Työelämäprofessori Teemu Hirvilammi: Rakennetun ympäristön sinfoniassa soi nyt kestävyys

Seinäjoen yliopistokeskukseen on saatu jälleen uusi kasvo, kun Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan arkkitehtuurin yksikön ja Epanet-verkoston arkkitehtuurin työelämäprofessorina aloitti vuoden alusta seinäjokelainen Teemu Hirvilammi. Hän jatkaa professori Ari Hynysen aloittamaa työtä Alvar Aalto -professuurissa.

– Oma kehityskaareni arkkitehtisuunnittelijasta tutkijaksi ja opettajaksi on ollut pitkä. Olen saanut toimia arkkitehtuurissa paikallisesti ja kansainvälisesti, niin suunnittelu-, opetus- kuin tutkimustehtävissä, Hirvilammi sanoo.

Hirvilammi on myös työskennellyt arkkitehtuurin yrittäjänä kahden oman toimiston kautta vuodesta 2004 keskittyen julkisiin rakennuksiin, asumiseen ja puurakentamiseen kestävän kehityksen näkökulmasta.

Työelämäprofessorin tehtävä jakautuu opetuksen ja tutkimuksen välille. Opetus tapahtuu Tampereen Hervannan kampuksella ja tutkimusta tehdään Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-professorina. 

– Ensisijaisesti tullaan toteuttamaan tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka liittyvät Alvar Aallon arkkitehtuuriin, modernin arkkitehtuurin korjaus- ja täydennysrakentamiseen sekä kaupunkien ja alueiden kehittämiseen, Hirvilammi kertoo.

Alvar Aalto -työelämäprofessuuri on kansainvälisesti ainutlaatuinen

Alvar Aallon nimeä kantava oppituoli on kansainvälisessä kontekstissa poikkeuksellinen. Usein arkkitehtien nimikkotehtävät ovat tuttuja esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikon huippuyliopistoissa, kuten Eero Saarinen Visiting Professor Yalen yliopistossa. 

– Tällaiset nimikkeet tuovat tehtävään luonnollista painoarvoa, mikä helpottaa yhteyksien luomista ja mahdollistaa ajankohtaisten ja kriittisten aiheiden nostamisen keskusteluun sekä tutkimuksen edistämisen, Hirvilammi arvioi.

Alvar Aallon arkkitehtuuri – yhdessä Ainon ja Elissan kanssa – tarjoaa monitulkintaisen ja laajan lähtökohdan. 

– Itseäni kiinnostavat erityisesti prosessit ja suunnittelun periaatteet taidehistoriallisen tarkastelun rinnalla, hän jatkaa.

Hirvilammi kuvaa, että arkkitehtuuri on ennen kaikkea yhdistelmä taidetta sekä praktiikkaa, joka mahdollistaa meille kulttuurisen tiedon siirtymisen ja tiedettä, joka ohjaa meitä oikeisiin arvoihin ja ratkaisuihin.

– Arkkitehti on kokonaisvaltainen ajattelija, jonka työssä yhdistyvät luova ote ja analyyttinen lähestymistapa. Arkkitehtuurissa etsitään tasapainoa, jossa jokainen osa-alue tukee kokonaisuutta ilman, että jokin yksittäinen elementti nousee liikaa esiin – kuten hyvässä musiikissa, jossa kokonaisuus on tärkeämpi kuin yksittäiset soittimet, Hirvilammi täsmentää.

– Rakennettu ympäristö on konkreettista politiikkaa: se vaikuttaa arkeemme, elinkeinoihimme, viihtyvyyteemme ja talouteemme. Kuten median lukutaito, myös rakennetun ympäristön lukutaito edellyttää oppimista. Tavoitteeni on edistää syvempää ymmärrystä rakennetusta ympäristöstämme ja lisätä keskusteluun uusia sävyjä.

Seinäjoen kaupunkilaboratorio on tutkimuksen ja käytännön yhdistäjä

Hirvilammen tavoitteena on hyödyntää kokemustaan käytännön suunnittelusta, tutkimuksesta ja opetuksesta. 

– Olen ollut 10 vuotta Hervannassa ja saanut tutustua moneen kiehtovaan tutkimusryhmään, kuten korjausrakentamisen ja rakennetun ympäristönhoidon sekä kestävän arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun ryhmiin. Olen myös saanut olla mukana arkkitehdit ja insinöörit yhteen kokoavassa teollisen puurakentamisen tutkijakoulussa.

Tämän osaamisen valossa Hirvilammi haluaa toimia siltana yliopistotutkimuksen ja käytännön välillä. Seinäjoen kaupunkilaboratorio tarjoaakin tähän aktiivisen kehitysympäristön, jolla on pitkä perinne yhteistyöhön perustuvista hankkeista. 

– Oma tavoitteeni on tuoda tähän Seinäjoen kehitysympäristöön uusia näkemyksiä, yhdistää oikeat toimijat Tampereen yliopiston tutkimushankkeista ja tuottaa uutta tietoa paikallisten kunnallisten ja yritystoimijoiden käyttöön ja elinikäistä oppimista. Samalla näitä tuloksia voidaan hyödyntää uusien tieteellisten artikkelien ja yhteiskunnallisen tiedonjaon pohjaksi.

Kestävyys keskiössä

Hirvilammi haluaa painottaa tehtävässään kestävyysajattelua.

– Kestävyys on tehtävän tärkein teema. Se kattaa ekologisen ja vähähiilisen rakentamisen, mutta myös sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden. Näiden osa-alueiden yhdistäminen on olennaista. 

– Etelä-Pohjanmaan alue tarjoaakin erinomaiset lähtökohdat, erityisesti modernin puuteollisuuden ja perinteisen osaamisen näkökulmasta.

Hänen mukaansa vähähiiliseen rakentamiseen sisältyy esimerkiksi puurakentaminen sekä olemassa olevan rakennuskannan suojelu ja uudelleenkäyttö. 

– Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä ympäristö puolestaan on saavutettavaa ja helposti ymmärrettävää, mikä lisää sen arvoa ja käyttökelpoisuutta sekä hyvinvointia. Taloudellinen kestävyys puolestaan varmistaa, että hankkeet voidaan oikeastikin toteuttaa, ja mahdollistaa uusien rahoitusmallien löytämisen. Tämä luo pohjan pitkäjänteiselle kehittämiselle ja laajemmalle vaikuttavuudelle.

Hirvilammi toivoo myös, että työelämäprofessorina voisi toteuttaa tehtävän yhteiskunnallista vaikuttavuutta auttamalla rakennusprosessien sujuvoittamista ja pääsemällä mukaan pohtimaan ajassa olevia haasteita.

– Haluan olla edistämässä kulttuuria, missä ymmärretään paremmin nämä prosessit.

Työelämäprofessuurin rahoittajina ovat Tampereen yliopisto, Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen kaupunki, Alajärven kaupunki, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö, Alvar Aalto säätiö, Seinäjoen seurakunta, Pihlacon Oy, Into Seinäjoki Oy, Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja Töysän Säästöpankkisäätiö. Alvar Aalto -säätiö on myös antanut tehtävälle luvan käyttää Alvar Aalto -nimeä sekä tuo sisältöön erityisiä painotuksia liittyen Aallon arkkitehtuuriin ja modernin arkkitehtuurin suojelun teemoihin.