Vaihdevuosioireiden hoito ei saisi riippua lompakon paksuudesta – VAITO-hanke kehittää osaamista

– On turhauttavaa, että meillä on reservi ihmisiä, jotka jätetään nyt hoidotta ja yksin painiskelemaan oireidensa kanssa. Estrogeenin väheneminen vaikuttaa koko kehoon sekä työkykyyn, jaksamiseen ja elämänlaatuun. Vaihdevuosioireet koskettavat myös heidän läheisiään, esihenkilöitään ja työyhteisöjään, sanoo lehtori, kätilö ja VAITO – Vaihdevuosiosaamisen toimintamallin kehittäminen -hankkeessa hankkeen projektipäällikkö Maija Koivunen TAMKista.
Hän painottaa, että 45–65-vuotiaat ovat usein työuransa kokeneimpia ja osaavimpia työntekijöitä. Siksi on tärkeää, ettei hoidettavissa olevia oireita jätetä tunnistamatta tai hoitamatta.
Vaihdevuosille on vihdoin saatu Käypä hoito -suositus
Kansallisesti yhtenäinen hoitopolku on puuttunut vuoteen 2025 asti, jolloin julkaistiin vaihdevuosien Käypä hoito -suositus. Asiantuntijoiden laatima, koko Suomen kattava hoito-ohje perustuu luotettavaan ja ajantasaiseen tutkimustietoon.
– Käypä hoito -suositus tekee hoitokäytännöistä läpinäkyviä myös kansalaisille. Sieltä voi tarkistaa, mitä omaan hoitoon kuuluu, Koivunen sanoo.
Lehtori ja kätilö Milla Hiitti muistuttaa, että vaihdevuosien perustason hoito ei yleensä vaadi gynekologia.
– Siksi Käypä hoito -suositus on merkittävä muutos. Sen mukaan vaihdevuosien perustason hoito kuuluu perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon. Useimmissa tilanteissa hoidon aloittaminen ei edellytä erikoislääkäriä. Myös työterveyshuollossa voidaan aloittaa hoito. Toki erityistapauksissa tarvitaan gynekologin konsultaatio, Hiitti toteaa.
VAITO-toimintamalli vahvistaa koko hoitopolun osaamista
Euroopan unionin osarahoittamassa VAITO-hankkeessa on kehitteillä toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueen ja kahden työterveystoimijan – Työelämäpalvelut, Mehiläinen Oy:n ja Tullinkulman Työterveys Pirte Oy:n – kanssa. Malli auttaa ammattilaista tunnistamaan vaihdevuosioireita ja ohjaamaan asiakkaita omahoidossa.
TAMKin koordinoima hanke vahvistaa erityisesti perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisten osaamista. Hiitti kertoo, että kehitystyössä on mukana hoitajia, lääkäreitä, fysioterapeutteja ja työpsykologeja.

