Periodit
(27.8.2018
– 21.10.2018)
(22.10.2018
– 14.12.2018)
(7.1.2019
– 3.3.2019)
(4.3.2019
– 26.5.2019)
Opintojaksojen ja -kokonaisuuksien vastuuopettajat ja tenttien vastaanottajat lukuvuonna 2018-2019
Opintokokonaisuusmerkintä syventävistä opinnoista opintosuunnittain (ks. myös ohje kokonaismerkintöjen hakemisesta) Katja Repo/sosiaalipolitiikka, Atte Oksanen/sosiaalipsykologia Turo-Kimmo Lehtonen/sosiologia, Anu Koivunen/sukupuolentutkimus, Laura Huttunen/sosiaaliantropologia, Päivi Honkatukia/nuorisotyö ja nuorisotutkimus
SOSM1 Orientoiva tutkielmaseminaari: seminaarin vetäjä
SOSM2 Tutkielmaseminaari: seminaarin vetäjä
SOSM3 Pro gradu -tutkielma: tutkielman ohjaaja
YKTM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus: Jaana Kuusipalo
SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät: valitun kurssin opettaja, essee-suorituksissa tutkielman ohjaaja
SOSM5.2 Etnografinen tutkimusprosessi: Laura Huttunen
SOSM6.1 Sosiaalipolitiikan teoreettinen ajattelu: Satu Ojala
SOSM6.2 Sosiaalipsykologinen ajattelu II: Atte Oksanen
SOSM6.3 Sosiologinen ajattelu II: Juha Suoranta
SOSM6.4 Feministisen ajattelun traditiot: Anu Koivunen
SOSM6.5 Sosiaaliantropologian teoreettinen ajattelu: Laura Huttunen
SOSM6.6 Nuorisokysymyksen teoriahistoria: Juha Nieminen
Tilaisuus on suunnattu kevään yhteishaussa maisteriopintoihin valituille.
Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Seminaariin sisältyy orientoiva osuus, tutkielman ideapaperi ja hyväksytty tutkimussuunnitelma. Seminaari edellyttää aktiivista osallistumista ja muiden opiskelijoiden työpapereiden kommentoimista.
Kaikille yhteisiä luentoja 2 kertaa (11.9. ja 18.9.) + kirjaston tiedonhaun opetus. Sen jälkeen pienryhmätapaamiset, joiden aikataulut kukin ryhmä sopii itse.
Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ja luonnoksia tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.
Opintojakso (10 op) koostuu:
- Valmennusseminaarista
- Työelämäjaksosta (3 kk), joka voi koostua työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä
- Harjoitteluraportista
- Harjoittelun jälkeisestä palauteseminaarista. Palauteseminaareja järjestetään syys- ja kevätlukukausilla noin kerran kuussa. Seminaareihin ilmoittaudutaan kurssin moodlessa. Harjoittelusta saa opintopisteet palauteseminaariin osallistumisen jälkeen.
Palauteseminaareihin ilmoittadutaan opintojakson moodlessa. 18.1.2019 valmennusseminaariin ilmoittadutaan NettiOpsussa.
Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja lajeja sekä erilaisten kohderyhmien (lapset, iäkkäät, asiantuntijat, marginaalit) kohtaamista.
Kurssi edellyttää läsnäoloa ja osallistumista luennoille, etäopiskelumahdollisuutta ei ole.
ma 17.9. Matti Hyvärinen: Laadullinen haastattelu
pe 21.9. Tuija Koivunen: Teemahaastattelu
ma 24.9. Hannu Sinisalo: Videohaastattelu
pe 28.9. Anna Liisa Aho: Kriisitilanteessa olevan haastattelu
ma 1.10. Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu
pe 5.10. Piia Roos: Lapsen haastattelu
ma 8.10. Hanna-Mari Ikonen: Puhelinhaastattelu ja Juho Karvinen: Verkkohaastattelu
pe 12.10. Eeva Puumala: Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu
ma 15.10. Tiina Suopajärvi: Kävelyhaastattelu
pe 19.10. Henna Luoma-Halkola: Ryhmähaastattelu
ma 22.10. Rosi Enroos: Haastattelu vankilassa
pe 26.10. Tuija Koivunen: Asiantuntijahaastattelu, sukupuoli ja valta
ma 29.10. Laura Huttunen: Etnografia ja haastattelu
pe 2.11. Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkityksenantojen suuntaajana ja rakentajana
Muutokset mahdollisia.
