Starttiluennolle osallistuminen on pakollista. Starttiluento (vk 35) ja sitä seuraava luento (vk 36) on kahdennettu, eli siitä järjesteään kaksi samansisältöistä toteutusta.

• Orientoivat opinnot 1:

Maanantaina 27.8. klo 9-12 Päätalon juhlasalissa.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteinen orientoiva tilaisuus. Tutkintoni ja opiskelun käytännönasiat.

• Orientoivat opinnot 2:

Torstaina 30.8. klo 12-15 Päätalon ls. D10A+B.

• Orientoivat opinnot 3: Hyvinvointiorientoivat

Keskiviikkona 26.9. klo 14.15-15.15 (LUO, SOC) Päätalon juhlasali

• Orientoivat opinnot 4: Valinnaisten opintojen info:

Torstaina 11.10. klo 12-14 (päätalon juhlasali) ja perjantaina 12.10. klo 9-11 (päätalo, ls. D10a+b).

Orientoivien opintojen tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua.

Orientoivien opintojen tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua.

Huomaa! Tutkinto-ohjelmilla on myös omia koulutus- ja infotilaisuuksia, jotka kuuluvat orientoiviin opintoihin.

• Historian tutkinto-ohjelma: kaikki Orientoivat opinnot ja hops -opintojaksoon liittyvät suoritukset on koottu tänne: https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=40417
• Filosofian tutkinto-ohjelma: https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=40575

Filosofian tutkinto-ohjelman omille opiskelijoilleen järjestämä orientaatio.

Sisältää pienryhmätyöskentelyä.

Luennot tallennetaan, joten niitä on mahdollista seurata etänä.

Kurssi koostuu kymmenestä kolmen tunnin luennosta ja kahdeksasta kahden tunnin harjoituksesta. Harjoitustehtävät annetaan n. viikkoa ennenharjoitustuntia jossa ne käydään läpi - tarkoitus on että opiskelijat tekevät harjoitustehtävät itsenäisesti ennen niiden käsittelyä. Luennoille tai harjoituksiin ei ole osallistumispakkoa, mutta useimmille kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista.

Kurssi suoritetaan loppukokeella, joka on viimeisellä luennolla. Loppukokeen tehtävät ovat samankaltaisia kuin harjoitustehtävät.

Luennot 30 t ja harjoitukset 16 t ja suoritus loppukuulustelulla.

Luennot tallennetaan, joten niitä on mahdollisuus seurata etänä.

Luentokurssin sijaan voidaan suorittaa myös kirjatentillä

Avoimen opiskelijat voivat saapua suoraan ensimmäisille opetuskerroille.

 Kurssi sisältää pienryhmätyöskentelyä.

HUOM! Kaikki proseminaarilaiset ilmoittautuvat tähän ryhmään ja tulevan aluksi siihen.

Kurssilla on läsnäolopakko.

HUOM! Tämä ryhmä kokoontuu vasta lokakuussa. KAIKKI proseminaariin osallistuvat ilmoittautuvat tiistain ryhmään ja tulevat siihen aluksi. Tiistain proseminaari kokoontuu ensimmäisen kerran tiistaina 18.9. klo 12-14.

Tutkijaseminaarissa filosofian henkilökunta ja vierailevat luennoitsijat pitävät filosofisia esitelmiä . FILJATKOssa esitelmöivät jatko-opiskelijat. / In the seminar, Tampere graduate students, faculty and external speakers give talks in philosophy. Some of the sessions are in English.

