Euroopan ja Pohjoismaiden poliittiset järjestelmät, 5 op

Luentokurssi kohdistuu valtion ja demokratian problematiikkaan – kahteen politiikan tutkimuksen peruskäsitteeseen ja -kysymykseen, joita on tällä tieteenalalla teoretisoitu ja tutkittu kautta aikojen. Näiden systeemien sisällön ja keskinäissuhteen tarkastelu tapahtuu tyypillisesti demokraattisen valtion ideaalimallin hahmottamisen pohjalta. Tämä luentosarja omaksuu käänteisen logiikan porautuen demokratian, valtion ja niiden nexuksen dynamiikkaan kriisitilanteessa – säädetyissä tai de facto -poikkeusoloissa, jolloin yhteiskuntaan kohdistuu jonkinlainen uhka. Tarkastelu ulottuu myös tällaisten olojen aktuaalisiin ja potentiaalisiin jälkiseurauksiin.

Poikkeusoloissa normaaliin lainsäädäntöön, valtiosäännön soveltamiseen ja kansalaisoikeuksiin kohdistuu yleensä tilapäisiä rajoituksia ja poikkeamia normaalista ”kansalaisten turvallisuuden nimissä” sekä ”yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi”. Samoin viranomaisten valtuudet ovat näissä oloissa suuremmat kuin normaaliaikoina, keskusvallan edustajien roolin vastaavasti korostuessa. Millaisia kilpailevia, keskenään konfliktisiakin, elementtejä demokratian ja valtion toimintaan ja keskinäissuhteeseen kytkeytyy kriisiajan kontekstissa? Entä jättääkö tilapäiseksi tarkoitettu kriisiajan mukautuminen jälkeensä poliittista polkuriippuvuutta, ja miten se voi vaikuttaa kriisiajan jälkeiseen ”uuteen normaaliin” siirtymiseen? Miten ja missä määrin vakiintuneet demokratiat ja valtiot eroavat toimintalogiikaltaan vakiintumattomimmista ja heikommista tässä suhteessa?

Luentokurssi lähestyy aihepiiriä mainittuine kysymyksineen eurooppalaisesta tarkastelukulmasta kahdella eri tavalla: Ensinnäkin tarkastellaan demokratian ja valtion sekä näiden nexuksen ilmentymistä sodan sekä alueellisen kapinoinnin/separatismin, kansainvälisen väliintulon ja valvonnan, statukseltaan kiistetyn valtion, sekä COVID-19 -pandemian kriisikonteksteissa. Painopiste on vallankäytön legitimiteettikysymyksissä, poliittisen johdon strategisissa valinnoissa, poliittis-hallinnollisten instituutioiden toiminnassa sekä yhteiskunnan dynamiikassa. Toiseksi tarjotaan käytännön välineitä ensi kädessä puhe- ja tapahtumadataan perustuvalle poikkeusolojen demokratia- ja valtiokysymysten laadulliselle analyysille.

LUENNOT:

1. Kurssin esittely: Aihe, luentojen jaottelu, suoritusten arviointi ja korvaavuus ym. käytännön asiat. Käsitteelliset, teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat.

2. Demokratia ja valtio, nexus kriisitilanteen kontekstissa – poliittinen vallankäyttö, strategiat ja taktiikat. Politiikka ja aika – periodivaikutus, kriittiset käänteet sekä polkuriippuvuus. Tapaukset: a) kriisitapausten taustojen esittely; b) kun kriisitilanne muuttuu normiksi.

3. Tapaus I. Sotatila – aktuaalinen ja potentiaalinen: Jugoslavian hajoaminen. Separatismin edellytykset nykypäivän Euroopassa.

4. Tapaus II. Politiikkaa kansainvälisen väliintulon ja valvonnan alaisuudessa: Bosnia & Hertsegovina ja Kosovo. Tapaus III. Eksistentiaalinen kriisi: Liberland.

5. Tapaus IV. Pandemiakriisi ja demokratia: Serbia ja Kroatia – Suomi ja Ruotsi.

6. Siirtyminen kriisin jälkeiseen aikaan – demokratia, valtio ja kysymys ”uudesta normaalista”.

7. Kurssin yhteenveto: Demokratia, valtio sekä näiden nexus kriisitilanteessa ja sen jälkeen: rajat, edellytykset, polkuriippuvuudet ja niiden seuraukset. Aihepiirin avoimia teoreettisia ja tutkimuskysymyksiä.