Psykologian ja logopedian tohtoriohjelma, 240 op
- Kuvaus
- Rakenne ja opinnot
Tutkintoasetuksen (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1039/2013, 21 §) mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen yleisenä tavoitteena on, että jatkokoulutuksen suorittanut on
- perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen;
- hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
- perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;
- saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen;
- saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Tohtoriopintojen tavoitteena on antaa väitöskirjatutkijalle valmiudet toimia menestyksekkäästi sekä akateemisissa (tutkija, opettaja) että muissa asiantuntijatehtävissä yhteiskunnassa. Väitöskirjatutkija perehtyy syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkii myös laajan näkemyksen omasta oppialastaan yleisemmin. Tohtoripintojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toimintatavan sisäistäminen sekä monipuolisten tutkijan taitojen hallitseminen. Tohtorin tutkinto mahdollistaa myös opiskelijoiden ohjaamisen ja tutkimusryhmien johtamisen.
Psykologian tohtorikoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle syvällinen käsitys psykologian tieteenalasta, sen kehityksestä, perusongelmista, tutkimusmenetelmistä ja psykologian yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tohtorin tutkinnon suorittaneella henkilöllä on valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta psykologista tietoa ja tiedon sovellutuksia.
Logopedian tohtorikoulutus antaa syvällisen käsityksen logopedian tieteenalasta ja valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön ja uusien sovellutusten kehittämiseen. Tutkimus kohdistuu suomalaisten ihmisten vuorovaikutukseen ja viestintään, erityisesti puheen, kielen, äänen ja nielemistoimintojen häiriöihin, häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimukseen. Koulutus antaa valmiudet soveltaa perustutkimuksen tuottamaa tietoa kuntoutustyön kehittämisessä.
- Humanistiset alat
- Yhteiskunnalliset alat