Ilmoittautumisen ajankohta 27.8.2018-10.9.2018
Poikkeukset:
Sosiaalityön maisteriopintojen opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat 5 op.
Kurssi suoritetaan kokonaan Moodle-oppimisalustalla tekemällä itsenäisesti tehtäviä, jotka liittyvät annettuun materiaaliin (kirjallisuus, videoluennot, aineistokatkelmat yms.). Tehtäväkokonaisuuksia on yhteensä yhdeksän ja niitä voi suorittaa esimerkiksi yhden per viikko.
Ilmoittaudu kurssille lähettämällä viestiä sanni.tiitinen@uta.fi.
Kurssi on suunnattu 3.-5. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina vaaditaan yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman aineopintojen metodiopinnot.
Sosiaalinen media on muokannut merkittävästi inhimillistä vuorovaikutusta ja sosiaalisia verkostoja. Sosiaalisen median yhteisöt ovat sosiaalipsykologiassa ajankohtainen tutkimuskohde. Kurssi esittelee esimerkkien avulla aiheesta tehtyä tutkimusta, ja antaa työkaluja sosiaalisen median aineistojen tutkimiseen. Kurssi sisältää luento- ja seminaaripohjaista kontaktiopetusta, sekä itsenäistä harjoitustyöskentelyä. Kurssilla opetellaan kattavasti erilaisia menetelmiä laadullisesta tutkimuksesta määrälliseen. Kurssin aikana osallistujat tekevät harjoituksia ja harjoitustöitä menetelmien käytöstä ryhmissä ja itsenäisesti. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa yhtä tai useampaa sosiaalitieteellistä lähestymistapaa omaan tutkimustyöhönsä.
Jos kurssille ilmoittautuneita joudutaan karsimaan, kriteerinä käytetään opintosuoritusten määrää ja opintomenestystä.
Suositellut edeltävät opinnot:
1) Aineopinnoista riittävä määrä kokonaisuuksia (esim. SOS4.2 Sosiaalipsykologia, SOS6.2.1, SOS6.2.2)
2) Aiemmat menetelmäopinnot (esim. SOS7.1 Sosiaalitieteiden kvalitatiiviset menetelmät; SOS7.2 Sosiaalitieteiden kvantitatiiviset menetelmät)
Poikkeukset:
Kurssivalinnassa ovat etusijalla sosiaalipolitiikan opintosuunnan maisterivaiheen opiskelijat.
Kurssi on tarkoitettu maisterivaiheen opiskelijoille.
Luentosarja koostuu seitsemästä luennosta sekä neljästä pienryhmätapaamisesta. Luennoilla alan asiantuntijat esittelevät aiheen tärkeimpiä tutkimuksia ja avaintekstejä, joita opiskelijat ohjeistetusti käyvät yhdessä läpi pienryhmissä.
Suoritustapa: osallistuminen seitsemälle luennolle ja neljään pienryhmätapaamiseen; kaksi miniesseetä annetuista aiheista.
Luento-ohjelma
6.9. Johdatus luentosarjaan (Lehtonen)
13.9. Terveys, tieto ja vapaus (Virtanen)
20.9. Vakuuttaminen ja epävarmuuden hallinta (Tanninen)
27.9. Ilmastonmuutos, ennakointi ja solidaarisuus (Lahikainen
4.10. Ilmastonmuutos ja jälleenvakuutus (Lehtonen)
11.10. Henkivakuuttamisen mainonta Suomessa (Lehtonen)
18.10. Lasten yksityisvakuuttaminen Suomessa (Lehtonen)
Kurssille valitaan enintään 20 opiskelijaa.Jos ilmoittautuneita on enemmän, yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijat (sosiologian opintosuunta) ovat etusijalla.