Torstaisin/On Thursdays 14-16 Pinni B4141

Ohjelma (täydentyy)/Programme (additions coming)

07.09. (pe)    jatkoseminaarin avaus

13.09.           FJ: Machina-sessio

27.09.            Sanna Mattila (Helsinki): Origin, Kind, Matter - A Kripkean Epistemology of Necessity

4.10.              Miira Tuominen (Jyväskylä): Justice in Porphyry’s On Abstinence from Killing Animals

11.10.            Valtteri Arstila (Turku): Why we believe that time passes?

18.10.            FJ: Petri Myllyniemi

01.11.            Marko Ahteensuu (Tampere): Interventionistic Species Conservation and Counterfactual Property-Based Naturalness: A Comparison of Facilitated Adaptation and Assisted Migration

08.11.            Lilian O’Brien (Helsinki): Struggle and Success in Understanding Others

15.11.            FJ: Jaakko Reinikainen

22.11.            Samuli Reijula (Tampere): Do Bayesian models help us understand the human mind?

13.12.            FJ: Corrado Pirroddi & Sofia Alexandratos (3h)

KEVÄTLUKUKAUSI (alustava)/SPRING (provisional)

24.1. FJ: Jaana Virta

31.1. Haktan Akcin (Lingnan University): What is Really Wrong with Ontic Structural Realism? On the Possibility of Reading off Ontology from Current Fundamental Science

7.2.  FJ: Jan Forsman

14.2. Säde Hormio (Helsinki): The case against inconsequentialism

21.2. Giada Fratantonio (Helsinki): Rethinking the Relation Between Knowledge, Evidence, and Justification

28.2. SFY:n vuosikokous

14.3. Veikko Launis (Turku): Ihmisarvo käsitteenä ja moraalisena vaatimuksena

21.3. Randolph Clarke (Florida State University): Responsibility for Omitting and Refraining

28.3. FJ: Alma Korko

4.4.  FJ: Risto Koskensilta

11.4. FJ: Tapio Santala

25.4. FJ: Paula Rauhala

2.5. FJ: Minna Hagman

9.5. Jouni-Matti Kuukkanen (Oulu): Historiographical knowledge as claiming correctly

23.5. FJ: Juho Rantala

Tohtorikoulutuskoulutusseminaari: lähetä esitelmäpaperi sähköpostin liitetiedostona Jaakko Kuorikoskelle viimeistään edeltävänä maanantaina klo 12. Muiden tehtävänä on lukea paperi etukäteen huolellisesti. Esitelmöitsijä pitää paperista aluksi enintään puolen tunnin esityksen. Tämä jättää tunnin aikaa keskustelulle.

Kurssilla tarkastellaan filosofiassa paljon keskusteltuja näkemyksiä, jotka koskevat tiedon rajoja, erehdystä, epäilyä ja negatiivista tietoa. Luennoilla tutustutaan näitä teemoja koskevaan perinteeseen (Sokrates, keskiajan termilogiikka, karteesinen epäily, Kant, Husserl, Wittgenstein, Popper). Samalla pohditaan, mitä merkitystä tällä epistemologisella painotuksella on mielenfilosofialle, kielifilosofialle, tieteen metodologialle, uskonnonfilosofialle ja itse filosofianharjoitukselle.

Lukuseminaarissa luetaan Karl Marxin (1818–1883) klassikkoteoksen Pääoma. Poliittisen taloustieteen arvostelua ensimmäinen osa.

Marxin muotoileman ”kapitalistisen kasautumisen yleisen lain” mukaan yksityiseen voitontavoitteluun ja palkkatyöhön perustuva yhteiskuntajärjestelmä johtaa vallan ja varallisuuden kasautumiseen. Vuonna 2018 Oxfamin raportin mukaan 42 maailman rikkainta miestä omisti 50 prosenttia globaalista varallisuudesta.  

Kurssilla perehdytään Marxin kapitalismianalyysiin ja erityisesti Pääoman ensimmäisen osan keskeisiin käsitteisiin: käyttöarvoon, vaihtoarvoon ja arvoon; rahan eri funktioihin; pääomaan ja palkkatyöhön; absoluuttiseen ja suhteelliseen lisäarvoon; pysyvään ja vaihtelevaan pääomaan; yksinkertaiseen ja laajennettuun uusintamiseen; lisäarvon ja voiton suhdelukuun sekä pääoman ”normaaliin” ja alkuperäiseen kasaantumiseen.

