Periodit
(1.9.2014
– 24.10.2014)
(27.10.2014
– 19.12.2014)
(7.1.2015
– 13.3.2015)
(16.3.2015
– 31.7.2015)
Filosofian kandidaattiohjelma
Uusille filosofian tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitettu orientaatio- ja tutustumispaketti filosofian opintoihin Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä.
Ohjelma:
ma 1.9.
9-12: D10a (Päätalo): Orientoivat opinnot 1 (Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö järjestää).
14-18: D10a: pakollinen YKYY1 kurssi alkaa.
ti 2.9.
10-12, Pinni B4141: Orientoituminen filosofian opiskeluun (Jani Hakkarainen)
12- Päätalo: Yliopiston avajaiset (http://www.uta.fi/hallinto/yliopistopalvelut/viestinta/avajaiset2014/index.html)
ke 3.9.-1.10. (10 t)
16-18, Pinni B4141: Johdatus filosofian opiskeluun (Paula Rauhala)
to 4.9.
14-16 Pinni B4141: Uusien opiskelijoiden kahvit
helmikuussa:
Henkilökohtaisten OpintoSuunnitelmien (HOPS) laatiminen ja keskustelut Jani Hakkaraisen kanssa.
Huom!
Pakollinen TIEY4 Tietotekniikkataidot-kurssi alkaa tänä vuonna 18.8.: https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=24824
Vapaaehtoinen Kielikeskuksen info uusille opiskelijoille järjestetään torstaina 28.8.2014 klo 15.00-16 juhlasalissa Päätalolla.
Vain aloittaville filosofian tutkinto-ohjelman opiskelijoille.
Tutustutaan länsimaisen filosofian kehitykseen antiikista 1800-luvulle sekä sen keskeisiin ajattelijoihin.
Luennot 22 t
Klassikkoteksteihin tutustumista pienryhmissä 8 t
Poikkeukset:
Poikkeukset:
VASTAAVA OPETTAJA prof. Arto Laitinen (arto.laitinen@uta.fi) Kirjatentit vastaanottaa Petri Räsänen.
YKYY5A luentokurssin syksyllä 2014 vastaava opettaja on FT Marika Enwald (marika.enwald@uta.fi)
YKYY5A LUENTOKURSSIN YLEISKUVAUS (luento-opetus 20 tuntia)
Luentosarjalla tutustutaan filosofisen etiikan tärkeimpiin historiallisiin muotoiluihin sekä tutustutaan etiikan peruskäsitteisiin ja teorioihin. Kurssilla tutustutaan myös nykykeskusteluun etiikasta. Kurssi tarjoaa yleiskatsauksen etiikan perusteorioihin ja käsitteisiin. Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja pohtimaan toimintamme eettisiä taustaoletuksia sekä tarjota valmiuksia arvioida eettisiä kysymyksiä.
YKYY5A JOHDATUS ETIIKKAAN-LUENTOKURSSIN OHJELMA
5.9. Johdatus etiikkaan, etiikan peruskäsitteitä
12.9. Hyve-etiikka (Platon, Aristoteles, MacIntyre, Taylor)
19.9. Etiikka elämäntaitona (epikurolaiset, stoalaiset), eettiset tunteet ja järki (Spinoza)
26.9. Kristillinen etiikka, sentimentalismi (Smith) ja utilitarismi (Bentham, Mill)
3.10. Järkeen perustuva normatiivinen etiikka (Kant, Rawls)
10.10. Yksilön arvotajuun perustuva etiikka (Kierkegaard, Nietszche, Heidegger, Sartre)
17.10. Kohtaamis- ja diskurssietiikka (Buber, Levinas, Bauman, Habermas)
24.10. I ja II Opetusperiodien välinen tauko 31.10. Sosiobiologian (Wilson), psykologian (Kohlberg) ja ympäristöetiikan näkökulma etiikkaan
7.11. Etiikan luonne sosiaalisen konstruktivismin (Berger, Luckmann) ja analyyttisen filosofian näkökulmista (intuitionismi, preskriptivismi, emotivismi, relativismi), kertaus luennon aihepiireihin
14.11. Luentotentti, klo 10.00.-12.00., Pinni B 1100
28.11. Uusintatentti, klo 10.00.-12.00., Väinö Linna-Sali
Vaihtoehtoinen suoritustapa: luennolle osallistumisen asemesta opintojakso on mahdollista suorittaa sähköisenä kirjatenttinä, jota varten luetaan:
Tännsjö, Thorbjörn 2008. Understanding ethics: an introduction to moral theory. Edinburgh: Edinburgh University Press.
Kurssilla tarkastellaan tiedon lajeja, skeptisismin ongelmaa, perinteistä tiedon määritelmää ja siitä käytyä keskustelua, uskomusten oikeuttamista koskevia näkemyksiä sekä erilaisia naturalistisia ja ei-naturalistia oikeutus- ja tietokäsityksiä. Kurssin läpäistyään opiskelijalla on perustiedot analyyttisen tietoteorian keskusteluista.
