Väitöskirjatutkija Aki Kortetmäen tutkimustulokset näkyvät jo sähköalan ohjeistuksissa

Rakennukset, lämmitysjärjestelmät, asuminen ja sähkön käyttö ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä merkittävästi, mutta osa suunnittelun lähtökohdista perustuu edelleen 1980-luvulta peräisin olevaan mitoitustietoon.
– Energiamurros tarvitsee tutkittua tietoa, joten tutkimustyölle on selkeä tarve. Nykyisessä toimintaympäristössä meidän pitää uudelleen päivittää sitä, millä arvioilla näitä liittymien huipputehoja mitoitettaisiin, sanoo Aki Kortetmäki, Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) sähköisen talotekniikan tutkinto-ohjelman lehtori ja tutkintovastaava.
Kortetmäki tekee väitöskirjaansa Tampereen yliopistossa sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventaustan ohjauksessa. Samalla hän toimii aktiivisesti TAMKin energiamurrokseen liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä.
Kortetmäki tarkastelee väitöskirjassaan asuinkiinteistöjen sähköenergiajärjestelmiä muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimus keskittyy kahteen teemaan: sähköliittymien huipputehon arviointiin ja aurinkosähköjärjestelmien optimaaliseen mitoitukseen.
Molemmissa tutkimuskokonaisuuksissa tavoitteena on vähentää turhia kustannuksia, parantaa energiainvestointien kannattavuutta ja auttaa sähköalan toimijoita mitoittamaan järjestelmiä aiempaa tarkemmin. Tulokset hyödyttävät muun muassa sähkösuunnittelijoita, kiinteistönomistajia, taloyhtiöitä ja sähköverkkoyhtiöitä.
Tutkimuksen vaikutukset näkyvät lopulta tavallisten sähkönkäyttäjien arjessakin. Kun kiinteistöjen sähköjärjestelmiä ei rakenneta tarpeettoman suuriksi ja energiainvestoinnit voidaan mitoittaa oikein, säästyy kustannuksia ja resursseja.
Vanhat mitoitusohjeet eivät enää riitä
Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista liittyy kiinteistöjen sähköliittymien ylimitoitukseen eli siihen, että kiinteistöihin rakennetaan tarpeettoman suuria sähköliittymiä ja sähköjärjestelmiä. Seuraukset ulottuvat yksittäisiä kiinteistöjä laajemmalle.
– Liittymän pääsulakkeet ja sähkökeskukset valitaan liian isoiksi. Se vaikuttaa siihen, että sähköliittymästä ja komponenteista tulee kertaluokkaa kalliimpia. Kun sähköverkkoja rakennetaan varmuuden vuoksi ylisuuriksi, kustannukset siirtyvät lopulta kaikkien asiakkaiden maksettaviksi.
Kortetmäen tutkimuksessa on hyödynnetty laajaa mittausdataa, jota saatiin yhteistyössä Tampereen Energian Sähköverkko Oy:n sekä Tampereen Vuokratalosäätiön kanssa. Tuloksena syntyi uutta tietoa, jonka perusteella alan ohjeistuksia on jo päivitetty.
Saimme uusia mitoituskäytäntöjä tutkimustulosten perusteella. Yhdistimme voimamme Helenin tutkimustiedon ja sähköalan ammattiohjeistuksia laativien toimijoiden kanssa, ja ohjeistukset saatiin päivitettyä vastaamaan viimeisimpiä tuloksia.
Aki Kortetmäki
Energiayhteisöjen hyvityslaskenta vaikuttaa aurinkosähkön kannattavuuteen
Toinen väitöskirjan tutkimuskysymys liittyy aurinkosähköjärjestelmiin. Suomessa aurinkosähköä on tutkittu paljon, mutta viime vuosien lainsäädäntömuutokset ovat muuttaneet tilannetta merkittävästi erityisesti kerros- ja rivitaloissa.
Keskeinen uudistus on energiayhteisöihin liittyvä hyvityslaskenta, joka mahdollistaa aurinkosähkön jakamisen eri asuntojen kesken. Kortetmäen mukaan muutos on avannut kokonaan uusia mahdollisuuksia.
– Hyvityslaskenta mahdollisti sen, että aurinkosähköjärjestelmän tuotanto voidaan jakaa jokaiselle asunnolle halutulla jakosuhteella. Näin omaan käyttöön menevä osuus kasvaa merkittävästi ja järjestelmistä tulee kannattavampia.
Kortetmäki pyrkii tutkimuksessaan selvittämään sitä, miten muuttunut sääntely, uudet mittauskäytännöt ja erilaiset jakoperusteet vaikuttavat aurinkosähköjärjestelmien kannattavuuteen. Tutkimus tarjoaa tuoretta tietoa aurinkosähköjärjestelmien suunnittelijoille, taloyhtiöille, isännöitsijöille ja kiinteistönomistajille.