Aikataulu:                                              

3.9: Luku 1: sivut 45–55.
10.9: Luku 1: 56-88 (1. alustaja). Luku 2: sivut 89–96 (2. alustaja).
17.9: Luku 3: 97–140.
24.9: Luku 4: sivut 141–167.
1.10: Luku 5: sivut 168–186 (1. alustaja). Luvut 6 ja 7: 187–213 (2. alustaja).
8.10: Luku: 8: sivut 214–276.
15.10: Luvut 9,10, 11 ja 12 sivut 277–336.
22.10: Luku 13: sivut 337–385.
29.10: Luku 13: sivut 386–454
5.11: Luvut 14 -16: sivut 455–478
12.11: Luvut 17-20: sivut 479-505 (1. alustaja). Luku 21: sivut 506–519 (2. alustaja).
19.11: Luku 22: 520–549.
26.11: Luku 23: 550–582.  
3.12: Luvut 23: 582-639.
10.12: Luvut 24 ja 25: sivut 640-692.

Huom! Ensimmäiseen tapaamiseen 3.9. luetaan sivut 45-55.

Max. osallistujamäärä 45.

Opintojakso koostuu temaattisista alustusluennoista ja niiden innoittamasta seminaarityöskentelystä. Opiskelijat tuottavat yksin tai pienryhmissä valitsemaansa teemaan liittyvän esitelmän, joka käsitellään ja kommentoidaan seminaarissa. Esitelmä viimeistellään kommenttien pohjalta lopputyöksi, jota tarjotaan julkaistavaksi Alusta!-verkkolehdessä. Filosofian opinnoissa opintojakso korvaa joko opintojakson FILA9 Yhteiskuntafilosofia tai FILS1E Etiikka ja yhteiskuntafilosofia.

HUOM. Kurssille osallistuville suositeltava vierailuluento  
Jan Otto Andersson (kansainvälisen talouden dosentti, yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta, Åbo akademi) alustaa aiheesta: Kapitalismi ja taloustiede. Anwar Shaikhin sanoma niistä ja niille

Keskiviikkona 24.10.2018. Klo 18-20 Linna ls. K110.

Puheenaiheena Anwar Shaikhin teos Capitalism. Competition. Conflict. Crisis (2016). Shaikhin mukaan kilpailu ja konfilktit luonnehtivat kapitalistista talousjärjestelmää, samoin kuin taloudellinen epätasa-arvoisuus sekä toistuvat nousu- ja laskukaudet. Kirjassaan Shaikh pyrkii osoittamaan sen, että nämä kapitalistisen talouden säännönmukaisuudet ovat seurausta talousjärjestelmän sisäisestä dynamiikasta, jonka merkittävin voima on voitontavoittelu. 
http://www.anwarshaikhecon.org/

Kurssilla käydään läpi metafysiikan keskeisiä ongelmia sekä tarkastellaan kysymystä metafysiikan luonteesta ja tutkimuskohteesta.

Kurssin opetusmuoto on teemaseminaari.

Luennot tallennetaan, joten niitä on mahdollisuus seurata etänä.

Ensimmäisellä kerralla on suotavaa olla paikalla, koska silloin kurssi järjestäytyy.

Luennot tallennetaan ja niitä on mahdollista seurata etänä.

Seminaarityön pituus n. 15 sivua

Kurssilla käsitellään tekoälyn filosofian kysymyksiä.

Osallistujien suositellaan omaksuvan ilmaisen verkkokurssin  

https://www.elementsofai.com/fi

asiat itsenäisesti (kurssin suorittaminen ei ole edellytys tälle kurssille osallistumiseen, mutta suorittaminen kannattaa: kurssin voi sisällyttää tutkinnon muihin opintoihin).

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla 9.1. käydään varsin nopeasti läpi perusasioita tekoälyyn tuon kurssin perusteella - varsinaiseen asioiden omaksumiseen suositetaan itsenäistä opiskelua.