Kurssin alustava ohjelma:
1. Agrippan argumentti/trilemma 9.9.
2. Agrippan argumentti/trilemma ja tiedollinen oikeutus 23.9.
3. Fundamentalismi 30.9.
4. Koherentismi 7.10.
5. Internalismi vs. eksternalismi (reliabilismi, naturalismi) 21.10. (ei perioditaukoa)
6. Eksternalismi, ulkomaailman olemassaolon ongelma 28.10.
7. Kontekstualismi 4.11.
8. Yhteenveto oikeutuksesta ja tiedon klassinen analyysi 11.11.
9. Tiedon klassinen analyysi ja Gettierin ongelma 18.11.
10. Gettierin ongelman ratkaisut (ryhmäkeskustelu) 25.11.
11. Tieto, modaliteetit, analyyttinen vs. synteettinen, a priori vs. a posteriori 2.12.
12. Luentotentti 9.12.
13. Vapaaehtoinen palautetilaisuus 16.12.
Poikkeukset:
Syyslukukaudella järjestetään FILP4A Tieto-oppi, ja opintokokonaisuus jatkuu kevätlukukaudella kurssilla FILP4B Ontologia.
Poikkeukset:
Kielen sanoilla ja niiden yhdistelmillä on monia tehtäviä: niillä nimetään olioita, ilmaistaan tuntemuksia ja väitetään yhtä ja toista itsestä, toisista ja maailmasta. Ilmaisuilla, niiden painolla tai intonaatiolla myös kysymme ja epäilemme. Joidenkin filosofien mukaan ulkoinen kieli on ajattelun koti, toiset taas väittävät, että se on väline, ajattelun ilmaisua. Tällä kurssilla keskitytään tarkastelemaan yhtä kielen käyttötapaa. Sen aiheena ovat arvostelmat ja väitteet eli assertiot, siis sellaiset kielenkäytön tavat, jotka liittyvät uskomuksiin ja ns. propositionaaliseen tietoon. Kurssi koskee sekä ns. arkikieltä että tieteellisten tutkimusten kieltä.
Kun esitämme arvostelman tai väitämme jotakin, mitä silloin tapahtuu? Sitoudummeko johonkin? Lankeaako meille joitakin velvollisuuksia? Haluammeko kuulijan uskovan saman kuin me uskomme? Vai väitämmekö vain kokeillaksemme, mitä saamme väitteellä aikaan ympäristössämme? Arvostelma- ja assertioteoriat yrittävät vastata mm. näihin kysymyksiin. Kurssilla tarkastellaan arvostelman ja assertion käsitteitä, tutustutaan arvostelma- ja assertioteorioihin sekä niiden epistemologisiin, ontologisiin ja eettisiin sitoumuksiin ja arvioidaan niiden eri puolia kriittisesti. Kurssin sisältö on seuraava:
- Ajatteleminen ja ajatus; arvostelman esittäminen ja arvostelma; väittäminen ja väite
- Onko arvostelmalla osia?
- Assertioteoriat, osa I
- Assertioteoriat, osa II
- Väite, kuvaus ja oikeutus
- Oikeutus, deonttinen logiikka ja deontologinen etiikka
- Väite ja episteemiset hyveet
- Olemassaoloarvostelmat
- Arvostelma, väite ja maailma: konstruktivismi ja realismi, osa I
- Arvostelma, väite ja maailma: konstruktivismi ja realismi, osa II
Poikkeukset:
Kurssi sopii aine- ja syventäviin opintoihin (kielifilosofian ja epistemologian sekä ontologian ja metafysiikan kohtiin).
Luennot: 2 op; oheiskirjallisuus, joka ilmoitetaan kurssilla: 3 op; yhteensä 5 op
Luento/työseminaari C.S. Peircen (1839-1914) tiedekäsityksen, pragmatismin ja semiotiikan peruskäsitteistä.
Kurssilla luetaan valikoima Peircen kirjoituksia, jotka käsittelevät etenkin seuraavia aihealueita:
- Peircen pragmatis(is)mi (merkityskäsitys),
- Peircen tiedekäsitys sekä tieteiden luokittelun periaate
- Terminologian etiikka
Näitä kolmea käsitellään aluksi metodologisina perustana, jonka kautta Peircen muuta filosofiaa (erit. kategoria- ja merkkiteorioita) voi ymmärtää.
Luentojen/seminaarin ytimen muodostaa Peircen v. 1903 Pragmatismiluennot Harvardissa, joissa käsitellään mm. seuraavia pragmatistisen ajattelun periaatteita ja seurauksia:
- fenomenologinen kategoriateoria
- normatiiviset tieteet ja logiikan asema suhteessa muihin tieteisiin (erit. matematiikka, metafysiikka, psykologia)
- merkin käsite
- Peircen "kolmen kategorian realismi"
- käsitteiden johtaminen havainnosta.
