Ukrainalainen UNBROKEN-sairaala ja TAMK rakentavat pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitysyhteistyötä terveydenhuoltoon

Venäjän hyökkäyssodan seuraukset näkyvät Ukrainan terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa. Lvivissä toimivassa UNBROKEN-sairaalassa hoidetaan sodassa loukkaantuneita ja vammautuneita aikuisia ja lapsia kokonaisvaltaisesti. Keskus tarjoaa muun muassa rekonstruktiivista kirurgiaa, ortopedistä hoitoa, proteesipalveluja sekä päivystyshoitoa.

Mariana Svirchuk, Lvivin alueellisen lääkintäyhtymän kehitys- ja investointijohtaja, kuvasi maan terveydenhuollon nykytilannetta poikkeukselliseksi. Sodan seurauksena hoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on kasvanut valtavasti samalla kun hoitokäytäntöjä, koulutusta ja tutkimusta on jouduttu uudistamaan nopeasti.

– Suurin haasteemme on potilaiden määrä, heitä tulee kaikkialta Ukrainasta. Hoidamme traumoja, infektioita ja monimutkaisia vammoja, mutta samalla meidän on rakennettava uutta osaamista ja tutkimusta. Haluamme, että sairaalamme on ympäristö, jossa voidaan hoitaa potilaita, kouluttaa ammattilaisia ja tehdä tutkimusta.

Svirchukin mukaan UNBROKEN etsii aktiivisesti kansainvälisiä kumppaneita, joiden kanssa voidaan kehittää uusia ratkaisuja potilaiden kuntoutumisen tueksi. Myös paikallisten opettajien osaamista pitää kehittää. 

Tarvitsemme kumppanikorkeakoulun, joka auttaa meitä löytämään uusia ratkaisuja potilaidemme mahdollisimman nopeaan toipumiseen. Suomessa osataan kehittää käytännöllisiä ratkaisuja ja pieniäkin parannuksia, joilla voi olla suuri vaikutus. Teidän osaamisenne ja kokemuksenne ovat meille erittäin arvokkaita.

Mariana Svirchuk

Trauma koskettaa myös auttajia

Sairaalan psykiatrista osastoa johtava Oleh Berezyuk nosti esiin sodan vähemmän näkyvät seuraukset. Potilaiden lisäksi traumalle altistuvat myös lääkärit, hoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset.

– Terveydenhuollossa työskentelevien mielenterveys on kasvava haaste. Sekundaarinen trauma ja työuupumus näkyvät yhä enemmän lääkäreiden ja hoitajien arjessa. Meidän täytyy kouluttaa ammattilaisia tunnistamaan näitä ilmiöitä ja tarjoamaan tukea ajoissa.

Berezuykin mukaan sota on muuttanut myös käsitystä traumasta.

– Ennen sotaa traumaorientoitunutta koulutusta tarvittiin verrattain vähän. Nyt trauma koskettaa lähes kaikkia, fyysisesti tai psyykkisesti. Siksi psykoedukaatiosta eli potilaiden ja omaisten mielenterveysneuvonnasta on tullut yksi tärkeimmistä työkaluistamme. On tärkeää selittää ihmisille, mitä trauma tekee keholle, mielelle ja käyttäytymiselle, ja antaa heille selviymiskeinoja. 

Berezyuk kertoo, että aluksi he aliarvioivat psykoedukaation merkityksen. 

– Nyt tiedämme, että se on yksi tärkeimmistä asioista, joita voimme tehdä. Kun ihmiset ymmärtävät, mitä heille tapahtuu, heidän ahdistuksensa vähenee ja toipuminen on mahdollista. 

Yhteinen kiinnostus tutkimukseen ja kehittämiseen

Ukrainalaisvieraat korostivat, että heidän tavoitteensa ei ole olla pelkästään kansainvälisen avun vastaanottajia. Sodan aikana on kertynyt poikkeuksellisen paljon tietoa traumojen hoidosta, kuntoutuksesta ja kriisiajan terveydenhuollosta, mutta aineistojen analysointiin tarvitaan lisää tutkimuskumppaneita.