17.1-18.1 on Suomen Filosofisen Yhdistyksen  kollokvio "Tekoäly, Ihminen ja Yhteiskunta". Kollokvion seuraaminen on osa kurssia (16.1 ja 23.1 ei ole tapaamisia - kollokvion seuraaminen korvaa ne). Tarkemmat ohjeet annetaan ensimmäisessä kokoontumisessa.

30.1. alkaen tavallisena kurssina, osin vierailuluennoitsijoita hyödyntäen.

Ovatko liberalismi ja demokratia myötämielisiä vai vastentahtoisia liittolaisia? Vastaus kysymykseen riippuu muun muassa tarkastelun metodologisista lähtökohdista ja siitä, miten tulkitsemme ideat kansansuvereniteetista, vapaudesta, hyvinvoinnista, oikeudenmukaisuudesta ja omistusoikeudesta.

Missä määrin liberalismissa on mahdollista ylittää metodologisen individualismin näkökulma ja yksilölähtöiset tulkinnat liberalistisista ihanteista, erityisesti demokratiasta? Tähän kysymykseen on annettu historiassa ja meidän päivinämme erilaisia vastauksia. Nykyään keskeisessä asemassa on taloudellisen/taloustieteellisen ajattelutavan määräävä asema poliittiselle päätöksenteolle. Kilpailutaloudellinen ajattelu pohjaa lockelaiseen liberalismiin (sen yksilöoikeuksiin) ja ajatukseen yksilöllisen hyvinvoinnin maksimoimisesta. Tässä ajattelutavassa liberaalis-taloudellisella järjestelmällä on omat tehokkuustavoitteensa, jotka asettavat rajat demokratian vahvemmille tulkinnoille.

Korvaavuus muissa oppiaineissa niiden omien vaatimusten mukaan.

Kurssi johdattaa tutustumaan sosiaalisen ontologian, sukupuolen metafysiikan ja sosiaalisen kognition keskusteluihin ja tutkimukseen.

HUOM! Alkamisajankohta ja sijainti muuttunut!

Kurssin aikataulu:

1. Järjestäytymisluento ja taustoitus (Jaana Virta) 1.2.2019

2. Naturalismi ja yhteiskuntatieteet (Jaakko Kuorikoski) 8.2.2019

3. Sosiaalinen ontologia (Arto Laitinen) 15.2.2019

4. Sosiaalinen konstruktio (Jani Hakkarainen) 22.2.2019

(Perioditauko 1.3.2019)

5. Yhteiskunnalliset rakenteet (Lauri Lahikainen), 8.3.2019

6. Ihmisten luokittelu ja sosiaaliset möntit (=social kinds) (Samuli Reijula) 15.3.2019

7. Sukupuolen metafysiikka (Jaana Virta) 22.3.2019.

8. Sosiaaliset normit (Risto Koskensilta) 29.3.2019

9. Sukupuolen performatiivinen rakentuminen (Jaana Virta) 5.4.2019

10. Sosiaalinen kognitio (Renne Pesonen) 12.4.2019

11. Miksi yksilöt noudattavat sosiaalisia normeja? (Jaana Virta) 26.4.2019

12. Yhteenveto (Jaana Virta) 3.5.2019

Moodlen kurssiavain: sos

Paikalle saa tulla, vaikkei olisi ilmoittautunut etukäteen.

Kurssin tavoitteena on tutustua klassisen fenomenologian peruskäsitteisiin, kuten luonnollinen ja fenomenologinen asenne, fenomenologinen ja eideettinen reduktio ja absoluuttinen tietoisuus. Kurssi perustuu Edmund Husserlin luentoihin  ”Basic Problems of Phenomenology” vuosilta 1910-1911, joita Husserl itse käytti myös myöhemmillä johdantokursseillaan. Luentojen tarkoituksena on selventää, syventää ja kontekstualisoida tekstissä esitellyt fenomenologian perusajatukset. Kurssin lopuksi tutustumme myös muutamiin Husserlin myöhäiskauden peruskäsitteeseen.