Sikäli kun ehditään myös seuraavia aiheita pyritään sivuamaan:
- Peircen pragmatisismin suhde Jamesin (ja Deweyn) pragmatismeihin, klassiseen positivismiin (Comte, Spencer, Mach) ja mahdollisesti myös behaviorismiin ja (uus-)hegeliläisyyteen
- Peircen loogis-kognitiivinen semiotiikan vertailu strukturalistisen semiotiikan perusteisiin (Saussuren semiologia) ja näiden myöhempiin post-strukturalistisiin synteeseihin (Derrida, Eco)
Poikkeukset:
Proseminaariin kestää yhden lukukauden (pääsäntöisesti syyslukukausi). Siihen sisältyy 1-periodilla järjestettävä 10 tuntia kestävä valmistava opetus, jossa käsitellään tutkielman kirjoittamista, hyvää tieteellistä käytäntöä, filosofisen argumentoinnin menetelmiä sekä tiedonhankintaa. Varsinaiset seminaari-istunnot järjestetään 2-periodilla, tai mahdollisesti kevätlukukaudella. Proseminaarissa laaditaan yksi esitelmä, opponoidaan toisen seminaariin osallistuvan työtä ja osallistutaan seminaari-istunnoissa käytävään keskusteluun.
Jos proseminaariin ilmoittautuu paljon osallistujia, järjestetään kaksi ryhmää. Toista ryhmää vetää silloin Jani Hakkarainen, ja ryhmä kokoontuu Ke 29.10.2014 – 17.12.2014 klo14–16 , Pinni B4141 . Valmistava opetus on molemmille ryhmille yhteinen.
Proseminaariin ilmoittaudutaan sähköposteitse (Panu Raatikaiselle) viimeistään 1.9.2014.
HUOM! ALOITETAAN AINA KLO 10.00, ei klo 10.15.
Kun kaksi esitelmää, seminaari kestää klo 13 asti.
Ensimmäinen kokoontuminen KE 3.9 klo 10. Seminaarien vetäjät ovat Arto Laitinen (to 10-13) sekä joissain kokoontumisissa Leila Haaparanta.
Valmistelevat tapaamiset 11.9 (seminaarikäytäntöjen ja seminaarityösuunnitelmien tarkastelua), 25.9 ja 2.10.
Seminaaritöiden käsittelyt:
30.10 Jari Järvenpää: Marx & vieraantuminen. Opponentti: Antti Kilpijärvi
6.11. Minna Hagman: Levinas & ääni. Opponentti: Paula Unkila
Viljami Hukka: Bataille, Derrida & eläimen mieli. Opponentti: Minna Hagman
13.11. Timo Parviainen: Extended consciousness: Opponentti: Tiina Aliklaavu
Kalle Virtanen: tieteellisten mallien epistemologia. Opponentti: Jaakko Reinikainen
20.11. Tiina Aliklaavu. Heidegger & intentionaalisuus. Opponentti Viljami Hukka.
Antti Kilpijärvi. Hyvä elämä & onnellisuus. Opponentti Jere Ketola.
27.11. Kimmo Tulijoki. Hiljainen tieto. Opponentti Ville Niemi
Jaakko Reinikainen. Derrida. Opponentti Tiina Oikarinen
4.12. Ville Niemi. IT, kieli, etiikka. Opponentti Timo Parviainen.
Paula Unkila Empatia. Opponentti Natalia Koski
11.12 Tiina Oikarinen: Locke ja lasten oikeudet. Opponentti Kalle Virtanen.
Jere Ketola. Nietzschen perspektivismi. Opponentti Juho Rantala.
18.12.
Juho Rantala Deleuze/Marcuse. Opponentti Jari Järvenpää
Natalia Koski. Filosofinen praktiikka. Opponentti Kimmo Tulijoki
Poikkeukset:
Huom! FILS2-kohtaan niinikään kuuluva filosofisen kirjoittamiseen, argumentaatioon ja aiheen valintaan keskittyvä kurssi FILS2 Filosofinen kirjoittaminen ja tutkimuksen suunnittelu (5 op) kokoontuu ke 10.9 alkaen, klo 10. Sen vetää Leila Haaparanta.
Sen aikana tehdään gradun tutkimussuunnitelma, jonka pohjalta seuraavat seminaarityöt tehdään. Hyväksytty tutkimussuunnitelma edellytetään varsinaisissa seminaareissa. Kirjoittamiskurssin kanssa samana syksynä pystyy suorittamaan varsinaisen maisteriseminaarin, mutta työmäärää arvioitaessa tulee huomioida että tällöin tekee kahta 5 op:n kurssia.
Kurssilla käsitellään viime vuosikymmenten aikana käytyä keskustelua
siitä mitä on järki ja mitä on normatiivisuus, teoreettisten ja käytännöllisten perusteiden luonnetta (uskomusten ja intentioiden perusteet), muodollisen rationaalisuuden vaatimusten luonnetta suhteessa sisällöllisiin perusteisiin, "järkeä" mielen kykynä ja asioiden sisällöllisenä piirteenä (asioissa voi olla järkeä - mitä se tarkoittaa?).
Poikkeukset:
Luentosarja korvaa 3 op, oheislukemiston kanssa 5 op.
FILS2 20 op sisältää neljä 5 op:n osiota, niistä ensimmäinen on tämä kurssi "Filosofinen kirjoittaminen ja tutkimuksen suunnittelu".
