Puolueet, vaalit ja äänestäminen, 5 op

Kuvaus

Julkisuudessa puolueita käsitellään tyypillisesti niiden ajamien tavoitteiden näkökulmasta. Toimijoina puolueet henkilöityvät vahvasti niiden johtajiin, jotka linjaavat puolueiden tavoitteita ja väittelevät niistä toisten puoluejohtajien ja toimittajien kanssa medioissa. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Moderni puolue on laaja ja moniportainen organisaatio, jota ohjataan säännöin, jotka yleensä jossain määrin heijastelevat demokraattisia periaatteita. Suomessa puolueiden keskeiset poliittiset linja- ja henkilövalinnat tehdään järjestöperustaisesti. Puoluejohtajatkin, suomalaisen politiikan kiistattomat keskushahmot, valitaan puoluekokouksissa paikallistasoa edustavien delegaattien toimesta. Vaikka nykypuolueet usein mielletään johtajavaltaisiksi, myös johtohenkilöiden julkinen toiminta on aina jossain määrin sidoksissa puolueorganisaatioiden toimintatapoihin ja toiveisiin, jotka myös vaihtelevat puoluekohtaisesti.

Kurssilla käsitellään puolueita organisaatioina. Tarkastelemme, minkälaisista osista puolueet koostuvat, minkälaisia tehtäviä eri osilla on ja minkälaisia vuorovaikutussuhteita osien välillä voi olla. Erityishuomion kohteena on vallan jakautuminen puolueorganisaation sisällä eli se kuinka demokraattisesti organisaatio toimii, ja miten se vaikuttaa puolueen johtamiseen.

Tästä näkökulmasta katsoen kurssi esittää laajan yleiskuvauksen länsimaisten puolueorganisaatioiden synnystä, kehityksestä, nykytilasta ja –haasteista. Teoreettisesti kurssi nojaa 1900-luvulla kehitettyihin puoluemalleihin. Empiirisissä esimerkeissä kurssi painottaa suomalaispuolueita.

Osaamistavoitteet

Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää puoluetoiminnan keskeiset organisatoriset periaatteet ja omaa monipuolisen tietämyksen puoluejärjestöjen historiallisesta kehityksestä. Opiskelija myös oppii ymmärtämään nykypuolueiden organisatorisen luonteen ja haasteet sekä organisaation vaikutukset puolueiden poliittiseen toimintaan ja johtamiseen.