Kurssin voi suorittaa kirjoittamalla viisi yhden sivun mittaista esseetä valmiiksi annettuihin tekstiin liittyviin kysymyksiin. Vaihtoehtoisesti kurssin voi suorittaa tentillä, jossa kysytään viisi näistä kysymyksistä (ja joihin kaikkiin on vastattava). Myös välimuodot näiden kahden suoritusmuodon välillä ovat mahdollisia. 2 op:n suoritukseen edellytetään kolmea yhden sivun esseetä. Tenttimisestä annetaan lisätietoja kurssin alussa.

Kurssilla tarkastellaan metafysiikkaa suurinpiirtein Platonista Hegeliin.

Kurssin opetusmuoto on teemaseminaari. Kurssi sisältää siis tekstien työstämistä.

Kurssi johdattaa metafysiikan perinteeseen, jota kutsutaan formaaliontologiaksi. Sen historialliset juuret ovat Franz Brentanon ja Edmund Husserlin sekä Husserlin oppilaiden kuten Martin Heideggerin ja Roman Ingardenin filosofiassa.

Formaaliontologiassa metafysiikan keskeisenä tutkimuskohteena nähdään olemisen tai olemassaolon muoto (esim. yksilöllisyys) ja kategoriat (esim. ominaisuudet). Yhdessä ne muodostavat olevan muodon. Formaaliontologia ei siis tutki loogista muotoa eikä sen tarkastelu ole siten formaalia loogis-matemaattisessa mielessä.

Kurssilla formaaliontologiaa tarkastellaan painotetusti systemaattisesti ja temaattisesti, ei niinkään historiallisesti. Nykyisen formaaliontologian keskeisiä filosofeja ovat muiden muassa Jonathan Lowe, Kevin Mulligan, Peter Simons ja Barry Smith. Kurssin opettajat tutkivat metafysiikkaa formaaliontologian perinteessä.

Alustava ohjelma ja luettava kirjallisuus

1.kerta: Tekoäly, koneoppiminen ja datatiede

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla Otto Sahlgren alustaa aiheesta ”tekoälyn, koneoppimisen ja datatieteen perusteet”. Osallistujia pyydetään lukemaan ensimmäistä kertaa varten seuraavat tekstit:

1.”Pattern recognition” (luku 3) teoksesta Alpaydin, E. (2016) Machine Learning. Cambridge (Mass.): MIT Press.

o Koneoppimismenetelmät ja käyttötarkoitukset

2. LeCun, Y., Bengio, Y., & Hinton, G. (2015) Deep learning. Nature, 521(7553).

o Syväoppivat neuroverkot

o Oppimisen muodot

3. “Privacy and ethics” (luku 6) teoksesta Kelleher, J. D. & Tierney, B. (2018) Data Science. Cambridge (Mass.): MIT Press.

o Datatieteen eettiset kysymykset

o Yksityisyys ja datasubjektin yksityisyyden turvaaminen

2. kerta: Algoritmiset vinoumat

Toisella kokoontumiskerralla käsitellään algoritmisia vinoumia: Kuinka vinoumat syntyvät? Minkälaisia eettisesti arveluttavia lopputulemia vinoumat voivat tuottaa? Onko vinoumia mahdollista korjata ja jos on, miten? Tarkastellaan myös lyhyesti algoritmien käyttöön liittyviä episteemisiä ja normatiivisia huolia.

1. Danks, D. & London, A. (2017) “Algorithmic Bias in Autonomous Systems”. Proceedings of the Twenty-Sixth International Joint Conference on Artificial Intelligence (IJCAI-17).

o Algoritmiset vinoumat ja niiden taksonomia

o Intervention mahdollisuudet vinoumien estämiseksi

2. Mittelstadt, B. D., Allo, P., Taddeo, M., Wachter, S., & Floridi, L. (2016) The ethics of algorithms: Mapping the debate. Big Data & Society, 3(2), 2053951716679679.

o Algoritmien etiikan kysymyksiä

o Episteemiset ja normatiiviset huolet

3. kerta: Tunnistusteknologia, profilointi ja valvonta

Kolmannella kokoontumiskerralla keskitytään tunnistusteknologiaan ja siihen liittyvään eettiseen problematiikkaan. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat tunnistusteknologian poliittinen luonne, valvonta, profilointi ja yksityisyys.

