Pekka Abrahamsson

Pekka Abrahamsson on ohjelmistotekniikan professori Tampereen yliopistossa, ja hänen toimipaikkansa on Porin yliopistokeskus. Hän johtaa GPT-Labia, tutkimusryhmää, joka toimii Porin, Tampereen ja Seinäjoen kampuksilla ja tutkii generatiivisen tekoälyn vaikutusta ohjelmistokehitykseen ja laajemmin yhteiskuntaan. Abrahamssonin tutkimus käsittelee sitä, miten ohjelmistojen tekeminen muuttuu, kun vaatimuksia, koodia ja kokonaisia organisaatioita rakentavat ihmisten rinnalla autonomiset tekoälyagentit.

Hänen taustansa on empiirisessä ohjelmistotutkimuksessa ja ketterissä menetelmissä, joiden kansainvälisesti tunnetuimpiin tutkijoihin hän kuuluu. Viime vuosina hänen työnsä on laajentunut tekoälyn yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten demokratiaan, mediaan, turvallisuuteen ja informaatiovaikuttamiseen. Tunnusomaista hänelle on, että tutkimuksen tueksi rakennetaan toimivia kokeiluja: digitaalisesta eduskunnasta tekoälyjen johtamaan uutistoimitukseen.

Abrahamsson Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja AI Finland valitsi hänet vuoden 2025 tekoälytutkijaksi, ja vuonna 2026 hänet palkittiin vuoden ohjelmistotekniikan professorina. Hän kysytty puhuja tekoälyn tulevaisuutta käsittelevissä tilaisuuksissa.

Johdan GPT-Labin tutkimusta ja rakennan sen rahoituspohjaa kilpaillulla kotimaisella ja eurooppalaisella rahoituksella. Ohjaan väitöskirjatutkijoita, toimin esihenkilönä tutkijoille ja opetan ohjelmistotekniikkaa. Teen yhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin kanssa ja osallistun tekoälyä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tutkimuksen ytimessä on kysymys siitä, miten ihmisten ja tekoälyn työnjako muuttaa ohjelmistojen, organisaatioiden ja yhteiskunnan toimintaa.

Generatiivinen tekoäly ja suuret kielimallit ohjelmistokehityksessä

Autonomiset tekoälyagentit ja moniagenttijärjestelmät

Tekoälynatiivi ohjelmistotuotanto ja ihmisettömät organisaatiot

Luotettavan tekoälyn käyttöönotto

Tekoäly tieteellisen tutkimuksen välineenä

Tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset: demokratia, media, turvallisuus ja informaatiovaikuttaminen

Empiirinen ohjelmistotutkimus

Ketterät menetelmät ja ohjelmistoliiketoiminta

Tärkeimmät saavutukset

Tunnustukset

• Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2020, ensimmäisenä ohjelmistotekniikan professorina
• Vuoden ohjelmistotekniikan professori 2026
• Vuoden tekoälytutkija 2025 (AI Finland)
• Suomen viitatuin ohjelmistotekniikan tutkija ja alansa maailman viitatuimman yhden prosentin joukossa.
• Top-100 Most Influential Scholar in Software Engineering (AMiner 2016)
• Nokia-säätiön tunnustuspalkinto 2007 ja ITEA Achievement Award 2007
• Parhaan artikkelin palkinnot: IEEE Software 2020, Journal of Systems and Software 2018, EASE 2014

Tieteellinen vaikuttavuus

• Ketterien ohjelmistokehitysmenetelmien tutkimuksen uranuurtaja. Kehitti Mobile-D:n, ensimmäisen ketterän mobiilisovelluskehityksen menetelmän
• Johti tutkimusryhmää, jossa ECCOLA-menetelmä kehitettiin. ECCOLA tuo tekoälyn etiikan ohjelmistokehityksen käytäntöihin
• 18 kirjaa ja yli 300 tieteellistä julkaisua, yli 250 kanssakirjoittajaa eri puolilta maailmaa

Tutkimuksen johtaminen

• Perusti GPT-Labin vuonna 2023 ja johtaa sitä. 
• Koordinoinut suuria eurooppalaisia tutkimusohjelmia: AGILE (22 M€), FLEXI (40 M€) ja Cloud Software (56 M€)
• Vakinaiset professuurit Suomessa, Norjassa (NTNU) ja Italiassa. Bozen-Bolzanon vapaan yliopiston tietojenkäsittelytieteen tiedekunnan dekaani 2012–2015
• Perusti kansainvälisen Software Startup Research Networkin (SSRN) ja toimi sen puheenjohtajana
• Rakentanut tutkimus- ja oppimisympäristöjä, kuten Software Factoryn, Startuplabin ja makerspace-tiloja kolmeen yliopistoon

Ohjaus ja tiedeyhteisö

• Ohjannut 14 väitöskirjaa valmiiksi ja toiminut yli 45 väitöskirjan esitarkastajana, vastaväittäjänä tai arviointikomitean jäsenenä
• XP2027-konferenssin General Chair. Aiemmin useiden kansainvälisten konferenssien puheenjohtaja ja IEEE Softwaren neuvottelukunnan jäsen