Seminaari on suunnattu ensisijaisesti syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
The course consists of the following lectures:
Pekka Räsänen (UTU): Consumption from the perspective of economic sociology
Taru Lindblom(UTU): Food consumption, status struggle and economic inequality
Atte Oksanen (UTA): Debt problems and life-course transitions
Mette Ranta(JYU): Towards youth financial independence: Psychological and societal factors
Minna Autio(HU): Sustainability in consumption: goods, services and innovations
Semi Purhonen(UTA): Cultural stratification: Starting points and recent debates
Terhi-Anna Wilska(JYU): Consumption, necessities and excess
Turo-Kimmo Lehtonen & Olli Pyyhtinen(UTA): Consumption and waste
In addition, thematic readings will be suggested for each lecture. All the lecture videos and course readings are available for students in the Moodle platform.
Students from university of Tampere, Turku or Jyväskylä may enrol via email (anu.sirola[at]uta.fi) to get the access to the course?s Moodle platform.
This online course can be started and accomplished during the periods I and II. Due date for the course assignments is 12th December.
Kurssilla perehdytään etnografiaan empiirisen tutkimuksen tekemisen tapana. Kurssilla perehdytään etnografisessa tutkimuksessa sovellettaviin tiedon keräämisen tapoihin (havainnointi, osallistuminen, haastattelu), sekä kerätyn tiedon analysointiin ja raportointiin, siis etnografisen kirjoittamisen tapoihin. Niiden ohella hahmotellaan myös etnografiaa traditiona ja tutkimukseen orientoitumisen tapana.
Kurssi rakentuu luennoista, harjoituksista ja oheismateriaalista. Kurssi soveltuu kaikille etnografisesta tutkimuksesta kiinnostuneille, mutta erityisen hyvin niille, jotka soveltavat tutkielmassaan etnografisia menetelmiä.
Kurssi on tarkoitettu maisterivaiheen opiskelijoille. Kurssilla tehdään kirjallinen harjoitustyö.
Kurssilla perehdytään erilaisten vuorovaikutus- haastattelu- ja tekstiaineistojen diskurssianalyyttiseen tulkintaan. Tämän tulkinnan yhteydessä käsitellään sellaisia teemoja, kuin vuorovaikutuskäytännöt, kielen vakuuttavuus, kategorioiden käyttö, valta, ja emootiot.
Kurssi koostuu luento-osuuksista, niihin littyvästä seminaarityöskentelystä, pienistä lukutehtävistä ja harjoituksista sekä itsenäisesti (tai parin kassa) toteutettavasta harjoitustyöstä. Kurssilla on ennekkotehtävä (joka ilmoitetaan kurssille hyväksytyille).
Kurssi sopii erityisesti opiskelijalle, joka soveltaa tai aikoo käyttää diskurssianalyysia omassa pro gradu -tutkimuksessaan. Kurssille otetaan 20 opiskelijaa. Etusijalla ovat sosiaalitieteiden maisterintutkinnon opiskelijat. Muutoin opiskelijoiden valinnassa noudatetaan normaalia jonolakia.
Ensisijaisesti syventävän vaiheen opiskelijoille sisällytettäväksi teemaopintoihin.
Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B2 Ammatillisen vuorovaikutuksen ja tekstien tutkimus, 5 op.
Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ja luonnoksia tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.
Kurssin tavoitteena on tukea kvantitatiivisia menetelmiä, erityisesti monimuuttujamenetelmiä, käyttäviä gradun tekijöitä.
Kurssi koostuu kahdesta erikseen suoritettavasta osasta. Ensimmäinen osa koostuu menetelmien opettelusta ja harjoittelusta ja se suoritetaan III periodissa tiistaisin klo 9-12 yhdessä Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin kanssa. Tästä III periodin osuudesta koostuu kurssin 3 opintopistettä.
Loput 2 opintopistettä suoritetaan IV periodissa torstaisin klo 9-12. Tuolloin kukin työstää oman gradun analyysiä ja opettaja auttaa tarvittaessa. Tämä osuus ei siis sisällä varsinaista opetusta vaan oman analyysin työstämistä. Kurssi onkin tarkoitettu vain niille, jotka tekevät aktiivisesti oman gradun analyysiä.
