Yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK), 180 op

Yleislääketieteen erityiskoulutus perustuu EU:n direktiiviin 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta, muutettu direktiivillä 2013/55/EU. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sosiaalivakuutuksen piirissä Euroopan Unionin muissa maissa kuin Suomessa. Yleislääketieteen erityiskoulutuksesta säädetään laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (1355/2014) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta (56/2015).

Koulutuksen kesto on asetuksen mukaan 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena, josta Suomessa tai Belgiassa valmistuneet lääkärit voivat korvata yhden vuoden lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyvällä kliinisellä palvelulla. Koulutukseen kuuluu lisäksi pakollisena 16 tunnin teoreettinen hallinnon- ja sosiaaliturvan koulutus. Mikäli lääkärin tutkinto on suoritettu muualla kuin Suomessa, yleislääketieteen erityiskoulutukseen tulee sisältyä kolme vuotta palvelua. 

Koulutuksen suorittamiseksi lääkärin tulee: 

1) palvella lääkärin tehtävissä lääketieteellisen alan tutkintoja antavan yliopiston (koulutusyksikkö) hyväksymässä terveyskeskuksessa vähintään yhdeksän (9) kuukauden ajan palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään;  

2) palvella lääkärin tehtävissä koulutusyksikön hyväksymässä sairaalassa vähintään kuuden kuukauden ajan; 

3) osallistua säännöllisesti 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun toimintayksikön toimipaikkakoulutukseen; sekä 

4) suorittaa koulutusyksikön hyväksymä tai järjestämä vähintään 16 tunnin kurssimuotoinen koulutus, joka perehdyttää terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään.

Palvelunsa aikana koulutuksessa oleva lääkäri toimii vastuullisena työntekijänä noudattaen niitä säädöksiä ja määräyksiä, joita tehtävistä on erikseen annettu. Lisäksi lääkärin tulee koko koulutuksen ajan osallistua säännöllisesti toimipaikkakoulutukseen. Koulutuksessa oleva lääkäri vastaa itse toiminnastaan myös päivystysaikana.

Tavoitteena on perehdyttää koulutuksessa oleva lääkäri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa. Eri toiminta-alueisiin tutustumisen lisäksi on tärkeää, että koulutuksessa olevalla lääkärillä olisi mahdollisuus saada kuva potilaan kokonaishoidosta, hoidon porrastuksesta ja hoitoa tukevista konsultaatiomahdollisuuksista sekä lääkärintyön kliinisestä hallinnasta. Myös kokemusten saaminen moniammatillisesta tiimityöstä ja tiimin johtamisesta osana nykyaikaista työyhteisöä kuuluu koulutusvaiheen sisältöihin. Edelleen tavoitteena on, että erityiskoulutusvaiheen terveyskeskusjakson jälkeen lääkäri 

• tuntee keskeisten kansanterveysongelmien ehkäisy- ja hoitokeinot 
  
• tuntee sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden toiminnan ja hoidon porrastuksen sekä tunnistaa kuntoutuksen osaksi hoitoa 
  
• tunnistaa hoitopäätösten vaikutukset, kustannukset ja muut seuraukset 
  
• hallitsee vastaanottotilanteen, perusterveydenhuollolle ominaiset diagnostiset strategiat ja keskeiset tutkimus- ja hoitomahdollisuudet 
  
• tunnistaa oman osaamisensa rajat, kykenee käyttämään tietolähteitä hoitopäätösten tukena, toimimaan tiimin jäsenenä sekä ottamaan vastuun päätöksistään 
  
• ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen potilaan kohtaamisessa ja ymmärtää perusterveydenhuollon merkityksen sosiaali- ja terveydenhuollossa.