Terveyden optimoinnin tavoitteena hyvä elämä
TAMK & Beyond on vuorovaikutteinen yritys- ja sidosryhmätapahtuma, jossa jaetaan alan uusia ajatuksia ja tavataan muita asiantuntijoita sekä vaikuttajia. Tapahtuman keynote-puheenvuorossa Teemu Arina kertoi, miten tekoälyn avulla voidaan luoda personoituja optimointisuunnitelmia terveyden edistämiseksi.
Arina on kehittänyt tähän tarkoitukseen ilmaisen Holohabits-tekoälysovelluksen. Sovellus auttaa selvittämään, miten ihminen yksilöllisesti voi vaikuttaa omaan terveyteensä, esimerkiksi erilaisia ravinnepuutoksia paikkaamalla. Hän on myös rakentanut yrityksensä HOLOLIFE Centerin käyttämän lokaalisti pyörivän tekoälymallin.
– Keho on biologinen tietokone. Tekoälymallien tarkkuus diagnosoinnissa on jo huomattavasti parempi kuin lääkäreiden, ja ihmisen ja tekoälyn yhteistyössä diagnoosi löytyy 80 % varmuudella. Tekoäly näkee monimutkaisuutta tavalla, mitä ihminen ei näe.
Arinan mielestä terveydenhoitoa ei pidä ulkoistaa kenellekään ulkopuoliselle.
– Meidän pitää ottaa vastuu omasta terveydestämme. Tekoäly on meistä heijastuma, joka on opetettu koko ihmiskunnan panoksella, Arina sanoo.
Siitä, kannattaako ihmiskunnan keskiarvoa edustavaan tekoälyyn luottaa, olemme Arinan mukaan itse vastuussa.
– Jokainen sukupolvi on ikään kuin filtteri, joka valitsee ne käyttäytymismallit ja selvitymismekanismit, joista on hyötyä lajin selviytymisen kannalta. Onko meidän maailmamme sellainen maailma ja ovatko elintapamme sellaisia, jotka kannattaa siirtää tuleville sukupolville?
– Olemme vastuussa siitä, että muutamme ensin itsemme, ennen kuin muutamme jotakuta toista. Meidän kaikkien pitäisi olla kyvykkäitä kantamaan ihmiskunnan liekkiä tulevaisuuteen, Arina kehottaa.
”Nuoreksi tuleminen vie kauan aikaa”
Teemu Arinan esityksessä korostui ihmisen elämän terveyskaari: miten eläisimme mahdollisimman pitkään hyvää elämää terveempinä.
Arinan mielestä suuri osa ongelmistamme johtuu siitä, että olemme unohtaneet, miten meidän pitäisi biologisina ihmisoliona toimia. Opettelemme aikuisina uudelleen, miten nukutaan, syödään ja liikutaan.
– Paradoksaalisesti tarvitsemme siihen jonkin puettavan laitteen, älysormuksen tai -kellon, joka kertoo, että ”nouse seisomaan”, ”lepää”, ”hengitä syvään”. Suurin osa terveysteknologioista on laitteita, jotka muistuttavat meitä siitä, miten voimme olla ihmisiä.
Terveydenhuoltojärjestelmä nykyisellään on Arinan mielestä ennemminkin sairaudenhuoltojärjestelmä. Olemme aika yksin sairauksiemme kanssa. Hyvinvointiteollisuudessa ollaan kiinnostuneempia kokonaisvaltaisesta terveydestä. Biohakkerointi on hyvinvointiteollisuuden nopeimmin kasvava markkina.
Henkilökohtainen terveysdata, esimerkiksi biomarkkereiden mittauttaminen, auttaa pääsemään sen jäljille, mitä asioita elintavoissaan kannattaa korjata ikääntymisen hidastamiseksi. Terveysturismi lisääntyy, kun ihmiset menevät ottamaan mittauksia edullisemmin esimerkiksi Thaimaahan tai Kiinaan.
– Se ei ole millään tavalla yhteiskunnan tukemaa. Kun erilaisten mittausten hinta kuitenkin tulee koko ajan alaspäin, pääsy tietoon demokratisoituu. Mitä jos sinua tuettaisiinkin taloudellisesti, jos et ole terveydenhuoltojärjestelmän asiakas, vaan panostat oman hyvinvointisi optimointiin? Arina kysyy.
Suurin osa toimivista tekniikoista hyvinvoinnin lisäämiseksi on jokaisen saatavilla ja kokonaan tai lähes ilmaisia – esimerkiksi hengitystekniikat, meditaatio, saunominen, avantouinti ja liikunta.
– Ja mitä paremmin tietää terveellisestä ravinnosta, sitä paremmin sitäkin pystyy optimoimaan. Toki siinä on moraalisesti ja eettisesti se haaste, että meillä on megakorporaatioita, jotka tuovat suoraan sanottuna ravinneköyhää roskaa meidän silmiemme eteen. Olemme vieraantuneet siitä, mikä on terveellistä ravintoa, ja siksi olemme systeemien orjia. Miten voisimme tukea ihan kouluruokailusta lähtien sitä, että meillä olisi mahdollisimman terveellistä ravintoa?