1. Luku 1.1. (s. 12–17), AI Now 2018 report.

o Yksityisyys, profilointi ja affektintunnistuksen tieteellinen pohja

2. Introna, L., & Wood, D. (2004). Picturing algorithmic surveillance: The politics of facial recognition systems. Surveillance & Society, 2(2/3), 177-198. 

o Algoritminen valvonta ja sen politiikka

o Huom. kiinnitä huomiota erityisesti eettiseen problematiikkaan, jota artikkelissa esitellään. Kattavampi kuvaus tunnistusteknologian nykytilasta suositellussa lisälukemistossa.  

Suositeltuna (teknisenä) pohjalukemistona myöskin esimerkiksi seuraavat artikkelit:

• Zulqarnain Gilani, S., & Mian, A. (2018). Learning from millions of 3d scans for large-scale 3d face recognition. Proceedings of the IEEE Conference on Computer Vision and Pattern Recognition (pp. 1896-1905).

• Jarvis, P. A., Lunt, T. F., & Myers, K. L. (2005). Identifying terrorist activity with AI plan recognition technology. AI Magazine, 26(3), 73.

4. kerta: Algoritmit ja reiluus

Neljännellä kokoontumiskerralla tarkastellaan algoritmista päätöksentekoa ja reiluutta. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat tilastolliset/mittaukseen liittyvät vinoumat sekä niiden suhde laajempiin, ”yhteiskunnallisiin vinoumiin”. Aihe on suhteellisen teknispainotteinen, joten pyrimme sitomaan keskustelua laajempiin yhteiskuntafilosofisiin konteksteihin.

1. Sivut 9–32 teoksesta Barocas, S., Hardt, M. & Narayanan, A. (2018) Fairness in Machine Learning. URL: https://fairmlbook.org/pdf/fairmlbook.pdf 

o Reiluus (engl. fairness) koneoppimisessa

o Datan valikoituminen, järjestelmän operoimat käsitteet, tilastolliset vinoumat, käyttäjän toiminta

2. Youtube-video: Narayanan, A. ”Tutorial: 21 Fairness Definitions and their Politics”

o Reiluusmääritelmiä ja niiden ongelmia

o Määritelmät käytännössä – tilastolliset ja yhteiskunnalliset vinoumat

3. Verma, S., & Rubin, J. (2018, May). Fairness definitions explained. 2018 IEEE/ACM International Workshop on Software Fairness (FairWare) (pp. 1-7). IEEE.

5. Automatisoitu päätöksenteko ja läpinäkyvyys

Viidennellä kerralla tartutaan algoritmisen läpinäkyvyyden ongelmaan. Tarkastelemme, millaisia episteemisiä mahdollisuuksia ja rajoitteita tekoäly asettaa käyttäjille ja datasubjekteille sekä mitä näille rajoituksille voidaan mahdollisesti tehdä. 

1. Diakopoulos, N. (2014). Algorithmic Accountability: the investigation of Black Boxes. Tow Center for Digital Journalism. URL: (https://www.cjr.org/tow_center_reports/algorithmic_accountability_on_the_investigation_of_black_boxes.php)

o Algoritmisen läpinäkyvyyden ongelma journalistiikan näkökulmasta

o Episteemisen subjektiviteetin muodostuminen

2. Wachter, S., Mittelstadt, B., & Russell, C. (2017). Counterfactual explanations without opening the black box: Automated decisions and the GDPR.

o GDPR riittämättömänä viitekehyksenä algoritmisen läpinäkyvyyden toteutumiselle datasubjektin näkökulmasta

o Datasubjektin oikeus kontrafaktuaaliseen selitykseen

Kiinnostuneille tuore artikkeli henkilökohtaisen datan määritelmällisistä ongelmista GDPR:ssä:

• Wachter, S. & Mittelstadt, B. (2019). A Right to Reasonable Inferences: Re-Thinking Data Protection Law in the Age of Big Data and AI.

