Kulttuuri- ja taiteenfilosofia I, 5 op

Sisältö

Kurssi johdattaa luentojen ja tekstiseminaarin muodossa 1900-luvun filosofiseen hermeneutiikkaan, jonka juuret ovat varhaisemmassa hermeneuttisen tulkintateorian perinteessä ja erityisesti Martin Heideggerin (1889–1976) filosofiassa. Filosofisen hermeneutiikan muita avainhahmoja ovat Heideggerin oppilas Hans-Georg Gadamer (1900–2002) ja Paul Ricoeur (1913–2005). Avaintekstien kautta kurssi hahmottelee hermeneuttisen filosofian näkemyksiä ajattelun kielellisyydestä, tulkinnallisuudesta, kontekstisidonnaisuudesta ja historiallisuudesta. Lisäksi kurssi esittelee hermeneutiikan myöhempää vaikutusta Michel Foucault'n arkeologisessa ja genealogisessa diskurssianalyysissä, Jacques Derridan dekonstruktiossa, jälkistrukturalistisessa feministisessä ajattelussa (Judith Butler, Luce Irigaray) jne. Kurssin päätavoitteena on valottaa filosofisen hermeneutiikan metodologista luonnetta ajattelemisen ja filosofian tekemisen tapana ja taustana historiallisten tekstien lukemisen ja tulkitsemisen sekä käsitehistorian ja diskurssianalyysin kaltaisten lähestymistapojen keskeisyydelle koko mannermaisessa ajatteluperinteessä.

Suoritustavat

5 op:n suoritus edellyttää 

1. vähintään 80% läsnäolon kurssilla (7 x 3 opetustuntia) JA 

2a. kaksi lyhyttä (à 4–5 sivua) esseetä tai lukemispäiväkirjaa, jotka käsittelevät kumpikin yhtä kurssin kuudesta tekstikokonaisuudesta (50–80 sivun mittaisia tekstivalikoimia Heideggerilta, Gadamerilta, Ricoeurilta ja Gianni Vattimolta, Foucaultilta, Derridalta sekä Butlerilta ja Irigaraylta) TAI

2b. yhden lyhyen esseen/lukemispäiväkirjan ja yhden lyhyen suullisen alustuksen (10–15 min.), jotka käsittelevät kumpikin yhtä kurssin kuudesta tekstikokonaisuudesta.

Esseiden palautus Moodleen 15.5. mennessä.

Kurssin tiedot, kurssimateriaalit ja esseiden palautuskansio löytyvät kurssin Moodle-alueelta, jonka kurssiavain annetaan ilmoittautuneille kurssin alkaessa.

Kurssi soveltuu lähtökohtaisesti kaikentasoisille filosofian ja lähialojen kuten historian ja kirjallisuuden opiskelijoille, myös kiinnostuneille väitöskirjatutkijoille. Asioiden esittämisessä pyritään yleistajuisuuteen ja taustaksi vaaditaan vain perustason yleissivistystä.