FILS2 -seminaarien yhteinen kokoontuminen on 3.9. klo 10-12, paikassa Pinni B4141.
Kurssi "Filosofinen kirjoittaminen ja tutkimuksen suunnittelu" alkaa varsinaisesti 10.9 klo 10, paikassa Pinni B4141 - kurssin kokoontumispäivät ilmoitetaan tuolloin. (Keskiviikkoisin 10-12/13 paikassa Pinni B4141 kokoontuu syksyn aikana mahdollisesti myös Leila Haaparannan vetämä seminaariryhmä, vuorotellen kirjoittamiskurssin kanssa erikseen ilmoitettavalla tavalla).
Seminaari kokoaa yhteen joukon kriittisiä puheenvuoroja yksilöstä ja yhteiskunnasta. Mitä on subjekti? Mitä on psyyke? Mikä on etiikan ja tiedon suhde? Entä sanojen ja... asioiden suhde? Miten Žižek sen tekee? Miten Marx keksi oireen? Miten psykoanalyysi liittyy politiikkaan? Ensimmäisessä periodissa järjestettävät alustukset, johdattelevat osallistujat lacanilaisen psykoanalyysin ajatteluun ja muutamiin siihen liittyviin aihepiireihin sekä ajattelijoihin. Toisessa periodissa käsitellään oppilaiden kirjallisia töitä ja käydään keskustelua esille nousevista teemoista.
Suoritustapa luento ja seminaarityöt:seminaarissa käsitellään kirjallisia suorituksia, joissa voi hyödyntää seminaarin sisältöä sekä vielä harkittavaa sekoitusta pakollista ja valinnaista kirjallisuutta. (Ei tenttiä; lisälukemistoista esseesuoritus).
Kiinnostuneet jatko-opiskelijat voivat itsenäisesti sopia korvauksista teoreettisiin opintoihinsa.
Käy myös kohtaan FILA11.
Korvaavuuksista filosofiaan vastaa arto.laitinen@uta.fi.
Korvaavuus valtio-oppiin sopimuksen mukaan, Mikko.I.Lahtinen@uta.fi
Luentosarjan ohjelma:
4.9.2014 torstaina klo 16-18 Janne Kurki "Lacanin peruskäsitteet ja diskurssiteoria",
11.9 to klo 16-18 Pertti Hämäläinen "Lacanin asema strukturalismissa ja psykodiagnostiikka",
18.9 to klo 16-18 Mikko Lahtinen "Althusser ja Lacan"
25.9 to klo 16-18 Tere Vadén "Zizek ja ideologiakritiikki"
2.10 to klo 16-18 ilm.myöh
lukutauko
seminaari-istunnot joissa käsitellään osallistujien tekstejä to klo 16-18
30.10,
6.11
13.11.
20.11.
27.11. varalla
Lisätietoa: Antti.Turtiainen@uta.fi
Klassikkoesseen ihannepituus on 15 sivua (min 10, max 20), fonttikoko 12, riviväli 1,5. Essee palautetaan tekstidokumenttina sähköpostin liitetiedostona vastuuopettajalle: arto.laitinen@uta.fi
Esseen alkuun merkitään opiskelijan nimi, opiskelijanumero, pääaine, opintosuorituksen nimi ja kohta johon siitä halutaan merkintä.
Esseen johdanto-osuudessa kerrotaan esseen aihe: mitä klassikkoa käsitellään, käytetäänkö lisäksi sekundaarilähteitä, mistä näkökulmasta tekstiä tulkitaan, mikä kysymys tekstille esitetään.
Esseen kehittelyosuus on muodoltaan vapaa. Voit esim. rekonstruoida ja arvioida lähteesi pääväitteen tai keskeisen argumentin. Tai voit analysoida tarkemmin jonkin yksittäisen kohdan ja ehkä verrata sitä jonkun toisen klassikon näkemykseen samasta ongelmasta. Tai voit etsiä lähteestä vastausta johonkin nykyongelmaan (nykykommentaarien kautta). Muitakin mahdollisia näkökulmia on: olennaista on, että kirjoittaja osoittaa tuntevansa aineistonsa hyvin ja tuottaa sen pohjalta ehjän, kiinnostavan ajatuskulun.
Esseen loppuun tehdään lyhyt johtopäätösosa, jossa voidaan alkuperäisestä tehtävänasettelusta riippuen esimerkiksi tiivistää esseen keskeinen sisältö, arvioida tulkittavana olevan kirjan merkitystä tai näyttää millaisia uusia kysymyksiä kirjasta käsin avautuu.
Aivan viimeiseksi esseeseen laitetaan lähdeluettelo, paitsi jos esseessä nojaudutaan vain yhteen kirjaan. Vain käytetyt lähteet merkitään lähdeluetteloon: runsas lähteiden käyttö ei ole tässä työssä yhtä tärkeää kuin päälähteiden huolellinen lukeminen.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
The purpose of this course is to grapple with several central issues and problems in contemporary philosophy of mind and knowledge by using some Kantian ideas as starting points. The course material is based on the current MS of my book, Cognition, Content, and the A Priori (CCAP), which is forthcoming from Oxford University Press.
