<h2>Hakukelpoisuus ja valintamenettely 1.1.2023 lähtien</h2>

Psykoterapeuttikoulutukset on tarkoitettu soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan opistoasteisen tutkinnon suorittaneille. Tällaisia ovat esimerkiksi lääkärit, psykologit, sosiaalityöntekijät ja psykiatriset sairaanhoitajat.

Soveltuvan perustutkinnon lisäksi osallistujilta vaaditaan

<ul>
	<li>vähintään 2 vuoden työkokemus mielenterveystyössä tai vastaavassa hoitotyössä</li>
	<li>henkilökohtainen soveltuvuus psykoterapeutiksi</li>
	<li>mahdollisuus tehdä psykoterapiatyötä koulutuksen aikana.</li>
</ul>

Hakukelpoisuudesta ei tehdä ennakkopäätöksiä opiskelijavalintaprosessin ulkopuolella.

Hakukelpoisuus Tampereen yliopistossa suoritettavaan psykoterapeuttikoulutukseen edellyttää alla määriteltyjen hakuperusteena olevan tutkinnon sekä sen valmistumisen jälkeen suoritetun työkokemuksen kriteerien täyttymistä. 

Hakukelpoisuus ja valintaperusteet psykoterapeuttikoulutukseen perustuvat asetukseen 1120/2010 sekä valtakunnallisen psykoterapeuttikoulutuskonsortion suositukseen asetuksen 1120/2010 pykälästä 2a määrittyviksi psykoterapeuttikoulutuksen hakuperusteiksi.

<ul>
	<li>lääketieteen lisensiaatin tutkinto</li>
	<li>psykologian maisterin tutkinto</li>
	<li>erityistapauksessa soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto:
	<ul>
		<li>terveystieteiden maisterin tutkinto</li>
		<li>filosofian maisterin tutkinto, pääaineena logopedia tai musiikkiterapia</li>
		<li>yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisterin tutkinto, pääaineena sosiaalityö, sosiaalipsykologia, sosiaalipedagogiikka tai kehityspsykologia</li>
		<li>kasvatustieteen maisterin tutkinto, suuntana erityiskasvatus, erityisopettaja- tai varhaiserityisopettajakoulutus, pääaineena kasvatuspsykologia</li>
	</ul>
	</li>
</ul>

Ylemmät korkeakoulututkinnot

<ul>
	<li>terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja)</li>
	<li>erityistapauksessa soveltuva muu terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto:
	<ul>
		<li>(erityis)toimintaterapeutin tutkinnot, psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti</li>
		<li>sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi, pääsuuntautumisvaihtoehtona sosiaalialan asiakastyö tai mielenterveys ja päihteet)</li>
	</ul>
	</li>
</ul>

Ammattikorkeakoulututkinnot

<ul>
	<li>sairaanhoitajan tutkinto: psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja</li>
</ul>

Opistotasoinen tutkinto

Hakukelpoiseksi tutkinnoksi voidaan katsoa ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa vastaa yllä mainittuja tutkintoja.

Hakijalla tulee olla joko Valviran laillistamispäätös oikeudesta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä Suomessa tai Opetushallituksen rinnastuspäätös tutkinnon vastaavuudesta.

Hakiessaan psykoterapeuttikoulutukseen ulkomaisen tutkinnon pohjalta, tulee hakijan osoittaa riittävä opetuskielen taito.

Ulkomainen koulutus

Hakija voidaan erityistapauksessa katsoa hakukelpoiseksi myös muulla&nbsp;korkeakoulututkinnolla. Tällöin edellytetään sekä opintojen että työkokemuksen perusteella osoitettua&nbsp;erityisen vahvaa suuntautumista mielenterveystyöhön.

Erityistapaukset

1. Soveltuva perustutkinto

Jos 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot eivät sisälly hakuperusteena olevaan tutkintoon, tulee ne olla suoritettu ennen psykoterapeuttikoulutuksen hakuajan päättymistä.

Psykologian maisterin, lääketieteen lisensiaatin ja opistotason psykiatrisen sairaanhoitajan tutkintoihin sisältyy aina riittävä määrä psykologian tai psykiatrian opintoja. 
AMK-tutkinnon suorittaneilla tulee aina olla suoritettuna erillisenä omana kokonaisuutenaan nämä 30 opintopisteen laajuiset täydentävät lisäopinnot.

Näiden lisäopintojen (myös esimerkiksi nimellä psykoterapeuttisten valmiuksien opinnot) laajuus ja sisältö tulee olla dokumentoitu ja tarkistettavissa. Opintojen kouluttajien tulee edustaa psykologian tai psykiatrian alan asiantuntemusta.

