Äijäilymeininkiä Meksikossa: kaksinpelinä The Devil’s Cartel on viihdyttävää räimintää.
Army of Two: The Devil’s Cartel on Army of Two-pelisarjan kolmas osa ja sen tapahtumat sijoittuvat Meksikoon. Pääosassa ovat machoakin machommat Tactical Worldwide Operations-organisaation pyssysankarit, Alpha ja Bravo. Mielikuvituksekkaasti nimettyjen päähenkilöiden lisäksi mukana menossa ovat myös sissisoturi Fiona sekä edellisten pelien päähahmot Salem ja Rios.
Tarinassa taistellaan pahoja huumekauppiaita vastaan ja mukaan on saatu myös politiikkaa ja dramaattisia mutta kliseisiä käänteitä. Pääasia on kuitenkin pahisten tappaminen ja ympäristön mahdollisimman tehokas tuhoaminen. Erityisen hauska elementti on overkill-ominaisuus. Kummankin hahmon oma overkill-mittari täyttyy onnistuneista tapoista ja kun mittari on täynnä, overkill-tilan voi laittaa päälle. Sen aikana vihollisten aika hidastuu ja hahmon aika nopeutuu, joten lyhyen aikaa hahmo tekee äärimmäisen paljon vahinkoa ja on käytännössä kuolematon.
Hahmojen yhteistoiminta on pääosin hyvin suunniteltua. Kenttiin on kuitenkin ripoteltu osioita, joissa päähahmot joutuvat etenemään eri reittejä. Tämä on turhauttavaa, sillä pelin suurin viehätys muodostuu yhdessä pelaamisesta ja toisen tukemisesta. Kentät ovat hyvin lyhyitä ja mahdollistavat pikaisetkin pelisessiot, teoriassa hyvä idea siis. Kuitenkin jokaisen kentän jälkeen ruudulle ilmestyvät useat sijoituslistaukset tuntuvat rangaistukselta pidempään pelaavia kohtaan. Viiden listausruudun klikkailu peräjälkeen alkaa harmittaa nopeasti.
Kun The Devil’s Carteliin osaa suhtautua oikein, on se yllättävän viihdyttävä etenkin kaksinpelinä. En ikävä kyllä ehtinyt testata yksinpeliä enkä siis tiedä, miten kumppanuus tietokoneen ohjaaman kaverin kanssa onnistuisi. Kahdestaan macholle dialogille on kiva naureskella yhdessä ja yltiöpäistä maskuliinisuutta voi lievittää itsesuunniteltujen naamioiden avulla. T.W.O-agenttien tavaramerkkinä ovat operaatioissa käytettävät naamiot, joita voi myös koristella itse erillisessä suunnittelutilassa. Hello Kitty-naamio keventää kummasti pelin tuimaa äijäilyä.
Alusta: PlayStation 3, Xbox 360
Kehittäjä: EA Montreal, Visceral Games
Julkaisija: Electronic Arts
Julkaisupäivä: maaliskuu 2013
PEGI: 18
You might also like
More from Game Reviews
Hellblade: Senua’s Sacrifice – Journey Through Darkness to Hell
A harrowing blend of Norse mythology and mental health issues in a gorgeous package.
Snufkin: Melody of Moominvalley – A Decidedly Unexciting Tune
It's not every day we get a real Moomin game, but is it worth singing praises?
Overwhelmed or puzzled? A Krispee Street review
A mobile game with an interesting take on "Where's Wally" formula