The course will run from the morning of Wed 24 September to the morning of Fri 26 September and have four parts (= two 2 hour sessions on Wed, one 2 hour session on Thursday morning, and one 2 hour session on Friday morning), and the general format will be that on each topic I will present the basic line of argument under that topic, and then we'll proceed to comments and questions from participants in the course and a general critical discussion.
On the afternoon of Thurs 25 Sept, I will also do a free-standing research seminar presentation to which all interested people are invited.
Program:
WEDNESDAY, SEPTEMBER 24
10:00-12:00
1. Intentionality & Knowledge Revisited.
Readings: CCAP, section 1.0, & the rest of the chapter optional.
14:00-16:00
2. A Kantian Theory of Non-Conceptual Content.
Readings: CCAP, section 2.0, & the rest of the chapter optional.
THURSDAY, SEPTEMBER 25
10:00-12:00
3. Radically Naive Realism in the Philosophy of Perception.
Readings: CCAP, section 3.0, & the rest of the chapter optional.
14:00-16:00
Research Seminar Presentation: "Kant, The Benacerraf Dilemmas, and the Problem of A Priori Knowledge"
FRIDAY, SEPTEMBER 26
10:00-12:00
4. The Return of the Analytic-Synthetic Distinction and the Morality of Logic.
Readings: CCAP, sections 4.0 and 5.0, & the rest of the chapters optional.
Sähköpostitse Tommi Vehkavaaralle (tommi.vehkavaara@uta.fi)
A new seminar for PhD-students and advanced students from any discipline, interested in social theory broadly conceived. During fall 2014 we will be reading Michel Foucault's lectures on the birth of biopolitics (La naissance de la biopolitique). The text will be available via moodle for registered participants.
Registration for the seminar on theoretical social research: Foucault, fall 2014
The first meeting is 24.9 (Pinni B3109), after that we meet 1.10. (chapters 1 & 2) (Pinni B3109) and then every second week (Pinni B3117), reading two chapters of the text for each meeting. Should be fun.
Kurssi syventää poliittisen teorian tuntemusta, antaa välineitä teoreettiseen tutkimukseen, perehdyttää teoreettisen tutkimuksen haasteisiin sekä kehittää tieteellisen kirjoittamisen taitoa. Opiskelija saavuttaa hyvän ymmärryksen Adam Smithin keskeisestä tuotannosta ja ajankohtaisesta Adam Smith -tutkimuksesta. Kurssin aikana opiskelija saavuttaa hyvän käsityksen Smithin näkymättömän käden teoreemasta ja sen monitulkinnaisuudesta, ja voi hyödyntää oppimaansa myös ajankohtaisten ilmiöiden tarkasteluun. Kurssin ydinkäsitteitä ovat moraali, hyve, itsekkyys, markkinat ja keskinäisriippuvuus. Näitä käsitellään politiikkaa, oikeutta ja taloutta läpileikkaavina teemoina.
Opintojaksolla opitaan logiikan peruskäsitteet (mm. lause, propositio, luonnollinen ja keinotekoinen kieli, looginen pääteltävyys ja todistuvuus, looginen seuraus ja looginen totuus, ekstensio ja intensio), klassisen lause- ja predikaattilogiikan symbolit ja syntaksi sekä lauselogiikan luonnollisen päättelyn systeemi ja totuustaulukkomenetelmä, ja tutustutaan predikaattilogiikan semantiikkaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota sellaisiin logiikan käsitteisiin, joiden tunteminen on tarpeen kaikkien filosofian opintojen ja yleisemmin tieteellisen päättelyn ja argumentaation kannalta.
Kurssiin sisältyy luennot (3 t/vk) ja harjoitukset (2 t/vk, kaksi vaihtoehtoista ryhmää). Harjoitustehtävien omakohtainen tekeminen ennen harjoituksia ja harjoituksiin osallistuminen on oleellinen asioiden omaksumisen kannalta.
Poikkeukset:
Yhteiskuntafilosofian osakokonaisuudessa tutustutaan yhteiskuntafilosofiassa klassikko-aseman saavuttaneisiin historiallisiin yhteiskuntafilosofian muotoiluihin sekä kartoitetaan modernin yhteiskuntafilosofian kenttää. Kurssilla tarkastellaan sitä, miten nykyiset yhteiskuntafilosofian peruskäsitykset ja käsitteet ovat muotoutuneet historiallisesti. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Minkälainen on oikeudenmukainen yhteiskunta? Mitä tasa-arvo tarkoittaa yhteiskunnallisena ihanteena? Miten demokratian idea on muotoutunut historiallisesti? Mitä yhteiskunnallisia haasteita liittyy nykyiseen länsimaiseen liberaaliin ja jälkimoderniin yhteiskuntaan?
Poikkeukset:
Zuckertin Political Philosophy in the Twentieth Century -kirjan sijaan voi tenttiä suomenkielisen vaihtoehdon: osan kirjasta Pulkkinen, Tuija (s. 9 - 84): Postmoderni politiikan filosofia ja kokonaan teoksen Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi.