Opintojen tulee sisältää seuraavat sisältöalueet:

<ul>
	<li>ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys</li>
	<li>lasten ja nuorten sekä aikuisten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt</li>
	<li>lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden tutkimus, diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka</li>
	<li>lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen menetelmät</li>
	<li>mielenterveystyötä koskeva lainsäädäntö sekä mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmä</li>
	<li>psykoterapian erityiset ja yleiset vaikuttavat tekijät</li>
	<li>mikä on ja mikä ei ole psykoterapiaa</li>
	<li>mitä ominaisuuksia edellytetään psykoterapeutilta</li>
	<li>psykoterapioiden vaikutusmahdollisuudet ja rajoitukset</li>
</ul>

Lisäopinnot voivat olla esimerkiksi psykologian perusopinnot ja lisäksi aineopintoja, joita mm. <a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto">Tampereen yliopiston avoin yliopisto</a> järjestää. Koulutus on maksullista ja hinta määrittyy avoimen yliopiston hintojen mukaan. Kysy lisätietoja opintoihin ilmoittautumisesta ja opintomaksuista avoimesta yliopistosta.

Ennen vuotta 2012 lisäopinnot aloittaneiden lisäopintojen hyväksyminen arvioidaan tapauskohtaisesti.

2. Täydentävät 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian lisäopinnot

Koulutukseen hakevalla tulee olla vähintään 2 vuotta työkokemusta mielenterveystyössä tai sitä vastaavassa asiakastyössä ennen psykoterapeuttikoulutuksen hakuajan päättymistä. Työkokemuksen tulee olla kertynyt hakuperusteena olevan tutkinnon valmistumisen jälkeen.

Mielenterveys- tai sitä vastaaviksi asiakastyöksi lasketaan esimerkiksi: psykologinen neuvonta-, keskustelu-, ohjaus- ja terapiatyö yms. perusterveydenhuollon, psykiatrian tai päihdehuollon yksiköissä, työterveyshuollon piirissä, perhe- ja kasvatusneuvolayksiköissä sekä kolmannella sektorilla. 
So­vel­tu­va­na työ­ko­ke­muk­se­na ei huo­mioi­da tavanomaista opetus-, koulutus- tai ryhmänohjaustyötä, esihenkilötyötä, konsultointityötä, tutkimustyötä tai hallinto- ja suunnittelutyötä.

Työkokemuksen tulee perustua tosiasialliseen työhön pois lukien keskeytykset esimerkiksi virkavapaan tai perhevapaan seurauksena. Työkokemus on voinut karttua pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi 4 vuotta 50 % työtä. Työkokemuksen tulee olla dokumentoitu ja tarkistettavissa ja dokumentoinnista on ilmettävä mahdolliset keskeytystiedot.

Lisäksi koulutukseen hakevalta edellytetään mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana. Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus kuuluu psykoterapeuttiopintoihin eikä hakijaa voida valita koulutukseen, jos hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana.

<h3>Linjaukset työtehtävien soveltuvuudesta</h3>

Mie­len­ter­veys­työk­si tai sitä vas­taa­vak­si asiakastyöksi kat­so­taan työs­ken­te­le­mi­nen

<ul>
	<li>lääkärinä&nbsp;psykiatrian yksikössä, päihdehuollossa tai muuten pääasiassa mielenterveyspotilaiden parissa</li>
	<li>sairaanhoitajana&nbsp;psykiatrian yksikössä, päihdehuollossa tai muuten pääasiassa mielenterveyspotilaiden parissa</li>
	<li>psykologina&nbsp;sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä, opiskelija- tai työterveyshuollossa, oppilaitoksessa tai vankeinhoidossa</li>
	<li>terapiatyössä&nbsp;psyykkisistä ongelmista kärsivien tai kriisin kohdanneiden parissa</li>
	<li>sosiaalityöntekijänä&nbsp;asiakastyössä sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä</li>
</ul>

Osit­tain mie­len­ter­veys­työ­tä vas­taa­vak­si asiakastyöksi kat­so­taan työs­ken­te­le­mi­nen (suluissa huomioitava prosenttiosuus)