Nykyiset

• Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen
• Julkaisufoorumin (JUFO) asiantuntijapaneelin jäsen, kausi 2025–2028
• Helsingin Sanomain Säätiön tekoälyn työvaliokunnan jäsen
• XP2027-konferenssin yleispuheenjohtaja
• Blekinge Tekniska Högskolanin (BTH) ohjelmistotekniikan tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen ulkoisen arvioinnin asiantuntijajäsen
• Suomen ohjelmistoprofessorit tiedeyhteisön neuvottelukunnan jäsen
• Vuoden digiteko -kilpailun tuomariston jäsen 2026
• International Software Engineering Research Networkin (ISERN) jäsen

Aiemmat

• Tietojenkäsittelytieteen tiedekunnan varadekaani ja dekaani, Bozen-Bolzanon vapaa yliopisto 2011–2015
• Tietojärjestelmätieteen tutkimusalan johtaja, Jyväskylän yliopisto 2020–2022
• Suomen ohjelmistoprofessorit tiedeyhteisön puheenjohtaja
• Software Startup Research Networkin (SSRN) perustaja ja puheenjohtaja 2015–2018
• IEEE Softwaren neuvottelukunnan jäsen 2009–2012
• SEMAT-aloitteen (Software Engineering Method and Theory) neuvottelukunnan jäsen
• Skövden yliopiston tutkimusympäristöjen ulkoisen arviointiryhmän puheenjohtaja 2023
• Kanadan NSERC SurfNet -tutkimusverkoston kansainvälisen neuvottelukunnan jäsen 2010–2014
• Tiedekuntaneuvoston jäsen Oulun, Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa
• Useiden kansainvälisten konferenssien puheenjohtaja (mm. XP2009, Profes 2007, EuroSPI 2005 ja 2007) sekä tieteellisten lehtien toimituskuntien jäsen

Tutkimuksen lähtökohta on, että tekoäly on muuttumassa työkalusta toimijaksi. Kun agentit kirjoittavat koodia, tekevät päätöksiä ja muodostavat keskenään organisaatioita, ohjelmistotekniikan vanhat oletukset työnjaosta, vastuusta ja laadusta on arvioitava uudelleen. Tavoitteena on ymmärtää tämä muutos empiirisesti ja rakentaa menetelmät, joilla sitä voidaan hallita.

Tekoälynatiivi ohjelmistotuotanto. Miten ohjelmistokehitys organisoidaan, kun suuri osa vaatimusmäärittelystä, suunnittelusta, toteutuksesta ja testauksesta tehdään autonomisten agenttien toimesta? Tutkimus kehittää ja arvioi moniagenttijärjestelmiä ohjelmistokehityksen eri vaiheisiin sekä selvittää, missä ihmisen harkintaa ei voi korvata.

Luottamus ja hallittu autonomia. Kuinka paljon päätösvaltaa agenteille voi antaa, ja miten niiden toimintaa valvotaan? Tavoitteena on käytännön menetelmiä luotettavan tekoälyn käyttöönottoon organisaatioissa, joissa virheen hinta on korkea.

Ihmisettömät organisaatiot. Tutkimus selvittää, millaisia ovat yritykset ja palvelut, joita pyörittävät lähes kokonaan agentit, ja mitä tämä merkitsee työlle, johtamiselle ja liiketoiminnalle.

Tekoäly tieteen tekijänä. Kun tekoäly pystyy tuottamaan tutkimusta itsenäisesti, tieteen laadunvarmistuksen on muututtava. Tavoitteena on kehittää protokollapohjaisia menetelmiä, jotka tekevät autonomisten tutkimusagenttien työstä läpinäkyvää ja toistettavaa.

Tekoäly ja yhteiskunnan kestävyys. Tutkimus tarkastelee tekoälyn vaikutuksia demokratiaan, mediaan ja turvallisuuteen: informaatiovaikuttamista, petoksia, lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väärinkäyttöä sekä julkisen päätöksenteon uusia muotoja. Menetelmänä ovat toimivat simulaatiot ja kokeilut, joissa tulevaisuuden järjestelmiä voi tutkia ennen kuin ne ovat arkea.

Kaikkia teemoja yhdistää sama kysymys: mikä on ihmisen paikka, kun järjestelmät alkavat ajatella, kirjoittaa ja päättää puolestamme?

