Kieli- ja mielenfilosofia, 5 op

Normatiivisuus on yksi nykyfilosofian keskeisimpiä avainsanoja. Siinä missä perinteinen kysymys vaikkapa metafysiikassa kuuluu, “Onko x todellinen?”, nykyään kysymyksen “Onko x normatiivinen?” voi kuulla esitettävän sellaisista klassisista filosofian käsitteistä kuin tieto, totuus, uskomukset, väittämät ja merkitys. Yhtä yleinen on kysymys, mitä normatiivisuus itseasiassa on. Vastauksena tähän on viime vuosikymmeninä nähty nouseva kiinnostus erilaisiin “metanormatiivisiin” teorioihin, joiden tarkoituksena on tarkastella normatiivisuuden itsensä luonnetta tai sen ilmenemistä eri filosofian alueille kuten kielenfilosofiassa, etiikassa ja epistemologiassa.

Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelija erilaisiin normatiivisuuden ympärillä käytyihin keskusteluihin viimeaikaisessa kielenfilosofiassa. Kurssi rakentuu valikoitujen tekstien lukemisen ja keskustelun ympärille siten, että peräkkäin käsiteltävät tekstit puolustavat vastakkaisia kantoja jostain aiheesta. Kurssin aikana opiskelijalle sekä muodostuu yleiskuva eräistä nykykielenfilosofian keskeisistä normatiivisuuskiistoista että tarjoutuu mahdollisuus perehtyä joihinkin näistä syvemmin. Erityisenä punaisena lankana toimii Saul Kripken Ludwig Wittgensteinin myöhemmistä töistä koostama skeptinen haaste, joka vaikutusvallassaan kalpenee vain Kripken muille töille.

Kurssin suorittamiseksi ei ole välttämätöntä olla kielifilosofian aineopintokurssia käytynä, mutta tämä on suositeltavaa. 

Kurssin voi suorittaa 5 op:n laajuisena osallistumalla aktiivisesti opetukseen, pitämällä alustuksen, sekä palauttamalla viikoittain yhden sivun mittaisen pohdintapaperin. Halutessaan kurssin voi myös suorittaa ilman kirjallisia töitä 3 op:n laajuisena. 

Kurssi alkaa kolmella luentokerralla, jotka järjestetään etänä. Mahdollisuuksien mukaan tekstien alustukset järjestetään hybridinä.