6. kerta: Keinotekoinen toimijuus ja moraalinen vastuu

Kuudennen kokoontumisen aihealueena on tekoälyn toimijuuden ja moraalisen vastuun kysymykset. Tarkastelemme yhtäältä, millaisia kriteereitä voidaan asettaa sille, että tekoäly voisi olla moraalinen toimija, ja toisaalta, kuinka vastuun jakautumista tulisi tarkastella ihmisen ja tekoälyn välillä.

4. Himma, K. E. (2009). Artificial agency, consciousness, and the criteria for moral agency: What properties must an artificial agent have to be a moral agent?. Ethics and Information Technology, 11(1), 19-29.

o Kriteerejä toimijuudelle sekä moraaliselle vastuulle

5. Coeckelbergh, M. (2009). Virtual moral agency, virtual moral responsibility: on the moral significance of the appearance, perception, and performance of artificial agents. AI & society, 24(2), 181-189.

o "Metafyysisen" lähestymistavan haastaminen; virtuaalinen moraalinen toimijuus ja virtuaalinen moraalinen vastuu 

Lisälukemistoa kiinnostuneille:

• Sparrow, R. (2007). Killer robots. Journal of applied philosophy, 24(1), 62-77.

7. kerta: Älykkäät artefaktit ja eettinen suunnittelu

Seitsemännellä kerralla käsittelemme teknologiasuunnittelua ja tapoja, joilla käyttäjän toimintaa voidaan ohjata käytön yhteydessä. Erityisenä tarkastelun kohteena on (sosiaalinen) robotiikka, jonka kohdalla pohdimme, kuinka teknologisella suunnittelulla voidaan houkutella esiin tietynlaisia käyttäytymisen muotoja. 

1. Tromp, N., Hekkert, P. & Verbeek, P. P. (2011). ”Design for Socially Responsible Behavior: A Classification of Influence Based on Intended User Experience”, Design Issues 27(3): 3–19.

o (Käyttäjän) toiminnan ohjaaminen teknologiasuunnittelun näkökulmasta

o Toiminnan ohjaamisen nelikenttä: heikko–vahva ja ilmeinen–näkymätön.  

2. Turkle, S., Taggart, W., Kidd, C. D. & Dasté, O. (2006). ”Relational Artifacts with Children and Elders: The Complexities of Cybercompanionship. Connection Science, 18(4): 347–361.  

o Ihmisen ja teknologisten artefaktien vuorovaikutus

o Affekti ja teknologia

o Kumppanuus robotin kanssa

8. Tekoälyn etiikka: Suuntaviivoja ja suosituksia

Viimeisellä kokoontumiskerralla katsotaan erinäisten asiantuntijaryhmien suosituksia ja eettisiä ohjeistuksia tekoälyn ja robotiikan tiimoilta. Tarkastelemme muun muassa, millaisia suosituksia on annettu tekoälyn sääntelyn suhteen, minkälaista valvontaa peräänkuulutetaan osaksi suunnitteluprosessia, minkälaista vastuuta suunnittelijoilta ja kuluttajilta edellytetään sekä minkälaista roolia valtiolle, tutkijayhteisölle ja yliopistoille suositellaan.

1. AI Now 2018 report: Recommendations.

2. Floridi, L., Cowls, J., Beltrametti, M., Chatila, R., Chazerand, P., Dignum, V., ... & Schafer, B. (2018). AI4People—An Ethical Framework for a Good AI Society: Opportunities, Risks, Principles, and Recommendations. Minds and Machines, 28(4), 689-707.

3. Boden, M., Bryson, J., Caldwell, D., Dautenhahn, K., Edwards, L., Kember, S., ... & Sorrell, T. (2017). Principles of robotics: regulating robots in the real world. Connection Science, 29(2), 124-129.

Korvaavuus myös kohtiin FILA9 ja FILS1e ja sopimuksen mukaan.