Nämä kaksi edellä mainittua osaa muodostavat siis kurssin Gradu-kvantimetodikurssin (SOSM5.1). Vaihtoehtoisesti Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin 3 opintopisteen osuuden voi täydentää kyseisen kurssin yhteydessä harjoitustyöllä, jolloin muodostuu suoritus SOSM5.1. kohtaan kurssista Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin.
Ilmoittaudu sille kurssille, josta haluat tehdä suorituksen loppuun, eli saada lopullisen merkinnän.
Tapaamiskerrat IV periodissa:
Tapaamiskertoja on IV periodin aikana yhteensä noin 5 (to klo 9-12, Linna ML 50). Tapaamiskertojen päivämäärät vahvistetaan vuoden 2019 alkupuolella. Tapaamiset järjestetään mikroluokassa ja tapaamiskerroista viimeinen on seminaaritapaaminen, jossa esitellään osa graduanalyysia. Seminaarissa jokainen kommentoi myös muiden opiskelijoiden papereita.
Ilmoittautuminen päättyy 18.12.2018.
III periodissa tiistaisin kello 9-12 ja IV periodissa torstaisin kello 9-12
Suunnattu graduvaiheen opiskelijoille, jotka käyttävät gradussaan kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä.
IV periodin osuutta koskevat yhteydenotot: katri-maria.jarvinen@uta.fi
Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä kuten hyvinvointia työssä, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.
Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS-ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.
Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, perehtyen niihin ajankohtaisten työelämäntutkimuksen teemojen kautta, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen.
Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät lyhyen temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä, pohdintaa mittaamisesta, sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.
Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III-IV periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Opiskelija ilmoittautuu jommalle kummalle kurssille.
Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 3 op menetelmäosuuden lisäksi 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan omalla graduaineistolla IV periodilla.
Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.
Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2015, lue lisää https://www.eurofound.europa.eu/surveys/european-working-conditions-surveys. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.
Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua, tämä ei ole niin vaikeaa!
Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä samalla kun perehdymme kurssilla käytettävän syntaksin eli komentokielen perusteisiin.
Aikataulu
Yhteinen menetelmä- ja harjoitusopetus 8.1. – 26.2. (8 x 3 h + itsenäinen ja ryhmätyöskentely)
Ti 8.1. 9-12 Kurssin suorittaminen ja työskentelytavat, jakautuminen maaryhmiin, Satu Ojala (koordinaattori), syntaksin käyttö ja lyhyt kuvailevien menetelmien kertaus, ristiintaulukointi syntaksilla
Ti 15.1. Kvantitatiivisten monimuuttujamenetelmien perusteet ja faktorianalyysi, Markus Kaakinen ja Iina Savolainen
Ti 22.1. Työajat, Jouko Nätti, Lineaarinen regressioanalyysi
Ti 29.1. Työ ja perhe, Miia Ojanen, Varianssianalyysi I
Ti 5.2. Teema avoin, Markus Kaakinen, Interaktiot (regressio- ja varianssianalyysien syventäminen)
Ti 12.2. Mikä tekee prekaarin? Satu Ojala, Logistinen regressioanalyysi
Ti 19.2. Aikasarjat / vertaileva tutkimus, Jouko Nätti, Harjoitus yhdistetyllä 1995–2015-aineistolla, aikaa tehdä päättötöitä ryhmittäin tai kysyä menetelmistä
*** huom. ryhmien varattava itsenäisesti yhteistä aikaa viikoittain viikkoharjoitusten sekä lopputyön työstämiselle
*** 3 op menetelmäosuus päättyy
Ti 26.2. Päätösseminaari: harjoitustöiden esittely ja kurssipalaute, kaikki opet
Päättöseminaari on vapaaehtoinen gradun kvantimetodikurssilaisille, jotka jatkavat IV periodilla oman aineistonsa kera mikroluokkaharjoituksissa (Noora Ellonen). Suosittelemme kuitenkin tähän seminaariin osallistumista, koska sen osana tulee aina paljon keskustelua myös käytetyistä menetelmistä ja niitä koskevista kysymyksistä.
Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot).