Tasapainoisen ja terveellisen elämän ydin on Arinan mielestä se, että ihminen pärjää aika vähällä.
– Joku joogi tai zen-munkki, eihän hänellä ole mitään. Loppujen lopuksi useat ongelmistamme tulevat siitä, että meillä on liikaa asioita. Liikaa töitä, liikaa huolenaiheita, liikaa omaisuutta. Elämme ympäristöissä, jotka eivät ole millään tavalla terveellisiä.
Arinan mukaan psykologia on keskeisessä asemassa siinä, että ihminen voimaistuu ja valtaistuu muuttamaan omaa käyttäytymistään. Hän on kirjoittanut muun muassa kirjat Resilient being ja Vital being, ja seuraavaksi on tuloillaan Social being. Kaikissa kirjoissa käsitellään paljon mielenterveyttä.
– Ihmisten kyvyttömyyteen muuttaa elintapojaan liittyy erilaisia psykologisia selviytymiskeinoja. Esimerkiksi syömiseen liittyy psykologia tosi vahvasti. Jotkut syövät suruunsa tai heillä aktivoituvat lapsuuden prosessit silloin kun on vaikeaa. On tosi oleellista, että ihminen kehittää itsetuntemustaan ja tietoisuuttaan: että hän on tietoinen, mistä käyttäytymismallit tulevat. Siitähän terapiassa on usein kysymys.
– Jos katsomme, mistä esimerkiksi masennus tulee, sillä on usein fysiologinen komponentti, eli voi olla joku häiriö jossain mikrobiomissa tai voi olla, että mantelitumake on vahingoittunut. Seuraa noidankehä. Jos on vähän resursseja esimerkiksi hallita tunnemaailmaansa, se vaikeutuu koko ajan lisää sen takia, että elimistö on epätasapainossa tai säätelykeskukset eivät toimi optimaalisesti.
Tie tasapainoon on samaan aikaan psykologinen, henkinen ja fysiologinen prosessi.
– Pitää fiksata suolisto, ravitsemus ja levätä riittävästi, mutta toisaalta löytää merkitys uudelleen: sinä et ole ne asiat, jotka sinulle ovat tapahtuneet. Se, että jollakulla on haastavaa, usein liittyy siihen, että hänellä on ahdistusta tulevaisuudesta tai menneisyydestä. Esimerkiksi hengitystekniikoilla ja meditaatioilla voi oppia lyhentämään aikaperspektiiviä ja tulemaan tähän hetkeen.
Kuka omistaa terveysdatamme?
Harri Ketamo, suomalaisen syväteknologiayritys Headain perustaja ja hallituksen puheenjohtaja puhui tilaisuudessa siitä, miksi kannattaisi rakentaa oman terveydenhuoltomme AI-kyvykkyyttä. Ketamo korosti datan omistajuutta ja tietoturvaa. Hän herätteli yleisöä luvuilla, jotka näyttivät, miten datan omistajuus maailmalla jakautuu tällä hetkellä lähes yksinomaan USA:n ja Kiinan kesken.
Vaikka terveysdata ja oppilaitosdata ovat luottamuksellisia, Ketamon mukaan ihmiset antavat nykyään yhä enemmän itse terveystietojaan kielimalleille treenidataksi.
– Meillä on USA:ssa ja Kiinassa teknologiafirmoja, jotka pystyvät tekemään väestöstämme parempia analyyseja, kuin meidän oma Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksemme. Olemme vähän omituisessa tilanteessa.
Ketamo peräänkuuluttaa eurooppalaisen lisäarvon luomista ja eurooppalaista datastrategiaa, jotta pystymme kilpailemaan globaalisti emmekä myy dataamme muualle lähes ilmaiseksi.
TAMK on monipuolinen kumppani
TAMKin rehtori, professori Mika Hannula rohkaisi kuulijoita tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyöhön TAMKin kanssa.
− TAMK on kumppani, jonka kanssa kannattaa lähteä yhdessä rohkeasti tulevaisuutta tekemään. Tarvitsemme arvonluontia, teknologiaa ja kestäviä ratkaisuja. TAMK on yksi eturivin pedagogiikan kehittäjistä Suomessa. Toivon sydämeni pohjasta, että te hyvät kumppanit olette mukana siinä, kun me kehittämme edelleen omaa tutkimustoimintaamme ja teemme asioita ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi, Hannula sanoo.
TAMKissa on paljon terveysteknologiaan liittyviä hankkeita ja palveluita, joista tapahtumassa esittäytyivät UNINOVIS Excellence Hub, TAMK FieldLab -laboratorio, Soteresilienssi-hanke, SILTA-hanke (Sisäilman ja tilankäytön älykäs analytiikka) ja IdCLTI-hanke (Identify Chronic Limb Threatening Ischemia).