Oppimateriaali (ks. opinto-opas):
Zuckert, Catherine 2011. Political Philosophy in the Twentieth Century: Authors and Arguments. Cambridge: Cambridge University Press.
Opintojakson ontologiaosuus perehdyttää opiskelijan erilaisiin olemassaolon ja olemisen ymmärtämisen tapoihin ja olevan yleisimpiä kategorioita koskevaan nykykeskusteluun.
Kurssi on jatkoa syyslukukauden kurssille FILP4A Tieto-oppi: yhdessä ne kattavat koko opintojakson FILP4.
Kurssi keskittyy opintojakson (FILP4) ontologian osaan (FILP4b, 2op), jonka kurssilla voi suorittaa. Kurssin lopuksi opiskelijoille annetaan valmiudet täydentää opintojakso kokonaiseksi (3op) kirjatentillä tieto-opista (FILP4a).
2.3. ja 6.4. (pääsiäinen) ei ole luentoa.
Kandidaattiseminaariin sisältyy johdantoluento, luento jolloin käsitellään tutkimussuunnitelmia, sekä ainakin 1 henkilökohtainen ohjauskerta / opiskelija. Varsinaiset seminaari-istunnot pidetään 3-4 periodeilla. Samalla valmistetaan kandidaatintutkielma, joka on kandidaattiseminaarin ja siitä saadun palautteen pohjalta valmistettu n. 30 sivua pitkä tutkielma.
Koko opintojakson FILA2 5op suorittamiseksi pitää luentojen lisäksi tenttiä Critchley, Simon 2001. Continental Philosophy: A Very Short Introduction kirjatenttinä.
Luennoilla tarkastellaan 1900-luvun ja nykyajan filosofian suuntauksia, analyyttista filosofiaa, fenomenologiaa ja ns. mannermaista perinnettä sekä pragmatismia. Niillä tutkitaan, kuinka metafysiikan asema ja mahdollisuus on ymmärretty metafilosofisissa keskusteluissa ja kuinka filosofit ovat nähneet toisaalta metafysiikan ja logiikan sekä toisaalta metafysiikan ja tieteen suhteen. Kurssilla tarkastellaan ja arvioidaan kilpailevia näkemyksiä, joissa logiikkaa on pidetty metafysiikan kumoajana, sen apuvälineenä tai sen perustana tai metafysiikkaa puolestaan logiikkaan kohdistuvan kritiikin lähteenä tai logiikan perustana. Kurssilla tutkitaan viime vuosisadan filosofioita, joista toisissa metafysiikka on ymmärretty tieteen perustaksi, toisissa tieteeseen perustuvaksi, joskus tieteestä jyrkästi eroavaksi ja joskus siihen kietoutuvaksi filosofian osaksi. Kurssin alussa tarkastellaan Immanuel Kantin filosofiaa ja 1800-luvun ajattelua, jotka ovat taustana viime vuosisadan kysymyksenasetteluille. Erityisesti kiinnitetään huomiota 1900-luvun alun analyyttiseen filosofiaan ja Wienin piirin ajatteluun, Edmund Husserlin fenomenologiaan, Martin Heideggeriin, Hans-Georg Gadameriin, ns. ordinary language –filosofiaan ja naturalistiseen käänteeseen sekä metafysiikan paluuseen 1900-luvun lopulla.
Kurssi suoritetaan luentotentillä tai esseellä, ja sen laajuus on 3 op. Sitä voi käyttää suorituksena kohtiin FILA7, FILS1A, FILS1B ja FILS1C. Suorituksen voi laajentaa 5op:een kurssin alussa sovittavilla tavoilla.
Työseminaarissa luetaan muutamien 1900-luvun filosofien tekstejä, pidetään niistä lyhyitä alustuksia ja keskustellaan alustusten pohjalta. Kurssi suoritetaan n. 10 sivun esseellä. Suorituksen laajuus on 2 op. Seminaarissa on tarkoitus tutustua tekstivalikoiman avulla Edmund Husserlin, Rudolf Carnapin, Martin Heideggerin, Maurice Merleau-Pontyn, Ludwig Wittgensteinin, Wilfrid Sellarsin, Simone de Beauvoirin ja Robert B. Brandomin ajatteluun.
Monissa keskeisissä metafyysisissä kiistoissa on kyse kahden ilmiön (tai todellisuuden aspektin, alueen tai 'tason') suhteen ymmärtämisestä. Eräs keskeinen esimerkki on kahden ilmiön välinen syy-seuraussuhde eli kausaatio. Kausaaliset suhteet erotetaan usein konstitutiivisista suhteista, ja konstituutio puolestaan erotetaan usein identiteetistä (jos x konstituoi y:n, esimerkiksi pronssimöykky patsaan, niin voiko x olla identtinen y:n kanssa?). Lisäksi, esimerkiksi mielen ja materiaalisen todellisuuden suhdetta (samoin kuin sosiaalisen ja mentaallisen todellisuuden; tai deskriptiivisen ja normatiivisen todellisuuden suhdetta) kuvaamaan on käytetty sellaisia käsitteitä kuin päältäminen eli supervenienssi, emergenssi, toteuttaminen (realisaatio) ja reduktio. Tällä luennolla käydään läpi näitä keskeisiä suhteita metafysiikassa, sekä metafyysisiä kiistoja koskien suhteiden (relaatioiden) luonnetta erona yksilöolioista, ominaisuuksista ja lajeista, sekä esimerkiksi sisäisten ja ulkoisten suhteiden eroa. Lisäksi esitellään viimeaikaisia debatteja koskien sellaisia suhteita kuin todeksi tekeminen, perustuminen (grounding), riippuvuus sekä (sosiaalinen) konstruoiminen. Alustava ohjelma:
1) Panu Raatikainen, luennot 1-4: totuus, kausaatio, emergenssi, realisaatio, reduktio, päältäminen(esimerkkinä mielen ja fysikaalisen todellisuuden suhde). 27.1-17.2.