Kurssi on suunnattu ensisijaisesti yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman maisterivaiheen opiskelijoille (Tampere ja Pori) sekä Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa opiskelevien maisteriohjelmien opiskelijoille. Kurssille on yleensä mahtunut myös yksittäisiä muiden tiedekuntien opiskelijoita.
Kurssi suoritetaan kokonaan Moodle-oppimisalustalla tekemällä itsenäisesti tehtäviä, jotka liittyvät annettuun materiaaliin (kirjallisuus, videoluennot, aineistokatkelmat yms.). Tehtäväkokonaisuuksia on yhteensä yhdeksän ja niitä voi suorittaa esimerkiksi yhden per viikko. Edetä voi myös täysin omaan tahtiin. Oppimisalusta on avoinna neljännen periodin loppuun asti.
Ilmoittaudu kurssille lähettämällä viestiä johanna.ruusuvuori@uta.fi
Kurssi on suunnattu 3.-5. vuoden opiskelijoille. Edeltävinä opintoina vaaditaan yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman aineopintojen metodiopinnot.
Kurssille voi ilmoittautua milloin tahansa kolmannen ja neljännen periodin aikana.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The course builds on lectures and readings on the dimensions of urban marginalization, and ethnographic fieldwork carried out by the students. The fieldwork will be located in a neighbourhood of Tampere.
The course requirements include reading assignments as well as ca. 300 word reflections on the reading each time; conducting the assigned fieldwork as well as ca. 600 edited field notes each time; and a presentation at the final conference, composed on the basis of the previously mentioned writing tasks. Presence in all course sessions is necessary.
Programme (venue TBA)
Jan 11 Introduction: Social Dimensions of Urban Marginalization: Lotta Junnilainen
Jan 18 Visit to the fieldsite + Introduction to Tampere City Marginalization Indicators: Lotta Junnilainen, Liisa Häikiö, Eeva Luhtakallio, Jenni Mäki (City of Tampere)
Jan 25 Urban ethnography in practice + Planning the fieldwork: Lotta Junnilainen
Feb 1 Political Dimensions of Urban Marginalization (Reading workshop and lecture): Eeva Luhtakallio
Reading Period + Getting in to the field (3 weeks)
Feb 22 Reading workshop + How to proceed?: Lotta Junnilainen
Fieldwork Period I (2 weeks)
March 8 Fieldwork Clinic I: Lotta Junnilainen
March 15 Economic Dimensions of Urban Marginalization (Reading workshop and lecture): Liisa Häiki
Fieldwork Period II (3 weeks)
April 5 Fieldwork Clinic II: Lotta Junnilainen
April 12 Final Conference
Max 20 students. Acceptance on the course depends on previous studies in social sciences.
The class focuses on the crucial interface between theory-building and concept formation on the one hand and (comparative) empirical inquiry on the other. It addresses the following questions: What is the rationale of theory building, concept-formation and empirical inquiry in different variants of comparative research? How do comparative welfare state researchers produce theoretical and empirical knowledge about the various welfare states? How do they arrive at generalization about welfare state development, and, how do they make the connection between theoretical arguments and empirical case studies?
Major topics:
1. Comparative analysis as a research program: Its role in the study of social policy
2. Typologies: Identifying "regimes", "varieties", and "patterns" as major approach to cross-sectional comparison
3. Comparative research design and in-depth inquiry of institutional and political dynamics in case study research
4. Inter-temporal analysis as challenge to the comparison? Major concepts in the study of institutional change in the welfare state
5. The Single Case Study and research below the nation state: Comparisons across policy fields, regions, or instances of major social reform
Class discussion and lectures during the Intensive Program at the beginning of the semester give an introduction to these themes; further readings and a set of smaller exercises during the semester offer more detailed insights and provide students with an opportunity to apply some of that conceptual knowledge in evaluating select examples of comparative social policy and trying to define and design their own projects.
Introductory lectures during the intensive programme in Tampere in the beginning of February 2019. Afterwards the course continues in the on-line learning environment Moodle.
This course is aimed for the degree students of the COSOPO programme. In addition, 8 Master level Social Policy students can be accepted to the course.
Kurssi on suunnattu maisterivaiheen opiskelijoille.