Karttunut osaaminen traumojen hoidossa, kuntoutuksessa ja kriisiajan terveydenhuollossa tarjoaa arvokasta tietoa kansainvälisille kumppaneille. Kumppaneiden avulla tätä tietoa voidaan analysoida ja hyödyntää nykyistä laajemmin Ukrainassa ja muualla Euroopassa.

Kuva: Hanna Ylli

Vierailun aikana ukrainalaisdelegaatio tutustui sosiaali- ja terveysalan tutkimusryhmiin, jotka työskentelevät terveyden edistämisen, traumasensitiivisyyden, turvallisuuden, mielenterveyden sekä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon parissa. Erityistä kiinnostusta herätti TAMKin tapa yhdistää tutkimus, koulutus ja käytännön työelämäkehittäminen.

Vieraita kiinnostivat myös erilaiset oppimisympäristöt sekä käynnissä olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet.

Kuva: Hanna Ylli

SAFE-tutkimusryhmän johtava tutkija ja lokakuussa TAMKin Ukraina-yhteistyön Partnerships Manageriksi nimitetty Johanna Vilppola näkee yhteistyössä merkittävää potentiaalia. Vilppolan tutkimusryhmä kehittää muun muassa resilienssiä, kriisi- ja traumaosaamista sekä traumainformoituja toimintatapoja, joissa traumojen vaikutukset tunnistetaan ja huomioidaan ihmisten kohtaamisessa sekä palveluiden suunnittelussa.

Vilppola vieraili vastikään Lvivissä. 

– Ukrainassa kertyy tällä hetkellä valtava määrä tietoa traumasta, kuntoutumisesta ja kriiseistä. Ukrainalaiset kertoivat, että haasteena ei ole tiedon puute vaan se, että tutkimukseen ja aineistojen analysointiin ei ole riittävästi resursseja. Kansainvälinen yhteistyö on käytännössä välttämätöntä.

Suunnitteilla oleva monipuolinen yhteistyö hyödyttää myös Suomea.

Voimme yhdessä tuottaa tutkimustietoa, joka auttaa kehittämään kuntoutusta, mielenterveyspalveluja ja traumainformoituja toimintatapoja. Tämä tieto ei ole tärkeää vain sodan aikana, vaan sitä voidaan hyödyntää myös monissa muissa tilanteissa, joissa ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä halutaan vahvistaa.

Johanna Vilppola

Yhteistyömahdollisuuksia on runsaasti

Korkeakoulut voivat tarjota osaamistaan yhteiskunnallisesti merkittävien haasteiden ratkaisemiseen. TAMKin rehtori Mika Hannula korosti yhteistyön molemminpuolista merkitystä.

– Haluamme oppia teiltä. Toivon, että tämä päivä on yksi askel kohti pitkäjänteistä kumppanuutta, jossa voimme tehdä käytännöllistä yhteistyötä, oppia toisiltamme ja jakaa osaamistamme. TKI-toiminta ei ole meillä koulutuksesta erillinen osa-alue, vaan se yhdistää opetuksen yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin. Juuri siksi kansainväliset kumppanuudet ovat meille tärkeitä, hän totesi.

Ukrainalaiset vieraat nostivat tärkeimmiksi yhteistyöteemoiksi mielenterveyden tukemisen, infektioiden torjunnan, ammattilaisten koulutuksen sekä tutkimuksen vahvistamisen. Kiinnostusta herättivät myös terveydenhuollon henkilöstön traumakuormituksen tutkiminen, antibioottiresistenssin haasteet sekä kuntoutus- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen.

Yhteisenä tavoitteena on rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa osaaminen liikkuu molempiin suuntiin ja jossa syntyy uusia ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin ja osaamisen tueksi Ukrainassa ja Suomessa.

Lisätiedot

Johanna Vilppola
Johtava tutkija, kasvatustieteen tohtori, SAFE-tutkimusryhmä
Partnerships Manager, Ukraine Cooperation
Tampereen ammattikorkeakoulu
johanna.vilppola [at] tuni.fi (johanna[dot]vilppola[at]tuni[dot]fi), 050 4389 456