Ohjelmistokehitys agenttien aikakaudella

• Moniagenttijärjestelmät vaatimusmäärittelyssä, arkkitehtuurissa, koodin tuottamisessa ja refaktoroinnissa
• Tekoälyagentit ohjelmistotiimin jäseninä, esimerkiksi tuotevisiopalavereihin osallistuva agentti ja palavereista vaatimuksia ja prototyyppejä tuottavat työkalut
• Pienten kielimallien käyttökelpoisuus koodin tuottamisessa
• Generatiivisen tekoälyn käyttöönotto ohjelmistoyrityksissä

Hankkeet (valikoima)

• ANSE, tekoälynatiivi ohjelmistotuotanto (Business Finland)
• MAISA, luotettavan tekoälyn käyttöönotto (Business Finland)
• AI-Champion (Business Finland)
• SYNTHETICA, synteettinen data ja generatiivinen tekoäly (Suomen Akatemia)
• EVIL-AI, lapsiin ja nuoriin kohdistuva tekoälyn väärinkäyttö (Jane ja Aatos Erkon säätiö)

Yhteiskunnalliset kokeilut ja demonstraattorit

• Digitaalinen eduskunta: 200 tekoälyagenttia käsittelee lakiehdotuksia eduskunnan prosessin mukaisesti
• Kunnallisen päätöksenteon analyysi: kaupungin pöytäkirjoista ennustetaan päätösesitysten läpimenoa, sekä kaupungin tekoälypohjainen tilannehuone
• Tekoälyavusteinen paikallisuutistoimitus
• Informaatiovaikuttamisen ja strategisen viestinnän tilannekuvatyökalut
• Tekoälyllä tehostettujen talouspetosten simulointi ja torjuntaharjoittelu
• Autonomiset tutkimustiimit, joissa agentit suunnittelevat ja toteuttavat tutkimusta protokollan ohjaamina

• Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet
• Liiketaloustiede
• Media- ja viestintätieteet

Tutkimusura on kulkenut teollisuusläheisestä soveltavasta tutkimuksesta kolmen maan professuureihin ja ketterien menetelmien tutkimuksesta generatiiviseen tekoälyyn.

• 2023– Ohjelmistotekniikan professori, Tampereen yliopisto
• 2017–2022 Tietojärjestelmätieteen ja ohjelmistotekniikan professori, Jyväskylän yliopisto. Tietojärjestelmätieteen tutkimusalan johtaja 2020–2022
• 2015–2017 Tietojenkäsittelytieteen (ohjelmistotekniikka) professori, Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto NTNU, Trondheim
• 2011–2015 Tietojenkäsittelytieteen professori, Bozen-Bolzanon vapaa yliopisto, Italia. Varadekaani 2011–2012 ja dekaani 2012–2015
• 2009–2011 Ohjelmistotekniikan professori (ohjelmistojen laatu), Helsingin yliopisto
• 2002–2009 Tutkija ja erikoistutkija, tutkimusprofessori 2005–2009, VTT
• 2007–2009 Chief Scientist, SINTEF, Norja (sivutoiminen)
• Vierailevana professorina Trenton, Innsbruckin ja Cagliarin yliopistoissa
• 2002 FT, Oulun yliopisto

• Abrahamsson, P., Salo, O., Ronkainen, J. & Warsta, J. (2002). Agile Software Development Methods: Review and Analysis. VTT Publications 478.
• Abrahamsson, P., Warsta, J., Siponen, M. & Ronkainen, J. (2003). New Directions on Agile Methods: A Comparative Analysis. ICSE 2003, 244–254.
• Abrahamsson, P., Babar, M. A. & Kruchten, P. (2010). Agility and Architecture: Can They Coexist? IEEE Software 27(2), 16–22.
• Paternoster, N., Giardino, C., Unterkalmsteiner, M., Gorschek, T. & Abrahamsson, P. (2014). Software Development in Startup Companies: A Systematic Mapping Study. Information and Software Technology 56(10), 1200–1218.
• Giardino, C., Paternoster, N., Unterkalmsteiner, M., Gorschek, T. & Abrahamsson, P. (2016). Software Development in Startup Companies: The Greenfield Startup Model. IEEE Transactions on Software Engineering 42(6), 585–604.
• Graziotin, D., Fagerholm, F., Wang, X. & Abrahamsson, P. (2018). What Happens When Software Developers Are (Un)happy. Journal of Systems and Software 140, 32–47. Vuoden paras artikkeli
• Vakkuri, V., Kemell, K.-K., Kultanen, J. & Abrahamsson, P. (2020). The Current State of Industrial Practice in Artificial Intelligence Ethics. IEEE Software 37(4), 50–57. Vuoden paras artikkeli
• Vakkuri, V., Kemell, K.-K., Jantunen, M., Halme, E. & Abrahamsson, P. (2021). ECCOLA: A Method for Implementing Ethically Aligned AI Systems. Journal of Systems and Software 182, 111067.
• Nguyen-Duc, A., et al. & Abrahamsson, P. (2025). Generative Artificial Intelligence for Software Engineering: A Research Agenda. Software: Practice and Experience 55(11), 1806–1843.
• Sami, M. A., Evangelista, G., Kemell, K.-K., Zhang, Z., Zaina, L., Waseem, M. & Abrahamsson, P. (2026). From Meetings to Product Vision: An Agentic Approach with MARARE. IEEE Software 43(5), 48–55.