Yhteiskunnallisen muutoksen on sanottu olevan sosiologian haasteellisin ja tärkein tutkimusalue. Ajallisen muutoksen näkökulmaa voidaan soveltaa niin kaikkien tunnettujen yhteiskuntien kuin sosiaalisten ilmiöidenkin tarkasteluun. Erilaiset tavat ymmärtää muutosta myös määrittävät keskeisesti yhteiskuntatieteiden itseymmärrystä. Lisäksi puhe yhteiskunnallisesta muutoksesta läpäisee julkisen keskustelun erilaisista media- ja mainosteksteistä aina yliopistojen ja yritysten strategialuonnostelmiin.
Yhteiskunnallisen muutoksen kaikenkattavuudesta ja näkökulman lähes rajattomista sovellusmahdollisuuksista huolimatta on tärkeää pysähtyä pohtimaan ja erittelemään, mitä yhteiskunnallinen muutos on ja miten sitä voi ja kannattaa tutkia. Tämä luentosarja tarjoaa systemaattisen johdatuksen yhteiskunnallisen muutoksen tutkimukseen. Luentosarjan ensimmäinen osa käsittelee yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmia, teorioita ja tarkastelutapoja, sitä, miten yhteiskunnallista muutosta on selitetty ja miten muutosta käytetään toisten ilmiöiden selittämisessä. Luentosarjan jälkimmäinen osa käsittelee yhteiskunnallisen muutoksen ilmenemistä valikoitujen teemojen, analyysien ja tutkimusesimerkkien avulla (esim. eriarvoisuuden muutos, kulttuuristen hierarkioiden muutos, globalisaatio).
Poikkeukset:
Yhteiskunta- ja sosiaalitutkimuksen keskeisiä kiinnostuksen kohteita on yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde ja erityisesti se, millä lailla yhteiskunnan muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yksilötason valintoihin. Arki on hedelmällinen lähtökohta yrittäessämme ymmärtää yksilön ja yhteiskunnan välisiä suhteita, sillä arjessa limittyvät epäviralliset ja viralliset sekä yksityiset ja julkiset toiminnat, ajatukset ja odotukset. Paradoksaalisesti tämä tekee arjesta sekä rutiininomaista ja turvallista että vaativaa ja jopa uuvuttavaa. Teoreettisesti jäsenneltynä itsestään selvästä arjesta muodostuu yllättävä, monimuotoinen ja kompleksinen käsite.
Kurssilla tarkastelemme arjen sosiologian (sociology of everyday life) ja henkilökohtaisen elämän sosiologian (sociology of personal life) kautta yksilön ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Arjen sosiologia tarkastelee, miten ihmiset sitoutuvat olemassa oleviin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Henkilökohtaisen elämän sosiologia tarkastelee yksilöiden elämää niissä sosiaalisissa, ajallisissa ja paikallisissa konteksteissa, joissa he elävät. Henkilökohtaisen elämän sosiologia pohtii, mitä yhteiskunnallisia merkityksiä yksityisenä pidetyllä elämällä on, mitä vaikutuksia henkilökohtaisilla valinnoilla on yhteiskuntaan ja sen muutoksiin, ja millä lailla sosiaaliset rakenteet ilmenevät henkilökohtaisessa elämässä.
Pohdimme, mitä on arki? Mikä merkitys arjella on yksilölle ja yhteiskunnalle? Mitä henkilökohtainen tarkoittaa ja miten se eroaa yksilöllisestä? Analysoimme, miten mikrotason, pienet, jokapäiväiset teot ja toiminnat liittyvät makrotason malleihin ja rakenteisiin. Tarkastelemme toimijan ja rakenteen välisiä suhteita esim. perheen, sairauden, kuulumisen (belonging) ja kodin näkökulmista.
Opetus
Opintojakso toteutetaan verkko- ja seminaarityöskentelynä ajalla 7.1.-28.2. 2019 sekä Porissa että Tampereella. Opiskelijat jaetaan verkkotyöskentelyä varten pienryhmiin, jotka perehtyvät yhdessä verkkomateriaaliin ennen kontaktiopetuksena järjestettävää seminaarityöskentelyä.