Toimintamallista julkaistaan myöhemmin myös julkinen versio kaikkien käyttöön gynekologisen potilasjärjestö Korento ry:n verkkosivuilla.
– Kun ammattilaiset tietävät, miten vaihdevuosioireita tunnistetaan ja hoidetaan, työ tuntuu hallittavammalta ja kuormitus vähenee. Annamme heille työkaluja siihen, Koivunen kuvaa.
Ammattilaisten osaaminenkin vaihtelee
Jos vaihdevuosioireita ei tunnisteta, niitä saatetaan hoitaa yksittäisinä ongelmina. Esimerkiksi unettomuus tai uupumus voidaan nähdä irrallisina oireina ilman, että niiden yhteyttä vaihdevuosiin huomataan.
Osaaminen on eritasoista aina gynekologisen hoitajan syvästä osaamisesta siihen, ettei terveydenhuollossa osata vielä antaa perusohjausta vaihdevuosioireiden hoitoon. Hoitajat myös usein ajattelevat, että vaihdevuosioireet ovat automaattisesti lääkärin asia.
Milla Hiitti
Koivunen painottaa pyrkimystä yhdenvertaisuuteen.
– Asiakkaat ovat keskenäänkin eriarvoisessa asemassa. Osalle voidaan työterveyshuollossa sanoa, että gynekologiset vaivat eivät kuulu sopimuksen piiriin, ja terveyskeskus voi puolestaan sanoa, että emme osaa hoitaa näitä. Silloin jää vaihtoehdoksi vain satoja euroja maksava yksityinen gynekologi. Kansalaistenkin tietoisuutta pitää lisätä siitä, että apua ja ajantasaista tietoa on oikeasti saatavilla.
Hiitin mukaan työnantajien työterveyssopimuksissa on edelleen merkittäviä eroja.
– Osalla vaihdevuosien hoito kuuluu työterveyshuoltoon ja osalla se on rajattu kokonaan pois sopimuksista osin perusteettomista syistä.
Hiljainen ilmiö koskettaa miljoonia
Vaihdevuosien vähäinen näkyvyys liittyy osaltaan siihen, että naisten terveyttä on historiallisesti tutkittu miehiä vähemmän, ja standardina on aina ollut mies. Samalla vaihdevuosiin on liittynyt stigmaa, joka on hidastanut aiheen näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Tutkimusaiheena vaihdevuosia on jopa väheksytty. Siksi vaihdevuosiosaamisen lisääminen edistää myös tasa-arvoa.
– Naisterveyttä ei ole aiemmin pidetty kiinnostavana yhteiskunnallisesti. Nyt aiheesta on menossa isojakin hankkeita, toteaa Hiitti.
Koivunen toteaa, että naisten hormonit ovat tuoneet tutkimusasetelmiin haastetta.
Nyt eletään kuitenkin vuotta 2026, joten on mielenkiintoista, että miksi nämä tutkimukset ovat vieläkin jääneet melko vähälle. On ehkä ajateltu, että gynekologiset haasteet kuten kuukautisvaivat, endometrioosi ja vaihdevuodet vain kuuluvat naisen elämään.
Maija Koivunen
Vaihdevuosiin on liittynyt häpeää ja ikääntymiseen liittyviä kielteisiä mielikuvia. Häpeää ovat viime aikoina vähentäneet vaihdevuosioireiset naiset, jotka ovat tulleet julkisuuteen omilla kasvoillaan.
– Naiset eivät aina halua vaihdevuosista itsekään kertoa, koska vaihdevuodet tarkoittavat sitä, että vanhenen enkä ole enää hedelmällinen. Tämä voi aiheuttaa monenlaisia pohdintoja omasta paikasta ja arvosta yhteiskunnan osana, Koivunen puntaroi.
Työelämän näkökulmasta vaihdevuosioireiden hoidon merkitys kasvaa
Väestö ikääntyy, työuria pyritään pidentämään ja yhä useampi työskentelee aktiivisesti juuri siinä elämänvaiheessa, jolloin vaihdevuosioireita esiintyy.
– Tutkimuksia löytyy siitä, että poissaolot työstä ja jopa työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen lisääntyvät vaihdevuosissa. Tämä on kansantaloudellisesti iso juttu, koska kyseessä ovat useimmiten hoidettavissa olevat asiat, Koivunen korostaa.
Hän muistuttaa, että joillakin miehillä voi olla vaihdevuosioireita eli andropaussi, mutta se ei kosketa niin isoa osaa väestöstä. Siksi hankkeessa on keskitytty naisten vaihdevuosiin.
Hiitti löytää terveydenhuollostakin petrattavaa. Perusterveydenhuollossa on edelleen lääkäreitä, jotka kieltäytyvät hoitamasta gynekologisia potilaita, vaikka gynekologian perusosaamisen tulisi kuulua yleislääkärin osaamiseen samalla tavoin kuin esimerkiksi urologisten vaivojen ja lastentautien hoidon.
– On ajateltu, että tämä asia kuuluu erikoislääkäreille ja itse maksettavaksi hoidoksi, vaikka mikään muu erikoisala ei kuulukaan.
Koulutuksiin on osallistuttu eri ammattiryhmistä
Hankkeessa on järjestetty koulutuksia lääkäreille, hoitajille, fysioterapeuteille, työterveyspsykologeille ja ravitsemusterapeuteille. Neljään jo pidettyyn koulutukseen on osallistunut satoja ammattilaisia, ja palautteet ovat olleet erittäin myönteisiä. Konkretiaa ja tieteellistä tietoa tarjoavia koulutuksia järjestetään vielä viisi lisää.
Koulutuksissa käsitellään muun muassa oireiden tunnistamista, hoitoa, omahoidon ohjausta, työssä jaksamista ja hyvinvoinnin tukemista. Tavoitteena on, että ammattilainen osaa tunnistaa mahdolliset vaihdevuosioireet ja kysyä niistä aktiivisesti sekä sen lisäksi hoitaa oikealla tavalla.
Hoito ei saisi riippua yksittäisen työntekijän osaamisesta tai siitä, sattuuko vastaanotolle juuri oikea ammattilainen.
Milla Hiitti
Uusi tietoportaali kokoaa luotettavan tiedon yhteen paikkaan
Vastikään hankkeessa julkaistiin avoin vaihdevuositietoportaali Korento ry:n kanssa. Portaali tarjoaa kansalaisille luotettavaa tietoa vaihdevuosista, niiden oireista, hoitovaihtoehdoista ja arjessa selviytymisestä. Portaalin sisältö täydentyy ja sinne lisätään muun muassa artikkeleita.
TAMKin asiantuntijoiden tavoitteena on auttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja kansalaisia. Tietoa viedään myös opiskelijoille. Sairaanhoitaja-, kätilö-, terveydenhoitaja- ja ensihoitaja-tutkinnoissa on lisääntymisterveyteen ja gynekologiseen hoitotyöhön liittyvä toteutus, jonka yhtenä osana on vaihdevuodet. Koivunen painottaa silti myös lisäkoulutuksen tarpeellisuutta.
Tavoitteena tavallinen hoitopolku
Hanke päättyy huhtikuussa 2028. Pitkän aikavälin tavoite on yksinkertainen: vaihdevuodet nähtäisiin osana normaalia terveydenhuoltoa eikä erityiskysymyksenä, jonka hoito riippuu asuinpaikasta, työterveyssopimuksesta tai lompakon paksuudesta.
– Tavoitetilassa kaikille olisi selvää, että vaihdevuosioireisiin saa apua perusterveydenhuollosta ja työterveyshuollosta samalla tavalla kuin muihinkin tavallisiin terveysongelmiin, Hiitti sanoo.
Koivunen toivoo lisäksi, että jokaiselle 40–45-vuotiaalle olisi terveystarkastus.
– Parasta olisi, jos vaihdevuosista keskusteltaisiin jo ennen oireiden alkamista. Silloin tieto, tuki ja hoito olisivat kaikkien saavutettavissa tasapuolisesti.

Yhteyshenkilö
Maija Koivunen
lehtori
Maija KoivunenKirjoittaja: Hanna Ylli





