Mari Pienimäki

Olen nykykulttuurin dosentti keskittyen etupäässä nuoriso- ja mediatutkimukseen. 

Tutkijana olen kiinnostunut laaja-alaisesti nykykulttuurin ja yhteiskunnan ajankohtaisista ilmiöistä, monikerroksisista haasteista ja tulevaisuudesta. Lähestyn tutkimuskohteitani monitieteisesti sekä kriittisistä/uudistavista ja arvosidonnaisista tulokulmista, kuten moninaisuutta arvostavasta näkökulmasta.

Tutkin etupäässä nuoria (aikuisia) sekä nuorten kanssa (kanssatutkijuus).

Tutkimus/Osaamisalueita: 

• Yhteiskunnallinen ympäristötiede. Avainkäsitteitä: kestävä kehitys, luontosuhde, ympäristökansalaisuus.
• Osallisuustutkimus (online & offline). Avainkäsitteitä: osallistuminen, toimijuus, vaikuttaminen, voimaantuminen, valtautuminen, inkluusio.
• Mediatutkimus. Avainkäsitteitä: mediakasvatus, medialukutaito, sosiaalinen media, mediajulkisuus.
• Kasvatustiede ja sen erityiset alueet / lähestymistavat, kuten monilukutaito, medialukutaito / mediakasvatus, valokuvanlukutaito, seikkailukasvatus, ympäristökasvatus, taidekasvatus.
• Visuaalisen kulttuurin tutkimus. Avainkäsitteitä: valokuvien tulkinta, kuvajournalismi, osallistava valokuvaus, ns. voimauttava valokuvaus.
• Muita tutkimuskohteita mm. luovuus, hyvinvointi ja relationaalinen resilienssi.
• Intressejäni tuleviin tutkimuksiin, mm. kestävä talous, postmaterialismi, relationaalinen teoria, mielikuvitus tutkimuksessa. 

Osaamiseni nojaa pääosin laadulliseen tutkimukseen. MInulla on vankkaa asiantuntemusta toimintatutkimuksesta ja kehittävästä tutkimuksesta. Keskeisimpiä aineistonkeruun menetelmiäni ovat osallistuva havainnointi, kysely- ja haastattelututkimus sekä ns. kanssatutkijuus. Analyysimenetelminä ovat olleet mm. teoriavetoinen analyysi, sisällönanalyysi, design-tutkimus, ja osaamista löytyy semioottisesta analyysista.

Artikkeliväitöskirjani “Valokuvien kriittinen tulkitseminen medialukutaitona ja lajityypittely sen kehittäjänä” (2013) oli yksi harvoja kotimaisia valokuvien tulkinnan kehittämiseen pureutuvia teoksia ja pioneerityö valokuvan genretutkimuksen saralla. Teosta on lainattu ahkerasti opinnäytteissä sekä tieteellisissä artikkeleissa ja kirjoissa.

Olen kehittänyt pedagogisen mallin inklusiivisesta mediakasvatuksesta (Inclusive Media Education, IME) (2021) yhdessä prof. Sirkku Kotilaisen kanssa. Mallia on käytetty useissa pro gradu -töissä. Siitä on poikinut mm. podcast-sarja (SosPed-säätiö), selvitys inklusiivisen mediakasvatuksen tilasta Suomessa (2021–2022, KAVI/Cupore) ja EU-rahoitteinen “Inclusive and Creative Media Education" (ICME) -hanke (2023–2024, KAVI). Euroopan Komissio (2022) on nostanut IME-mallin yhtenä todisteena siitä, että kulttuuri- ja luovat alat voivat tukea nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia.

Ideoin tutkimushankkeen “NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen” pääosin yhdessä prof. Päivi Honkatukian kanssa. Ehdotimme sen tutkimusdesignin ydintä Opetushallituksen Euroopan nuorison teemavuoden 2022 kilpailuun ”nuorten tutkimukseen ja kehittämistyöhön osallistamisen mallina” . Ehdotuksemme valittiin finalistiksi.

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos valitsi artikkelini (ref.) "Vegenakkeja ja pyöräilyä" – kyselytutkimus kaupungissa asuvien nuorten ympäristökansalaisuudesta (2021) yhdeksi valintakoeartikkeliksi 2023. Kanssakirjoittajiani ovat Maarit Marttila ja Marjukka Colliander. Artikkeli on listattu ANGEL-verkoston vuosittaiseen globaalikasvatustutkimuksen Global Education Digest 2022” -katsaukseen. Artikkeliin on kotimaisittain viitattu runsaasti opinnnäytteissä ja muissa tutkimuksissa.

Olen ollut keynote-puhujana useissa kotimaisissa seminaareissa. Viimeisimmän key note-puheen pidin yhdessä Maarit Marttilan kanssa “European Outdoor Adventure Education and Experiential learning” (EOE) -konferenssissa vuonna 2023.

