaksi tarvittava tieto tarkoittavat eri konteksteissa.
Väitöstilaisuus lauantaina 24. toukokuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Anna-Riitta Salomäen väitöskirja Näkyville piilotetut. Lapset ja lapsen oikeudet aseellisissa konflikteissa suomalaisten rauhanturvaajien haastatteluissa tarkistetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 24.5.2025 kello 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Ranta-Tyrkkö Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena apulaisprofessori Suvi Raitakari yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.