Ei luentoa 24.2
2) Arto Laitinen, luennot 5-8: identiteetti, konstituutio, kompositio, konstitutiiviset suhteet (sovellukset kehollisten persoonien ja sosiaalisen todellisuuden ontologiaan). 3-24.3.
3) Jani Hakkarainen, luennot 9-12, riippuvuus, perustamissuhde (grounding), relaatiot (sisäiset & ulkoiset), universaalit, partikulaarit, instantiaatio. 31.3- 28.4.
Ei luentoa 7.4.
4) Tentti 5.5
Uusintatentti yhdessä muiden kurssien kanssa, ilmoitetaan myöhemmin.
Poikkeukset:
W.V. Quinen epistemologian yksi keskeinen erottelu koskee havaintokielen ja teoreettisen kielen erottamista toisistaan. Quinen kuuluisa observaatiolauseen käsite muuttui määritelmänsä suhteen hänen uransa aikana, kun hän pian huomasi vakavia ongelmia varhaisessa määritelmässään teoksessa Word and Object (1960). Quine päätyi lopulta näkemykseen, jossa lauseiden observationaalisuus ymmärretään sosiaalis-kognitiivisen empatian kyvyn kautta. Tämä oli merkittävä muutos Quinen teoriassa, ja tärkeä avaus epistemologian kannalta.
Kurssilla tarkastellaan Quinen epistemologiaa ja empatian roolia siinä, sekä filosofian että empiirisen tutkimuksen näkökulmasta. Kurssi liittyy temaattisesti aikaisempaa Humen sympatiakäsitystä käsittelevään kurssiin.
Kaksi johdattavaa luentoa teemaan 4h ja varsinainen kurssi 24h ma 26.1. - ma 4.5. klo 10-12
Kurssi on aineopintotasoinen ja edellyttää filosofian perusopintoja vastaavia tietoja.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
A new seminar for PhD-students and advanced students from any discipline, interested in social theory broadly conceived. During spring 2015 we will be reading David Graeber's Debt: the first 5000 years. The text will be available via moodle for registered participants.
Place: Atalpa 143
Time: Wed 15-18 Dates: 11.2, 11.3, 18.3, 1.4, 15.4
11.2. Jani Pulkki 1-42 Florian Houpier 43-88
11.3. Paula Rauhala 89-127 Olli Herranen 127-165
18.3. XXX 166-192 Angel Iglesias Ortiz 193-221 Michael Osei 222- 250
1.4. Dermot Lyons 251-306 Mihku Hytönen 307-333
15.4. Jaakko Belt 334-360 Dong Seob Lee 361-393
In addition to the presentations,write half a page summary of all chapters, a selective abstract of the chapter. That will help you to prepare for the discussion. After the class, send the 6p document to arto.laitinen@uta.fi
A reading seminar for students of philosophy and social sciences. The aim of the course is to gain understanding about the social, political and ethical aspects of anthropogenic (human-induced) climate change.
We will examine how social researchers and philosophers have used their methodological and conceptual tools in understanding climate change, and how, in turn, climate change forces them to reassess those tools. We will also look at how climate change is intertwined with other social problems and issues injustice and inequality.
We will read selections from John Urry's Society and Climate Change (2011) and additional articles by social scientists and philosophers.
More specific points view and themes will be decided according to the interests of course participants. For example: justice, ethics (environmental and social), power, class, gender, intersectionality, (post)coloniality, capitalism, technology, moral and political agency, and so on.
Readings and discussions will be in English.
Send email to lauri.lahikainen@staff.uta.fi by 11th of January. Write a short application with the following information: 1) your major subject 2) the stage of your studies 3) which themes and points of view interest you the most 4) why you want to participate in this course.
David Hume (1711–76) is one of a small number of philosophers who explicitly discuss beliefs acquired via testimony. His account can be found in the discussion of miracles in his first Enquiry.He is taken to have a reductionist account in which we are justified in accepting testimonial reports if there is good empirical evidence that the speaker is reliable. In the contemporary debate concerning the epistemology of testimony this Humean position is contrasted with non-reductionist accounts where the default position is one of trust. Hume’s Enquiry discussion will be examined, along with its relation to his thoughts about testimony in other works such as the Treatise of Human Nature and The History of England. In various places Hume claims that beliefs can be acquired from others via sympathy. This, for Hume, is a technical term describing the mechanistic way that mental states such as emotions and beliefs propagate between people. We shall investigate the role that sympathy could play with respect to the epistemology of testimony and also its wider role in Hume’s views on morality, aesthetics, religion and politics. The course consists of three lectures, each comprising 60 minutes of presentation and 30 minutes of discussion.