Tutkimus lähtee työelämän todellisista tarpeista
Kortetmäen mukaan ammattikorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen vahvuus on se, että tutkimuskysymykset syntyvät aidoissa työelämäkontakteissa, kehityshankkeissa ja käytännön ongelmien ratkaisemisen tarpeesta. Tutkimustulokset ovat nopeasti hyödynnettävissä.
– Meillä on konkreettinen ja käytännönläheinen ymmärrys siitä, miten rakennuksia on rakennettu, millaisia vaatimuksia niissä on ja mitä haasteita käytännössä kohdataan. Aktiiviset työelämäkontaktit eri suuntiin antavat valmiudet löytää juuri niitä ongelmakohtia, joita pitäisikin tutkia, hän luonnehtii.
Laajat verkostot ovat mahdollistaneet myös sellaisen tutkimusaineiston keräämisen, jota olisi muuten vaikea saada.
Talotekniikan tutkinto-ohjelmissa on pitkät tutkimusperinteet
Kortetmäen oma polku tutkijaksi ei kulkenut perinteistä reittiä. Hän aloitti opintonsa ammattikoulussa sähkö- ja automaatioasentajana, jatkoi TAMKiin insinööriopintoihin ja myöhemmin Tampereen yliopistoon diplomi-insinööriksi. Nyt Kortetmäki tekee väitöskirjaa samalla kun opettaa ja tekee tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimuspolku käynnistyi väitöskirjatutkijan roolissa vuonna 2022, mutta käytännön tutkimusta hän on tehnyt jo ennen sitä osana hanketoimintaa.

Talotekniikan tutkinto-ohjelmassa tutkimus ei ole yksittäisten henkilöiden projekti. Kortetmäen tiimissä työskentelee tällä hetkellä useita väitöskirjatutkijoita, ja tieteellisten artikkelien kirjoittaminen on osa monia hankkeita. Hän kiittääkin talotekniikan pitkäaikaista tutkimuskulttuuria ja kollegojen tukea:
– Meidän tiimissämme on pitkät tutkimus-, kehitys- ja innovaatioperinteet. Meitä kaikkia on aina kiinnostanut tutkia ja selvitellä asioita, hän sanoo.
Vahva tutkimusympäristö rakentuu ennen kaikkea ihmisistä, yhteistyöstä ja pitkäjänteisestä verkostotyöstä.
Jokainen tutkimushanke tuo uusia tutkimuskysymyksiä ja uusia verkostoja. Kun jonkun kanssa on tehty kerran yhteistyötä, seuraava askel on aina helpompi.
Aki Kortetmäki
Tohtoripolku-ohjelma on tarjonnut vertaistukea ja verkostoja muissa yksiköissä työskentelevien tutkijoiden kanssa. Kortetmäen mukaan se on tuonut samassa tilanteessa olevia ihmisiä yhteen ja madaltanut kynnystä tehdä yhteistyötä.
Kohti väitöstä ja uusia tutkimuskysymyksiä
Kortetmäen väitöskirjatyö on edennyt vauhdilla. Kahden viime vuoden aikana tutkimuksesta on syntynyt useita vertaisarvioituja artikkeleita ja konferenssiesityksiä. Tutkimustyö on jo osoittanut sen, kuinka nopeasti energiajärjestelmä muuttuu ja kuinka paljon uusia tutkimusaiheita sen mukana syntyy.
– Meidän ei tarvitse tyhjiössä yrittää keksiä jotakin uutta. Saa itse valita aiheen, joka kiinnostaa, ja samalla oppii koko ajan uutta.
Kortetmäki on iloinen siitä, että tutkimuksesta syntyy konkreettista vaikuttavuutta. Kun tutkimustulokset päätyvät suunnitteluohjeisiin, opetukseen ja käytännön päätöksentekoon, tutkimuksesta tulee osa energiamurroksen ratkaisuja.
– Yhteiskunnan muutokset synnyttävät jatkuvasti uusia tutkimusaukkoja, joihin voidaan vastata. Juuri se vie mukanaan.
Yhteyshenkilö
Aki Kortetmäki
lehtori
Aki KortetmäkiKirjoittaja: Hanna Ylli