Mediakasvatusseuran hallituksessa vuodesta 2017 alkaen.

Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus Perlan hallituksessa vuodesta 2022 alkaen.

Media ja Viestintä -lehden toimituskunnan jäsen, 2021–2022.

Pohjoismaisen NordMedia-konferenssin “Media Literacy and Media Education” -työryhmän valittu puheenjohtaja, 2017–2021.

Vertaisarvioitsijana lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tiedejournaaleissa, -kirjoissa ja tieteellisissä konferensseissa.

Keskeisimpiä tutkimuskohteita ovat olleet:

• inklusiivinen mediakasvatus haavoittuvaisten/marginaaliryhmien tukena (Kuuntele haastatteluni)
• inklusiivinen mediakulttuuri
• medialukutaito (Kuuntele näkemyksistäni Komeetan jäljillä -podcast-sarja/Lapset ja nuoret)
• nuorten ympäristötoimijuus / ympäristökansalaisuus (Ks. lehtiartikkeli luontoleirikoulusta ja TV-insertti sen toteuttamisesta, Ylen Aamutv 5.11.2021)
• monilukutaidon pedagogiikka
• seikkailukasvatus (kuuntele Instagramista)
• resilienssien ja hyvinvoinnin rakentuminen nuorten ohjatussa toiminnassa
• valokuvanlukutaito (väitöskirja) ja osallistava valokuvaus

Nykykulttuurin tutkijana olen avoin uusille tutkimuskohteille pyrkiessäni muodostamaan kokonaisvaltaista ja moniulotteista näkemystä kulttuuristamme.

Nykykulttuurin tutkimus risteytyen etenkin seuraavien alojen kanssa: nuorisotutkimus, mediatutkimus (erit. mediakasvatus), kasvatustiede, yhteiskunnallinen ympäristötiede ja visuaalisen kulttuurin tutkimus.

Saavutin nykykulttuurin dosentin arvon Jyväskylän yliopistossa vuonna 2022. Väittelin filosofian tohtoriksi samasta oppiaineesta ja opinahjossa vuonna 2013.

Olen tehnyt väitöskirjan jälkeistä tutkimusta noin kymmenen vuotta Tampereen yliopistossa. Olen toiminut kahdessa pitkässä Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa päätutkija-koordinaattorina noin kymmenen hengen tutkijatyöryhmissä (Nuoret estradille ja NYT!). Olen työskennellyt tutkijatohtorina useissa eri tieteenalojen tutkimushankkeissa sekä mediakasvatuksen yliopistonlehtorina.

Toimin Tampereen yliopiston Journalismin, median ja viestinnän tutkimuskeskus Cometissa  tutkimuspäällikkönä vuosina 2020–2021. 

Valikoituja viimeisimpiä julkaisuja:

• Pienimäki, M. & Marttila, M. (2025) "Outdoor adventure education supporting relational resilience among young people. Finnish action research on nature-based school camps". Adventure Education and Outdoor Learning, 2025.
• Pienimäki, M., Colliander, M. & Honkatukia, P. (2025) “Intergenerational Learning of Eco-Friendly Behaviour in Family Life from the Perspective of Finnish Youth”. Teoksessa: Repo, K., Tammelin, M. & Eerola, P. (toim.) Families with Children in a Turbulent Era. Elgar.
• Marttila, M. & Pienimäki, M. (2024) "Kaupunkilaisnuorten (lähi)luontoon kuuluminen: luonnossa viihtymistä, liikkumista ja lempipaikkoja". Liikunta & Tiede.
• Pienimäki, M.; Marttila, M. & Colliander, M. (2021) "Vegenakkeja ja pyöräilyä" – kyselytutkimus kaupungissa asuvien nuorten ympäristökansalaisuudesta. Nuorisotutkimus 39(2), 27–45.
• Pienimäki, M. (2020) "Participatory Photography Supporting the Social Inclusion of Migrant Youth". Youth Studies.
• Pienimäki, M. & Kotilainen, S. (2020) “Media Education for the Inclusion of At-Risk Youth : Shades of Democracy 2.0 from Finland". Teoksessa: Hoechsmann, Michael; Carr, Paul R. & Thésée, Gina (toim.) Education for Democracy 2.0: Global Voices for Critical Media Literacy. Brill/Sense.
• Pienimäki, M. (2019) “Improving the Wellbeing of At-Risk Youth through Media Participation”. Media Practice and Education.
• Pienimäki, M., Tuominen, J. & Kuusisto, A-K. (2018) (toim.) #TRUST Kulttuurisia kohtaamisia kasvotusten ja mediassa. Oppimateriaali. Tampereen yliopisto.