2-3 ETCS with additional literature
2 ECTS, Lectures:
The centrality of work for social philosophy: Adam Smith, Hegel and Marx.
14.1
lecture 1. Adam Smith on the Division of Labour
Main reading
Adam Smith, extract from The Wealth of Nations, Volume 1, Book 1, chs 1-2. [It said chs. 1-8 earlier, which is fine as well]
Supplementary reading
Gerald Doppelt, ‘Technology and the Humanization of Work’, in Moral Rights at Work…pp 10-17.
15.1
lecture 2 Hegel on work, need and ethical life
Main reading
G.W.F. Hegel, extracts from Philosophy of Right, #189-207; 230-261
Supplementary reading
Axel Honneth, “Work and Recognition: A Redefinition,” in H.-C. Schmidt am Busch and C. Zurn eds, The Philosophy of Recognition: Historical and Contemporary Perspectives, pp. 223-240.
16.1
lecture 3. Marx on alienated labour
Main reading
Karl Marx, extract from ‘Excerpts from James Mill’s Elements of Political Economy’, in Marx, Early Writings, London, Penguin, 1974, pp. 274-278.
Karl Marx, extracts from Economic and Philosophical Manuscripts of 1844, pp. 322-334, 358-374 (on alienation).
Supplementary reading
Sean Sayers, ‘The Concept of Labor: Marx and his Critics’, Science & Society, 71, 4, 2007, 431-454. (Or Emmanuel's recent paper on the topic)
3 ECTS
additional participation in the workshop "Worries about work" 21.1, and a study diary of the day's presentations.
For 5 ECTS,
further essay based on further readings:
Topic 4
Work and Praxis in Ricoeur’s Philosophical Anthropology
Main reading
Paul Ricoeur, ‘Work and the Word’, in Ricoeur, History and Truth, Evanston, Northwestern University Press, 1955, 197-219.
Supplementary reading
Paul Ricoeur, ‘Action, Story and History: On Re-reading The Human Condition’, Salmagundi, 60, Spring-Summer 1983, 60-72.
Topic 5
Arendt on Labour, Work and Action
Main reading
Hannah Arendt, The Human Condition, Chicago, University of Chicago Press, 1958.
Supplementary reading
Jeff Malpas, ‘The Dualities of Work’, Philosophy Today, 49:3, 2005, 256-263.
Topic 6
Habermas on Labour and Interaction
Main reading
Jürgen Habermas, ‘Labour and Interaction: Remarks on Hegel’s Jena Philosophy of Mind’, in Habermas, Theory and Practice, London, Heinemann, ch4, pp 142-169.
Supplementary reading
Jürgen Habermas, ‘The New Obscurity: The Crisis of the Welfare State and the Exhaustion of Utopian Energies’, in Habermas, The New Conservatism, Cambridge, Polity, 1989, pp. 48-69.
For registrated participants, the readings available from Moodle.
Kurssi on työseminaari. Siinä luetaan seuraavat tekstit:
- Esa Diaz-Leonin artikkeli "What is Social Construction?"
- otteita Ian Hackingin teoksesta "Mitä sosiaalinen konstruktionismi on?"
- otteita Lynne Rudder Bakerin opuksesta "Persons and Bodies: A Constitution View"
- Sally Haslangerin artikkeli "Social Construction: The 'Debunking' Project".
Jokainen teksti käydään tarkkaan läpi keskustellen opiskelija-alustuksen johdolla.
Kurssin läpäisemisen välttämätön ehto on alustuksen pitäminen jostakin ym. tekstien osasta. Alustusvuorot jaetaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla.
Poikkeukset:
Seminaari-istuntoja on kahdeksan: järjestäytyminen (sisältäen johdatuksen) ja seitsemän alustusistuntoa.
Pitkänäperjantaina 3.4. ja vappuna 1.5. ei luonnollisesti ole seminaari-istuntoa.
Kurssi on aineopintotasoinen ja edellyttää filosofian perusopintoja vastaavia tietoja.
Kurssilla voi suorittaa myös syventäviä opintoja ja ja jatko-opintoja, jos niin sopii opettajan kanssa.
Luennoille ja tekstiseminaariin osallistuminen. Kurssi korvaa opintojakson POLVOA52 tenttikirjallisuuden (5 op) tai erikseen sovittaessa kohdan POLVOA51 kirjallisuuden (5 op).
Luennoille ja lukupiiriin osallistuminen sekä erikseen sovittava kirjallinen työ, mikäli kurssilla suoritetaan syventävien opintojen kohta POLVOS24 (10 op.).
Ennakkoilmoittautuminen 8.4. mennessä kurssin opettajalle (mikko.i.lahtinen@uta.fi).