Lauluntekijät ja unelmoijat: Alkuperäiskansojen futurismi ja arktinen alue, 5 op

Edessämme on pandemia ja yhä näkyvämpi ilmastonmuutos, jonka alkuperäiskansat ovat kohdanneet ensimmäisinä. Ajatus kestävyydestä– niin taloudellisesta, ekologisesta kuin sosiaalisestakin – voi vaikuttaa tavoittamattomalta. Mutta mahdollisten tulevaisuuksien mahdottomuuksien kuvittelu lähes maailmanlopun tunnelmissa on ollut jo pitkään alkuperäiskansojen ajattelijoiden ja luovien ihmisten tai lauluntekijöiden ja uneksijoiden tehtävä. Alkuperäiskansojen kirjailijat, kuvataiteilijat, kuraattorit, pelisuunnittelijat ja elokuvantekijät ovat aina esitelleet vaihtoehtoisia polkuja ja tulevaisuuksia, jotka heijastavat heidän omaa kulttuuriaan ja tuovat mukaan heidän historiansa, kulttuurinsa ja tietämysjärjestelmänsä. Tämä käytäntö on viime vuosina saanut nimen ’Alkuperäiskansojen futurismi’.

Alkuperäiskansojen futurismilla tarkoitetaan alkuperäiskansojen näkökulmia menneisyyksiin, nykyisyyksiin ja tulevaisuuksiin eri ilmaisuvälineiden kuten taiteen, kirjallisuuden (tieteiskirjallisuuden), pelien, sarjakuvien ja muiden kautta. Etualalla ovat alkuperäiskansojen tietämisen tavat (epistemologia), olemisen tavat (ontologia) ja tekemisen tavat (metodologia). Alkuperäiskansojen futurismi pyrkii paljastamaan ja haastamaan länsimaisen episteemisen tietämättömyyden, jossa ’toiset’ ja alkuperäiskansojen tietämisen tavat ja näkökulmat on jätetty sivuun valtavirtamediassa ja narratiiveissa, jopa hävitetty kokonaan (epistemicide). Tämä marginalisaatio ja hävitys on puolestaan luonut ja vahvistanut tavanomaisia trooppeja ja diskursseja, jotka esittävät alkuperäiskansoja joko muinaisina tai ’toisina’, mikä luo tarkoituksellisesti käsityksen siitä, että alkuperäiskansat ovat olemassa modernin ulkopuolella, ja kieltää heiltä pääsyn nykymaailmaan.

Alkuperäiskansojen futurismi käyttää useita eri työkaluja ja käsitteitä, sekä tietyille genreille ominaisia (slipstream, maailmanrakennus, tulevaisuus) että alkuperäiskulttuureille perinteisiä käytänteitä (tanssi, tarinankerronta, laulu), luodakseen tiloja monimuotoiselle alkuperäiskansan jäsenen minuudelle ja paikkoja joissa vaihtoehtoiset narratiivit menneisyyksistä, nykyisyyksistä ja tulevaisuuksista (itse ajasta) luodaan ja jaetaan. Nämä paikat toimivat voimaantumisen sijoina ja luovat mittavia mahdollisuuksia vaalia ja/tai neuvotella alkuperäiskansojen suvereniteettia ja edistää ei-länsimaisia tietämisen järjestelmiä, jotta voidaan herättää uudelleen alkuperäiskansojen arvoja ja merkityksiä ja käynnistää dekolonisaation prosesseja.

Ratkaisujen sijaan tällä kurssilla pyritään kannustamaan opiskelijoita esittämään kysymyksiä ja jakautumaan moninaisuuksiin, näkemään monia ja monenlaisia tulevaisuuksia – tosiasioihin ja/tai fiktioon perustuvia, laajamittaisia tai suurempien kertomusten pienempiä fragmentteja, ilmastonmuutoksen aiheuttamasta katastrofivaikutuksesta luomisen elämää sykkivään loisteeseen.