Hyppää pääsisältöön
Tutkimus

Uutuusteos syventää ymmärrystä huono-osaisuudesta ja hyvinvoinnin edellytyksistä Suomessa

Julkaistu 31.8.2026
Tampereen yliopisto
Kirjan kansikuva.
Kuva: Jonna Lahti
Tutkimus valottaa tärkeimpiä voimavaroja ja kriittisimpiä puutteita, jotka vaikuttivat eniten huono-osaisten selviytymiseen haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa 2020-luvun alkuvuosina. Tuloksissa korostuvat huono-osaisten rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa arkeensa ja elämänlaatuunsa.

Tuore kokoomateos Huono-osaisin Suomi osoittaa, että vaikka Suomi on edelleen yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja yhteiskunta mahdollisti huono-osaisille koronapandemian aikana suhteellisen hyvän selviytymisen, erot koko väestöön suhteutettuina ovat säilyneet ja osin kasvaneetkin viime vuosina.

Teos pohjautuu kahteen laajaan kansalliseen kyselyaineistoon, jotka on kerätty ruoka-avun ja matalan kynnyksen palvelujen piirissä vuosina 2021–2022. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään verrokkina vangeilta kerättyä aineistoa sekä väestökyselyä, joiden avulla voidaan arvioida erilaisten huono-osaisten ryhmien ja koko väestön välistä sosiaalista etäisyyttä. Luvuissa tarkastellaan muun muassa ihmisten kokemuksia omasta asemastaan yhteiskunnassa, osallisuutta, palvelujen käyttöä ja alikäyttöä sekä toimeentulon, mielenterveyden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.

– Tutkimuksemme mukaan ihmiset ovat herkkiä tunnistamaan sosiaalisen asemansa ja peilaavat käsitystään jatkuvasti siihen, kuinka toiset ihmiset ja yhteiskunnan instituutiot kohtelevat heitä. Riittävä sosiaalinen asema ja arvostus ovat huono-osaisten elämänlaadun kannalta avainasemassa. Keskeistä on ymmärtää, miksi eräät huono-osaiset pärjäävät hyvin vaikeissakin olosuhteissa, kiteyttävät teoksen toimittajat Lauri Kokkinen ja Juho Saari.

Vertaisarvioitu teos on julkaistu avoimesti verkossa ja tulee saataville myös painettuna kirjana.

Teoksen tiedot

Kokkinen, Lauri & Saari, Juho (toim.): Huono-osaisin Suomi
Tampere University Press, 2026. https://doi.org/10.61201/4q632v49