Opintojakso sisältää teemat:
1) Arjen ja henkilökohtaisen elämän sosiologia
2) Sairausarki
3) Perhe, yhteiskunta ja muutos
4) Asuminen, koti ja kuuluminen
5) Elokuva I, Daniel Blake
Kurssilaisten yhteistapaaminen ja verkkoryhmiin jakaminen Porissa 7.1. 2019 klo 10-12 luokka 386 ja Tampereella 7.1.2019, klo 10-12, Linna 5026-5027.
Seminaarit Tampere: keskiviikkoisin klo 10-12, Linna 5014, 16.1, 23.1., 30.1., 6.2. ja 20.2.
Seminaarit Pori: torstaisin klo 10-12, luokka 386, 17.1., 24., 31.1., 7.2., ja 21.2.
Yksilötehtävän palautus 28.2.2019.
Arviointiperusteet ja arviointi
Perehtyminen opintojakson materiaaleihin, harjoitusten suorittaminen, aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluihin ja seminaarityöskentelyyn sekä kirjallinen yksilöessee.
Arviointi numeroilla 1-5.
Valintakriteerit:
Kurssille valitaan 20 opiskelijaa Poriin ja 20 opiskelijaa Tampereelle. Valintakriteerit: Oman tutkinto-ohjelman opintopisteet yhdessä. Opintojen aloitusvuosi huomioidaan opiskelijoita kurssille
valittaessa. Maisteriohjelmaan suoraan valitut opiskelijat voivat pyrkiä kurssille, vaikka opintopisteitä ei vielä näkyisi opintorekisterissä.
Ilmoittautuminen Nettiopsuun ajalla 1.11.-23.11.2018 HUOM! Ilmoittautuessasi muista ilmoittaa osallistutko opintojaksolle Porissa vai Tampereella!!! Aikaisemman kokemuksen mukaan Tampereen ryhmä täytyy nopeasti. Mikäli et tule valituksi Tampereelle, ilmoita oletko silti halukas osallistumaan opintojaksolle Porissa, mikäli ryhmässä on tilaa.
HUOM! Erilliset ilmoittautumisryhmät Porissa ja Tampereella kurssin suorittaville, ilmoittauduthan oikean ilm.ryhmään. Aikaisemman kokemuksen mukaan Tampereen ryhmä täytyy nopeasti. Mikäli et tule valituksi Tampereelle, ilmoita oletko silti halukas osallistumaan opintojaksolle Porissa, mikäli ryhmässä on tilaa.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Korvaa sosiaalityöstä kohdan STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena
Korvaa sosiologiasta kohdan SOSM3/YKTM6.3.Sosiologinen ajattelu II
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The class first discusses core values of modern welfare states and key concepts facilitating descriptive comparisons. It then looks at the institutional manifestations of these different principles and briefly revisits welfare state typologies as major approach in comparative welfare state analysis, their promise, underlying theoretical ideas, and the potential hazards of this kind of theorizing. Then it turns to explanations of welfare state development and differences among modern welfare regimes.
Explanatory theories in the comparative welfare state literature:
1. Functionalism and explanations in terms of the great socio-economic trends (Modernization, Industrialization and Deindustrialization, Globalization, Demographic Change)
2. Interests and conflicts: Power Resource approaches and theories about partisan public policy
3. Institutionalism and its various strands: Institutional self-interest and top-down social policy-making, veto points and veto players, varieties of welfare capitalism, retrenchment and path dependency
4. Ideational analysis in welfare state studies: The role of ideas, culture, religion, and ideology
5. "Varieties of Welfare Capitalism" as modern Political-Economy approach in the comparative welfare state literature
6. The role of the state in the welfare state, and social policy as a tool for social discipline
Introductory lectures during the intensive programme in Tampere in the beginning of February 2019. Afterwards the course continues in the on-line learning environment Moodle.
This course is aimed for the degree students of the COSOPO programme. In addition, 8 Master level Social Policy students can be accepted to the course.
Poikkeukset:
Opintojakson wiki-sivu: https://fi.wikiversity.org/wiki/Julkisen_sosiologian_projekti/Julkinen_sosiologia_2019_/_Public_sociology_2019