<ul>
	<li>lääkärinä potilastyössä muualla kuin psykiatrian yksikössä tai päihdehuollossa (50 %)</li>
	<li>sairaanhoitajana potilastyössä muualla kuin psykiatrian yksikössä tai päihdehuollossa (50 %)</li>
	<li>ammatinvalintapsykologina, uraohjauksen psykologina&nbsp;tai vastaavana (50 %)</li>
	<li>sosiaalityöntekijänä&nbsp;asiakastyössä&nbsp;muualla kuin sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä (50 %)</li>
	<li>muussa sosiaalialan asiakastyössä mielenterveyspalveluissa, päihdehuollossa, perhetyössä, lastensuojelussa, erityisnuorisotyössä tai vastaavassa (esim. erityisnuorisotyöntekijä, perhetyöntekijä, lasten- tai nuorisokodin ohjaaja) (50 %)</li>
	<li>terveydenhoitajana&nbsp;(50 %)</li>
	<li>seksuaaliterapeuttina, toimintaterapeuttina&nbsp;tai&nbsp;puheterapeuttina&nbsp;(50 %)</li>
	<li>psykofyysisenä fysioterapeuttina (50 %)</li>
	<li>diakoniatyöntekijänä (50 %)</li>
	<li>erityisopettajana tai&nbsp;koulukuraattorina&nbsp;perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa tai varhaiskasvatuksessa (50 %)</li>
	<li>opinto-ohjaajana perusopetuksessa tai toisen asteen koulutuksessa (25 %)</li>
	<li>ravitsemusterapeuttina&nbsp;tai&nbsp;fysioterapeuttina&nbsp;(25 %)</li>
	<li>työhönvalmentajana, uravalmentajana&nbsp;tai vastaavana (25 %)</li>
</ul>

Muut kuin edellä mainitut työtehtävät arvioidaan suhteessa näihin linjauksiin hakemuksen liitteenä toimitettujen työtodistusten tai muiden luotettavien työnkuvausten perusteella. Työkokemus voidaan hyväksyä edellä esitettyä suuremmalla osuudella mielenterveystyöksi, jos siitä toimitetun todistuksen tai muun selvityksen perusteella työhön sisältyy tavanomaista enemmän mielenterveystyön piirteitä.

Jos hakukelpoisuusehdot (kohta 2 ja 3) täyttäviä hakijoita ei ole tarpeeksi, voidaan myös hyväksyä se, että ehdot täyttyvät koulutuksen alkuun mennessä.

 3. Soveltuva työkokemus

Kaikilta hakijoilta edellytetään riittävää englannin kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoa englanninkielisen opetuksen ja kirjallisuuden omaksumiseksi niin koulutusohjelmissa kuin yliopiston kaikille psykoterapeuttiopiskelijoille suuntaamissa yhteisissä opinnoissa.

Lisäksi hakijoilta edellytetään riittäviä tietoteknisiä valmiuksia käyttää opinnoissa käytettäviä verkko-opiskeluohjelmia, yliopiston tietokantoja, hakuohjelmia, tekstinkäsittelyohjelmia ja esitysgrafiikkaohjelmia sekä ääni- ja liikkuvan kuvan tallennuslaitteita.

Koulutusasiakkailla olisi hyvä olla hoitosuhde johonkin lailliseen terveys- ja sosiaalialan yksikköön, jossa asiakkaan hoitovastuu säilyy koko koulutushoidon ajan. Lasten ja nuorten hoidossa on syytä huomioida erityisesti asiakasturvallisuus. Lasten ja nuorten parissa tehtävää psykoterapeuttista työtä suositelleen erityisesti toteutettavaksi yhteistyössä terveydenhuollon yksikön ja hoitavan lääkärin kanssa. Mahdollisuudet psykoterapeuttisen työn tekemiseen arvioidaan osana soveltuvuusarviointia.

Muut edellytykset

Psykoterapeuttikoulutukseen hakeviin opiskelijoihin sovelletaan yliopistolain § 43a mukaisia menettelyjä opinto-oikeuden peruuttamisesta (laki 954/2011 yliopistolain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetus 1034/2011 yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta).

<h3>Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset</h3>

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi yliopiston opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta. Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, psykoterapeuttikoulutus, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Kuten muillakin mainituilla aloilla, psykoterapeuttikoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai psykoterapeuttiseen potilastyöhön.

Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle.

Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa.

<h3>Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote</h3>

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.

Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä psykoterapeuttinen potilastyö tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen potilastyön tai tehtävien alkamista.

Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, törkeät henkirikokset, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).

Esteet hakukelpoisuudelle

4. Muut edellytykset ja mahdolliset esteet hakukelpoisuudelle

Hakukelpoisuus tarkistetaan hakulomakkeella ja sen liitteissä annettujen tietojen perusteella. Mikäli liitteet eivät ole suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä, liitä viralliset käännökset. Työkokemus lasketaan työtodistuksen allekirjoituspäivämäärään saakka.

