Rakkaudesta ja avioliitosta puhuminen on tavalla tai toisella läsnä Maria Jotunin teoksissa. Jotuni käsittelee teksteissään rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia hahmojen elämänkulkuun: tuotannossa toistuvat erilaisista sosiaaliluokista tulevien naisten kertomukset avioliittoon menemisestä tai menemättä jättämisestä, siinä olemisesta tai siihen liittyvistä toiveista. Proosatuotannossa nämä avioliittokertomukset välittyvät erilaisten dialogimuotojen kautta.
– Kerronnan näkökulmasta Jotunin proosatuotannon keskeisenä piirteenä voi pitää sitä, että sen erilaiset vuoropuhelukerronnan muodot kannustavat monitulkintaiseen lukemiseen. Dialogikerronnan avulla voi esittää sekä yksittäisen hahmon että laajempien ryhmien näkemyksiä. Näin Jotunin proosatuotannon avioliittokertomuksia voi lukea osana kirjoitusaikana käyty naisten yhteiskunnallista asemaa koskevaa debattia, Anna Kuutsa toteaa.
Tutkimustuloksena Kuutsa osoittaa, kuinka Jotunin proosassa esitetty puhe on ennen kaikkea kertova muoto, joka kuvaa yhteiskunnallista teemaa esimerkiksi puheen vivahteiden, kuten typografisten tai persoonamuotoa koskevien vaihdosten tasolla.
Toinen analyyseissa esiinnoussut keino on avioliittoa ja rakkautta koskevien normien kielentäminen ironian, mallitarinoiden, sananlaskujen ja toisteisten hokemien esityksen avulla. Dialogikerronnan analyysin tuloksena Jotunin proosatuotannon avioliittokuvaukset näyttäytyvät kirjallisuushistorioissa aiemminkin kuvatuksi velvoittavaksi kaupankäynniksi. Toisaalta dialogikerronnan näkökulmasta tehty analyysi myös uudistaa Jotunin tuotannon tutkimusta, sillä se nostaa esiin teoksissa toistuvan kuvauksen naisten välisestä sosiaalisesta kilpailusta ja neuvottelusta.
Jotunin kerrontakeinot uudistavat dialogikerronnan tutkimusta
Tutkimuksen menetelmä on deskriptiivisen poetiikan mukainen tekstianalyysi, jonka tarkoituksena on sekä tuottaa Jotunin dialogikerronnan keinojen tulkintaa että kehittää eteenpäin dialogikerronnan teoriaa. Teoriakehyksenä toimii vuoropuhelukerronnan tutkimusperinteen lisäksi kertomuksentutkimus sekä stilistinen ja sosiolingvistinen tutkimus. Tutkimusasetelma onkin kannustanut esittelemään Jotunin proosatuotantoa myös kansainvälisesti.
– Jotunin monitulkintaisuutta painottava dialogikerronta on herättänyt kiinnostusta kansainvälisissä yhteyksissä. Sen voikin nähdä uudistavan kaunokirjallista ilmaisua varhaismodernistiselle kirjallisuudelle tyypilliseen tapaan.
Samalla Kuutsa toteaa, kuinka Jotunin omaperäiset kerrontatavat osoittavat myös aiemman dialogikerronnan teorian aukkokohtia ja antavat mahdollisuuden niiden haastamiseen. Tutkimuksen määritelmiä ja analyysimetodeja onkin mahdollista soveltaa erilaisten fiktiivisten ja ei-fiktiivisten puheen esitysten tutkimuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. joulukuuta
Filosofian maisteri Anna Kuutsan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Dialogikerronnan yhteiskunnallisuus Maria Jotunin proosassa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.12.2024 klo 12 salissa Pinni B1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mika Hallila Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mari Hatavara Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.