Soteresilienssi-hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden sekä vastavalmistuneiden työelämävalmiuksia ja lisätä alan pitovoimaa. Hankkeessa kehitetään tekoälyä hyödyntävä ohjausratkaisu, joka tukee opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden osaamisen tunnistamista suhteessa työelämän vaatimuksiin.
TAMKin hoitotyön lehtori Milla Salama ja Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden erityisasiantuntija Ulla Lukkari keskustelivat Soteresilienssi-hankkeen ständillä. Molemmat olivat kiinnostuneita jakamaan toisilleen tietoa.
– Työllisyyspalveluissa voimme vaikuttaa tekemällä yhteistyötä ja ennakoimalla esimerkiksi, millaisia ihmisiä on valmistumassa, Lukkari sanoo.
Pirkanmaan alueella on paljon työnantajia, jotka tarvitsevat sotealan osaamista.
– Voisi olla hyödyllistä, että tulisitte kertomaan siitä, miten näette sotealan ja nimenomaan sairaanhoitajien, ensihoitajien ja kätilöiden työllisyystilanteen sekä sen, mitä työnantajapuolelta toivotaan, Salama sanoo.
Tapahtuma herätti pohtimaan omaa terveyttä ja tekoälyn mahdollisuuksia
TAMKin lehtori Eeva-Maria Berggren on rakentanut uuden ja suuren suosion saaneen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Vaikuttavat digitaaliset hoito- ja palveluratkaisut. Hän oli innostunut Teemu Arinan puheenvuorosta.
– Heti ajattelin, että täytyy käydä omien opiskelijoiden kanssa keskustelua näistä asioista. Olen itse sairaanhoitajataustainen. Näkökulmanhan pitäisi olla nimenomaan ennaltaehkäisy ja yksilön vastuu omasta terveydestään. Ikääntyminen on yhteiskunnalle kallista. Elämme pitkään ja menetämme toimintakykyämme paljon.
Tutoropettajana toimiva Berggren ja hänen aviomiehensä Timo Berggren osallistuivat tapahtumaan yhdessä. Timo Berggren opiskelee ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Koulutustaustaltaan hän on metsätalousinsinööri YAMK. Berggrenille tapahtuma on oppimisympäristöön tutustumista ja verkottumista, ja osallistumisesta saa myös opintopisteen. Hän tiesi etukäteen, että Arinalla on lennokkaita ajatuksia ja hän ui vastavirtaan monia käsityksiä kohtaan.
– Oli todella ajatuksia herättävä puheenvuoro. Pitäisi kääntää ylösalaisin oma terveys ja miten sitä hoitaa. Kehitys tulee olemaan aivan hurjaa. Nyt voin vielä proaktiivisesti toimia oman terveyteni eteen.
Noin satapäisen osallistujajoukon nuorempaa polvea edusti Nikolas Koivuniemi, joka opiskelee Tampereen seudun ammattiopistossa konversiota (lentokoneasennuksen B1-puolta). Aiemmin hän on jo valmistunut avioniikka-asentajaksi. TAMK on erittäin vahva vaihtoehto jatko-opiskelupaikaksi: esimerkiksi konetekniikka ja automaatiotekniikka olisivat hyviä aloja.
Tapahtuma houkutteli Koivuniemeä mahdollisuutena tutustua TAMKin tekemiseen. Häntä kiinnosti myös se, miten tekoälyä voi käyttää apuna terveysteknologiassa, esimerkiksi robotiikassa.
– Joka asiassa ei tarvita ihmistä kiikuttamaan purkkia paikasta A paikkaan B, Koivuniemi sanoo.
Koivuniemi suhtautuu kuitenkin tekoälyyn varovaisesti.
– Vahvasti vaikuttaa siltä, että tekoäly tulee olemaan osa tulevaisuuden työelämää tavalla tai toisella. Halusin tai en. Tekoäly on verrattavissa Googleen, se ei varsinaisesti keksi vastauksia, mutta auttaa löytämisessä.
– Omissa opinnoissa olen huomannut myös sen, että tekoäly tekee paljon virheitä, ja lentokonetekniikassa turvallisuus korostuu.
Se, miten tekoäly tulee vaikuttamaan ajatteluun, riippuu Koivuniemen mukaan käyttötarkoituksesta.
– Käyttääkö sitä tylsien prosessien nopeuttamiseen vai vaikkapa tarinoiden keksimiseen. Tekoäly vain raapii olemassa olevasta tiedosta. Itse olen vähän skeptinen tekoälyn suhteen. Tänään Harri Ketamon esityksessä puhuttiin datan liikkumisesta erityisesti Yhdysvaltoihin ja Kiinaan – en haluaisi antaa omia tietojani tekoälylle.
Kirjoittaja: Emmi Rämö