Hakukelpoisuudesta päättää yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani vastuuprofessorin esityksestä. Kaikki hakukelpoisuuden täyttäneet hakijat pyritään kutsumaan soveltuvuushaastatteluun. Jos hakijoita on niin runsaasti, että se sisäänotettavien määrä ja soveltuvuushaastattelun kustannukset huomioiden ei ole taloudellisesti mahdollista, haastateltavien joukko valitaan eniten pisteitä saaneiden joukosta käyttäen seuraavia kriteereitä.

Jos hakijalla on 2 hakukriteerit täyttävää tutkintoa, annetaan pisteet tutkinnosta, josta saa parhaat pisteet, mutta työkokemusaika lasketaan ensimmäisestä hakukriteerit täyttävästä tutkinnosta lähtien.

HUOM. Valintaperusteissa voi olla hakukohdekohtaisia tarkennuksia, katso koulutuksen hakuilmoitusta.

Hakukelpoisuuden tarkistaminen

<ul>
	<li>Psykologian maisteri tai maisteritutkinto, jossa psykologia pääaineena 20 pistettä</li>
	<li>Psykiatrian erikoislääkäri tai psykiatriaan erikoistuva lääkäri 20 pistettä</li>
	<li>Lääketieteen lisensiaatti, yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisterin tutkinto pääaineena kehityspsykologia, sosiaalipsykologia tai sosiaalityö, terveystieteiden maisterin tutkinto 15 pistettä</li>
	<li>Soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto 10 pistettä</li>
	<li>Tutkintonimikkeet sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (AMK) toimintaterapeutti (AMK), psykofyysinen fysioterapeutti (AMK), kätilö (AMK) 10 pistettä</li>
	<li>Opistotason psykiatrian erikoissairaanhoitajan tutkinto 10 pistettä</li>
</ul>

Tutkinto (10–20 pistettä)

<ul>
	<li>Vähintään 5 vuoden kokemus mielenterveyspalveluista 20 pistettä</li>
	<li>Vähintään 2&nbsp;vuoden kokemus mielenterveyspalvelujen asiakastyöstä 15 pistettä (terveyden- tai sosiaalihuollon yksikkö tai vastaava)</li>
	<li>Vähintään 2 vuoden kokemus mielenterveyspalvelujen muissa tehtävissä 10 pistettä</li>
</ul>

Työkokemus (10–20 pistettä)

<ul>
	<li>Opetettavan psykoterapiamuodon yhtenäinen, laajuudeltaan vähintään 15 opintopistettä vastaava koulutus 20 pistettä</li>
	<li>Muun psykoterapiamuodon tai -menetelmän tai muun mielenterveysalueen yhtenäinen, laajuudeltaan vähintään 15 opintopistettä vastaava koulutus 10 pistettä</li>
	<li>Psykoterapeuttisten valmiuksien koulutus, jota ei ole jo huomioitu hakukelpoisuutta määriteltäessä 10 pistettä</li>
	<li>Muu kliinisen psykologian tai psykiatrian täydennyskoulutus 1–5 pistettä</li>
</ul>

Aikaisempi täydennyskoulutus (0–20 pistettä)

Haastattelussa arvioidaan hakijan soveltuvuutta psykoterapeutin koulutukseen ja ammattiin seuraavalla neljällä osa-alueella:

<ul>
	<li>Motivaatio koulutukseen (0–25 pistettä),</li>
	<li>Valmiudet ja käytännön mahdollisuudet saattaa psykoterapeuttikoulutus loppuun sekä tehdä terapiatyötä koulutuksen aikana ja sen jälkeen (0–25 pistettä),</li>
	<li>Itsearviointitaidot ja vuorovaikutustaidot (0–25 pistettä),</li>
	<li>Henkilökohtainen soveltuvuus opetettavaa psykoterapiamenetelmää käyttäväksi psykoterapeutiksi (0–25 pistettä).</li>
</ul>

Tullakseen valituksi täytyy hakijan saada soveltuvuushaastattelussa jokaisella edellä mainitulla neljällä osa-alueella vähintään 10 pistettä, jolloin soveltuvuushaastattelun hyväksyttävä vähimmäispistemäärä on 40 pistettä.

Henkilökohtaisen soveltuvuuden arvioinnissa huomioidaan hakijan osoittama perehtyneisyys opetettavaan psykoterapiamuotoon.

Henkilökohtainen soveltuvuus (0–100 pistettä)

Opiskelijavalinnasta päättää yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmän esityksestä.

Psykoterapeuttikoulutuksen hakukelpoisuus ja valintamenettely

Hakukelpoisuus ja valintamenettely 1.1.2023 lähtien